Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au
6–12 Mē. Luke 12–17; Sione 11: ‘Tau Fiefia mo Au; he Kuó U ʻIlo ʻa ʻEku Sipi ʻA Ia Naʻe Molé’


“6–12 Mē. Luke 12–17; Sione 11: ‘Tau Fiefia mo Au; he Kuó u ʻIlo ʻa ʻEku Sipi ʻA Ia Naʻe Molé’” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: Fuakava Foʻou 2019 (2019)

“6–12 Mē. Luke 12–17; Sione 11,” Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Palaimelí: 2019

ʻĪmisi
man embracing his son

Ko e Foha Maumau Koloá, tā ʻa Liz Lemon Swindle

6–12 Mē

Luke 12–17; Sione 11

“Tau Fiefia mo Au; he Kuó u ʻIlo ʻa ʻEku Sipi Naʻe Molé”

Lau ʻi he faʻa lotu ʻa e Luke 12–17 mo e Sione 11, ʻo fekumi ki he founga te ke lava ai ʻo tokoni ke mahino ki he fānau ʻokú ke akoʻí e ngaahi moʻoni ʻi he ngaahi vahe ko ʻení mo nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

ʻĪmisi
sharing icon

Fakaafeʻi ke Vahevahe

Fakamanatu ki he fānaú e niʻihi ʻo e ngaahi talanoa fakatātā mo e ngaahi talanoa ʻoku maʻu ʻi he Luke 12–17 mo e Sione 11, pea fakaafeʻi kinautolu ke nau fili ha talanoa ʻe taha pea tā ha fakatātā ʻo e talanoa ne nau filí.

ʻĪmisi
teaching icon

Akoʻi e Tokāteliné

Fānau Iiki Angé

Luke 15

ʻOku finangalo e Tamai Hēvaní ke toe foki kotoa ange ʻEne fānaú kiate Ia.

Mahalo ʻoku ʻi ai ha fānau ʻe niʻihi ʻi hoʻo kalasí ʻoku ʻikai ke nau maʻu kalasi maʻu pē ʻi he Palaimelí. Te ke ueʻi fakalaumālie fēfē ʻa e fānau ʻokú ke akoʻí ke nau tokoniʻi ʻi he ʻofa e fānau ʻoku ʻikai kau maí?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • ʻOange ki he taha ʻo e fānaú ha koini, pea ki he tokotaha ha fakatātā ʻo ha sipi, pea ki he taha ha fakatātā ʻo e foha maumau koloá (LDS.org). Fai e talanoa fakatātā ʻe tolu ʻoku maʻu ʻi he Luke 15 pea fakaafeʻi e fānaú ke nau puke hake ʻenau koiní pe fakatātaá ʻi he taimi te ke lea ʻaki ai iá. Te ke lava ʻo fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau toe fai ʻa e talanoa fakatātaá ki he niʻihi kehé ʻi he lea pē ʻanautolu.

  • Kole ki he fānaú ke nau vahevahe ki ha taimi ne mole ai haʻanau meʻa. Fakamatalaʻi ange ʻe lava ke mole fakalaumālie ʻa e kakaí ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke nau ongoʻi ai ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá pe ko e taimi ʻoku nau tafoki ai meiate Iá. Fakamoʻoni ʻoku akoʻi ʻe he ngaahi talanoa fakatātā ko ʻení, ʻoku finangalo e ʻOtuá ke tau tokoniʻi e kakai ʻoku molé ke nau foki mai kiate Ia.

  • Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki he fānau ʻe niʻihi ʻoku ʻikai ke nau haʻu ki he Palaimelí. Tokoniʻi kinautolu ke fai ha fanga kiʻi tohi ʻo fakaafeʻi e fānau ko ʻení ke nau haʻu ki he Palaimelí pe ki ha ʻekitivitī ʻa e Palaimelí. Ko e hā ha toe founga kehe te tau lava ai ʻo tokoniʻi e fānau ko ʻení ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate kinautolú?

Luke 17:11–19

Te u lava ʻo fakahā ʻeku ʻofa ki he Tamai Hēvaní ʻaki ʻeku houngaʻia ʻi hoku ngaahi tāpuakí.

ʻE poupouʻi fēfē nai ʻe he talanoa ʻo e kau kilia ʻe toko hongofulú ke ongoʻi loto houngaʻia ʻa e fānaú?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fai e talanoa ʻo e kau kilia ʻe toko hongofulu ʻa ia naʻe fakamoʻui ʻe Sīsuú. Fakaʻaliʻali e fakatātā ʻoku maʻu ʻi he lēsoni ki he uike ní ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí pea fakaafeʻi e fānaú ke nau lau ki he hongofulu ʻaki honau louhiʻi nimá. Kole ange leva ke tuku ki lalo e louhiʻi nima ʻe hiva ke fakahaaʻi ʻaki e kilia ʻe toko taha naʻá ne fakamālōʻia ʻa Sīsuú. Ko e fē nai ha taimi kuo fakahaaʻi ai ʻe he fānaú ʻa ʻenau loto houngaʻiá ki ha kaungāmeʻa pe ko ha taha ʻoku ʻofa ai?

