Miksi me kerromme evankeliumista muille

Meitä kaikkia pyydetään olemaan lähetyssaarnaajia. Ja jos haluamme kertoa Jeesuksen Kristuksen evankeliumista muille tehokkaasti, meillä täytyy olla tämä tarkoitus mielessämme, meidän täytyy tuntea se sydämessämme ja meidän täytyy toimia sen mukaan. Kun teemme niin, se sekä innoittaa että ohjaa meitä kertoessamme evankeliumista muille. Meidän täytyy erottaa selkeästi toisistaan se, mikä on evankeliumista kertomisen tarkoitus, ja se, mitä keinoja käytämme tuon tarkoituksen saavuttamiseen.

Tarkoituksemme ei ole vain osallistua evankeliumiaiheisiin keskusteluihin tai puhua kaikille mahdollisille ihmisille kirkosta tai pelkästään asettaa tavoitteita ja tehdä suunnitelmia. Nuo asiat ovat tärkeitä, mutta ne ovat keino tavoitteen saavuttamiseksi, ja tuo tavoite on tuoda ihmisiä Kristuksen luokse.

Miettikää esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun pyrkimyksemme kertoa evankeliumista muille keskittyvät lähetystyön tarkoitukseen:

1. Me opetamme ihmisiä tavalla, joka auttaa heitä todella ymmärtämään evankeliumia ja sitä, miksi ja kuinka heidän tulee tehdä parannus. Me kuuntelemme, mitä on tutkijan mielessä ja sydämessä, ja vastaamme siihen.

2. Me tavoittelemme ja kuuntelemme Pyhää Henkeä erottaaksemme, kuka puhuessamme tuntee Hengen vaikutuksen.

3. Suunnittelemisesta – perheessä, seurakuntaneuvostossa ja kokoaikaisten lähetyssaarnaajien kanssa – tulee väline, jolla varmistamme, että ne asiat, joita tarvitaan, jotta tapahtuisi kääntymys ja kaste, todella huomataan, muistetaan ja niitä seurataan jokaisen yksittäisen tutkijan kohdalla.

4. Me riemuitsemme tilaisuudestamme kestitä itseämme Jumalan sanalla, koska tutkimisellamme on tarkoitus. Me etsimme vastauksia sekä tutkijoidemme sielun kysymyksiin että omiimme.

5. Me kutsumme ihmisiä osallistumaan kirkon kokouksiin, ei vain siksi, että uskomme, että meidän odotetaan tekevän niin, vaan myös siksi, että me ymmärrämme kirkon toimintaan osallistumisen olevan välttämätöntä, jotta tutkijassa kasvaisi suurempi halu mennä kasteelle ja luoda pohja sille, että hän kestää evankeliumin liitossa loppuun asti. Kun meillä on mielessämme tuo lopullinen tarkoitus, me tunnemme suurempaa tarvetta esittää kutsun tulla kirkkoon ja selitämme eri tavoin sen, miksi on tärkeää osallistua lepopäivän jumalanpalvelukseen ja mitä myöhempien aikojen pyhien sunnuntain jumalanpalveluksissa voi odottaa tapahtuvan. Tällöin myös sanoistamme välittyvässä hengessä on sitä suostuttelevaa voimaa, joka muutoin puuttuisi.

Pyydän teitä ottamaan huomioon oppaan Saarnatkaa minun evankeliumiani ensimmäisen luvun ja sen sisältämän kysymyksen ”Mikä on tarkoitukseni lähetyssaarnaajana?” Sisäistäkää tuo tarkoitus tuoda ihmisiä Kristuksen luokse palautetun evankeliumin periaatteiden ja toimitusten avulla, niin ymmärrätte, että evankeliumista kertominen ei ole ohjelma vaan se on syy, jonka vuoksi Isä, Poika ja Pyhä Henki tekevät työtään. Sisäistäkää tuo tarkoitus kutsua ihmisiä tulemaan Kristuksen luokse, niin ymmärrätte, ettei maailma pääse osalliseksi sovittavasta armosta ja pelastuksesta muutoin kuin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kautta. Silloin ymmärrätte, mistä evankeliumista kertomisessa on kyse, ja silloin olette Isänne asialla. Silloin tiedätte, että kokoaikaiset lähetyssaarnaajat – kuten Moosian pojat – opettavat ”Jumalan voimalla ja valtuudella” (Alma 17:3), ja silloin kutsutte heitä opettamaan evankeliumia niille, joille olette jo esittäneet kutsun: ”Tulkaa, niin näette” (Joh. 1:39).