  • Fakaafeʻi e tamasiʻi mo e taʻahine takitaha ke nau fakatātaaʻi ha meʻa ʻoku nau houngaʻia ai pea tuku ki he toenga ʻo e fānaú ke nau mateʻi pe ko e hā ia. Kole ki he fānaú ke nau vahevahe e ngaahi founga te tau lava ai ʻo fakahā ki he Tamai Hēvaní ʻoku tau houngaʻia hotau ngaahi tāpuakí.

Sione 11:1–46

ʻOku mau tui ko Sīsuú ko e ʻAlo Ia ʻa e ʻOtuá.

Naʻe tala ange ʻe Māʻata ko e tuofefine ʻo Lasalosí kia Sīsū: “ʻOku ou tui ko e Kalaisí ʻa koe, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá” (Sione 11:27). ʻE lava ke fakamālohia ʻe he talanoa ʻo Mele, Māʻata, mo Lasalosí, ʻa e ngaahi fakamoʻoni ʻa e fānaú kia Sīsū Kalaisí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Fakamatala fakaikiiki ʻa e talanoa ʻo hono fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa Lasalosi mei he maté (vakai foki “Vahe 43: Ko Hono Toe Fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa Lasalosí,” Ngaahi Talanoa ʻo e Fuakava Foʻoú, 107–9) pea fakaʻaliʻali ha vaʻa ʻakau ʻoku mate mo ha fuʻu ʻakau ʻoku maʻuiʻui. Fakamoʻoni ange, koeʻuhi ko e mālohi ʻo Sīsū Kalaisí, ʻe toetuʻu ʻa e kakai ʻoku maté pea nau moʻui ʻo taʻengata.

  • Tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau ako maʻuloto ʻa e kupuʻi lea naʻe lea ʻaki ʻe Sīsū kia Māʻatá: “Ko Au ko e toetuʻu, mo e moʻui” (Sione 11:25). Fakamatalaʻi ange koeʻuhi ko e Toetuʻu ʻa e Fakamoʻuí, te tau toe feʻiloaki mo hotau ngaahi ʻofaʻanga kuo pekiá.

ʻĪmisi
teaching icon

Akoʻi e Tokāteliné

Fānau Lalahi Angé

Luke 15

Te u lava ʻo tokoni kia Sīsū ke kumi ʻEne fanga sipi molé.

Mahalo he ʻikai fakatokangaʻi ʻe he fānaú ʻoku ʻi ai e niʻihi kehe ʻi he kalasí ʻoku ʻikai ke nau haʻu ki he Palaimelí. Te ke ueʻi fakalaumālie fēfē kinautolu ke nau tokoniʻi e fānau ko ʻení?

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Vahe ki he fānau takitaha ke ne lau fakalongolongo e talanoa fakatātā ʻo e sipi molé pe ko e talanoa fakatātā ʻo e koini molé, ʻa ia ʻoku maʻu ʻi he Luke 15:1–10, pea vahevahe e meʻa ne nau akó.

  • Hiki e ngaahi hingoa ko ʻení ʻi he palakipoé: tamaí, foha lahí, mo e foha siʻisiʻí. Lau fakataha e talanoa ʻo e “Ko e Foha Maumau Koloá” (LDS.org). Fakaafeʻi e fānaú ke tohi ʻi he palakipoé ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi ongo ʻo e kakai ʻi he lisí.

  • Kole ki ha tokotaha ke hū ki tuʻa mei he lokí lolotonga hono fufuuʻi ʻe he fānaú ha koini pe sipi laʻipepa. Fakafoki mai ʻa e tokotahá ki he lokí pea fekumi ki he koiní pe sipí. Fakamanatu ki he fānaú ʻe lava ke mole mei he kakaí ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongoleleí. Fakaafeʻi kinautolu ke nau fokotuʻu ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo tokoni ki ha kakai pehē. Hivaʻi fakataha mo e fānaú ʻa e “ʻOku ʻOfa ʻa e Tauhí,” Ngaahi Himí, fika 128, pea fakamoʻoni ki he fiefia ʻoku maʻu ʻi he taimi ʻoku foki ai e kakaí ki he ʻOtuá.

  • Fakamatalaʻi ange naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Sīsū ʻa e sipi naʻe heé, koini naʻe molé, mo e foha maumau koloá ke fakafofongaʻi e kakai ʻoku nau “mole” koeʻuhi ʻoku ʻikai te nau maʻu e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongoleleí. Fakaafeʻi e fānaú ke nau fakakaukau ki he kakai ʻoku nau ʻiloʻi ʻoku ʻikai omi ki he lotú. Ko e hā te nau lava ʻo fai ke tokoniʻi e kakai ko ʻení ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻOtuá maʻanautolú?

ʻĪmisi
Jesus with lamb on shoulders

Sipi Heé, fai ʻe Liz Lemon Swindle

Luke 17:11–19

Te u lava ʻo fakahā ʻeku ʻofa ki he Tamai Hēvaní ʻaki ʻeku houngaʻia ʻi hoku ngaahi tāpuakí.

Mahalo ko e talanoa ʻo e kau kilia ʻe toko hongofulú ko ha founga lelei ia ke ueʻi ʻaki e fānaú ke nau fakahaaʻi e loto houngaʻia ki he Tamai Hēvaní koeʻuhi ko honau ngaahi tāpuakí.

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Lau fakataha ʻa e talanoa ʻo e kau kilia ʻe toko hongofulú. Naʻe tāpuekina fēfē ʻa e tokotaha kilia naʻe foki ʻo fakamāloó koeʻuhi ko ʻene loto houngaʻiá? Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau fakamālō ki he ʻOtuá koeʻuhí ko hotau ngaahi tāpuakí?

  • Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lisi e ngaahi meʻa ʻoku nau houngaʻia ai, ʻoku kamata ʻaki e mataʻitohi takitaha ʻo hono hingoá.

  • Kole ki he fānaú ke nau fai ha kiʻi tohi fakamālō ki he Tamai Hēvaní koeʻuhi ko e ngaahi tāpuaki ʻokú Ne foaki maʻanautolú. Te nau lava ʻo tautau e fanga kiʻi tohí ʻi honau mohengá ke fakamanatu kiate kinautolu ke nau fakahaaʻi ʻenau loto houngaʻiá ʻi he taimi ʻoku nau lotu aí.

Sione 11:1–46

ʻOku mau tui ko Sīsuú ko e ʻAlo Ia ʻa e ʻOtuá.

Te ke fakaʻaongaʻi fēfē ʻa e talanoa ʻo Mele, Māʻata pea mo Lasalosí, ke nau ʻiloʻi hangē ko Māʻatá, ko Sīsū ʻa e “Kalaisí, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtua”? (Sione 11:27).

Ngaahi ʻEkitivitī ʻe Ala Fakahokó

  • Hiki ʻi he palakipoé e ngaahi fakamatala ne lea ʻaki ʻe he kakaí ʻi he Sione 11. Fakaafeʻi e fānaú ke nau mateʻi pe ko hai naʻá ne lea ʻaki e fakamatala takitaha, pea kole kiate kinautolu ke nau fekumi ʻi he Sione 11 ke vakaiʻi ʻenau ngaahi talí. Te nau ongoʻi fēfē nai kapau ko Sīsū, Māʻata, Mele, pe Lasalosi kinautolu? ʻE lava fēfē ʻe he tui kia Sīsuú ʻo tokoniʻi kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau loto mamahi pe ilifia aí?

  • Lau e fakamoʻoni ʻa Māʻatá, ʻa ia ʻoku hā ʻi he Sione 11:20–27. Kole ki he fānaú ke nau fekumi ki he ngaahi lea mo e kupuʻi lea ʻokú ne fakahaaʻi naʻe maʻu ʻe Māʻata ʻa e tuí. Ko e hā te tau lava ʻo fai ke tau maʻu ha tui ʻi he taimi ʻoku faingataʻa aí?

  • Tokoniʻi e fānaú ke nau ako maʻuloto e Sione 11:25. Fakamatalaʻi ange ʻe toetuʻu ʻa e tokotaha kotoa, ka ʻe maʻu ʻa e moʻui taʻengatá ʻe he kau māʻoniʻoní pē pea toe nofo fakataha mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
learning icon

Poupouʻi e Ako ʻi ʻApí

ʻOange ki he fānaú ha pepa pe kiʻi pepa nouti siʻisiʻi te nau lava ʻo fakaʻaongaʻi ke tohi pe tā e ngaahi meʻa ʻoku nau houngaʻia aí ʻi he uiké kakato.

Fakatupulaki ʻEtau Akoʻí

Ko hono toutou fakahokó, ko ha kī ia ki he akó. ʻOku lelei ki he fānaú ʻa hono fanongoa ha tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí pe fai ʻo ha ʻekitivitī ʻo laka hake he tuʻo tahá. Feinga ke toutou fakahoko angé ʻa e ngaahi ʻekitivitií ʻi ha ngaahi founga kehekehe.