Minun mielestäni lähetystyön tarkoitus tavoittaa Jumalan työn ja kirkkauden majesteettisuuden (ks. Moos. 1:39). Mikä pyrkimys on suurenmoisempi kuin tuoda Jumalan lapsia lopulliseen pelastukseen heidän Lunastajansa, Herran Jeesuksen Kristuksen armon kautta? Muistakaa, että tarkoituksemme lähetyssaarnaajina ei ole vain varoittaa muita vaan myös pelastaa heidät, ei vain opettaa vaan myös kastaa, ei vain tuoda muita Kristuksen luokse vaan saada heidät pysymään lujina Kristuksessa loppuun asti.

Kutsumme maailmalle on tulla Kristuksen luokse. Kristuksen luokse tuleminen on lyhennetty ilmaus, kolmen sanan kuvaus pelastussuunnitelmasta. Se tarkoittaa sitä, että pääsee osalliseksi Hänen sovituksensa ja ylösnousemuksensa hedelmistä – viime kädessä iankaikkisesta elämästä. Iankaikkinen elämä riippuu siitä, kuinka käytämme moraalista tahdonvapauttamme, mutta se on mahdollinen vain Jeesuksen Kristuksen armon ansiosta. Hänen luokseen tuleminen tarkoittaa sitä, että me teemme sen, mitä vaaditaan, tarttuaksemme tuohon armoon – Hänen äärettömän sovitusuhrinsa anteeksiantavaan, pyhittävään, muuttavaan, lunastavaan voimaan.

Tämän hyvän uutisen, evankeliumin, on parhaiten ilmaissut Jeesus itse Mormonin kirjassa:

”Katso, minä olen antanut teille evankeliumini, ja tämä on evankeliumi, jonka minä olen antanut teille – että minä tulin maailmaan tekemään Isäni tahdon, koska minun Isäni lähetti minut.

Ja minun Isäni lähetti minut, jotta minut korotettaisiin ristille ja jotta minä sen jälkeen, kun minut oli korotettu ristille, voisin vetää kaikki ihmiset luokseni, niin että niin kuin ihmiset ovat korottaneet minut, samoin Isä korottaisi ihmiset seisomaan minun edessäni tuomittavina teoistaan, olivatpa ne hyviä tai olivatpa ne pahoja –

ja tästä syystä minut on korotettu; sen tähden minä Isän vallan mukaisesti vedän kaikki ihmiset luokseni, jotta heidät voidaan tuomita tekojensa mukaan.” (3. Nefi 27:13–15.)

Siten evankeliumi eli hyvä uutinen on alusta asti ollut, että meillä on taivaallinen Isä, joka rakkaudestaan meitä kohtaan lähetti ainosyntyisen Poikansa lunastamaan meidät synnistä ja kuolemasta. Poika, täysin kuuliaisena Isälle, jolle Hän suo kunnian, antoi sen vuoksi henkensä. Hän osti meidät verellään, ja me vastaamme Hänelle siitä omalla elämällämme (ks. 1. Kor. 6:19–20). Hän on nyt Tuomarimme. Hänessä henkilöityy oikeudenmukaisuus.

Evankeliumin ilosanoma julistaa edelleen, että sovitusuhrin ansiosta Jeesuksessa henkilöityy myös armo. Hänen armonsa, ansionsa ja laupeutensa riittävät armahtamaan ja puhdistamaan meidät niin, että tuomiopäivänä me voimme seisoa pyhinä ja tahrattomina Hänen edessään. (Ks. 2. Nefi 2:8; Moroni 10:32–33.)

Lähetyssaarnaajan tarkoitus oppaassa Saarnatkaa minun evankeliumiani selittää, mitä täytyy tehdä, jotta niin tapahtuisi. Kuten oppaassa sanotaan, anteeksianto ja puhdistuminen edellyttävät uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, parannuksen tekemistä, kastetta, Pyhän Hengen lahjan vastaanottamista ja kestämistä loppuun asti.²

Lisäksi luvussa 3. Nefi 27 Vapahtaja päättää selityksensä siitä, mistä Hänen evankeliuminsa koostuu:

”Ja tapahtuu, että jokainen, joka tekee parannuksen ja ottaa kasteen minun nimeeni, täytetään; ja jos hän kestää loppuun asti, katso, häntä minä pidän syyttömänä Isäni edessä sinä päivänä, jona minä seison tuomitsemassa maailmaa. – –

Eikä mikään epäpuhdas voi päästä hänen valtakuntaansa; sen tähden hänen lepoonsa ei pääse mikään paitsi ne, jotka ovat pesseet vaatteensa minun veressäni, uskonsa tähden ja parannuksensa tähden kaikista synneistään ja uskollisuutensa tähden loppuun asti.

Nyt tämä on käsky: Tehkää parannus, kaikki te maan ääret, ja tulkaa minun luokseni ja ottakaa kaste minun nimeeni, jotta te pyhittyisitte ottamalla vastaan Pyhän Hengen, jotta voitte seisoa tahrattomina minun edessäni viimeisenä päivänä.

Totisesti, totisesti minä sanon teille: Tämä on minun evankeliumini.” (3. Nefi 27:16, 19–21.)

Kun me todistamme evankeliumista Hengen avulla, niin ne, jotka ovat halukkaita kuulemaan, saavat riittävän todistuksen, joka herättää heidän uskonsa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa. Tuo usko antaa heille halun tehdä parannus. Jäsenet ja kokoaikaiset lähetyssaarnaajat voivat jälleen Hengen avulla opettaa heille, mitä muutoksia heidän pitää tehdä, ja kutsua ja sitouttaa heidät toimimaan. Se perimmäinen sitoumus, johon me kehotamme tutkijaa suostumaan ja jonka mukaan toimimaan, on vesikaste. Tätä kastetta seuraa, tai pikemminkin täydentää, Pyhän Hengen vastaanottaminen, mikä tuo syntien anteeksiannon sekä pyhityksen (ks. 2. Nefi 31:17).

Sen olotilan, että voi seisoa oikeutetusti ja tahrattomana Herran edessä, voi säilyttää koko elämän ajan, jos jatkuvasti elää uskosta, tekee tarvittaessa parannuksen ja uudistaa kastelupaukset. Me nimitämme tätä kestämiseksi loppuun asti. Ne, jotka kestävät loppuun asti, eivät pelkää sitä, että heidät tuomitaan tekojensa mukaan, sillä heidän tekonsa ovat olleet uskon ja parannuksen ja vesikasteen ja Hengen kasteen tekoja.

Oppaaseen Saarnatkaa minun evankeliumiani ikuistetut Hyrum Smithin sanat ovat syvälliset: ”Saarnatkaa evankeliumin ensimmäisiä periaatteita – saarnatkaa niitä yhä uudelleen. Huomaatte, että päivästä päivään teille ilmoitetaan niitä koskevia uusia ajatuksia ja lisää valoa. Voitte laajentaa ymmärrystänne niistä, niin että ymmärrätte ne selkeämmin. Sitten kykenette tekemään niistä selkeämmin ymmärrettäviä niille, joita opetatte.”³

Näissä sanoissaan patriarkka Hyrum Smith selittää, ettei näitä ensimmäisiä periaatteita, evankeliumin ydintä, ymmärrä täysin tarkastelemalla niitä kerran. Ajan kuluessa ja monien ilmoitusta tuovien kokemusten avulla saa lisää valoa ja syvempää ymmärrystä.

Kun jäsenet lausuvat todistuksensa ja pyytävät kokoaikaisia lähetyssaarnaajia auttamaan heitä opettamalla evankeliumia, muistakaa, ettei kasvava ymmärrys evankeliumista tule pelkästään tutkimalla vaan myös osallistumalla evankeliumista kertomiseen. Jos me tutkimme, valmistaudumme ja kerromme evankeliumin periaatteista Hengen avulla, me kykenemme tekemään niistä selkeämmin ymmärrettäviä ja Henki ohjaa ja todistaa niistä kaikille niille, jotka ovat kuulemassa – niin jäsenille, lähetyssaarnaajille kuin tutkijoillekin.

Lähetystyötä koskeviin miksi-, mitä- ja kuinka-kysymyksiin vastataan Mormonin kirjassa vakuuttavammin kuin missään muualla. Se on täynnä esimerkkejä ihmisistä, jotka ymmärsivät lähetyssaarnaajan tarkoituksen ja tekivät työtä täyttääkseen sen. Se sisältää selkeimpiä pyhien kirjoitusten selostuksia niistä perusopeista, joita meidän pitäisi opettaa. Siinä on käännyttävää henkeä, ja se todistaa noiden samojen oppien totuudesta. Se käännyttää jokaisen, joka lukee sitä ja rukoilee sen johdosta vilpittömin sydämin ja vakain aikein (ks. Moroni 10:3–5).

Mormonin kirja esittää Jeesuksen Kristuksen Hänen todellisessa roolissaan Jumalan Poikana ja pyhänä Messiaana. Se innoittaa uskomaan Häneen. Se tuo ihmisiä Kristuksen luokse. Me olemme ikuisessa kiitollisuudenvelassa sen kirjoittajille ja profeetta Joseph Smithille siitä, että hän käänsi sen Jumalan lahjan ja voiman avulla.

Todistan, että yhtä varmasti kuin Herra elää, Mormonin kirja on totta. Sen todistus Jeesuksesta Kristuksesta on tosi. Sen kääntäjä Joseph Smith on suuri palautuksen profeetta. Oppikaa Mormonin kirjan avulla, tutkikaa sitä, opettakaa sen pohjalta, rakastakaa sitä ja toimikaa sen mukaan, niin saatte tietää, miksi me kerromme evankeliumista ja että meidän etuoikeutemme ja velvollisuutemme on kutsua ja auttaa muita tulemaan Kristuksen luokse.