Seminaari
Matteus 8:23–27; Markus 4:35–41


Matteus 8:23–27; Markus 4:35–41

Jeesus tyynnyttää myrskyn

Kuva
Jesus Christ on a ship with some of His Apostles. Christ has His arms extended as He calms a storm at sea. The Apostles are looking at Christ as He performs the miracle. (Matthew 8:23-27 Mark 4:35-41 Luke 8:22-25.)

”Opettaja, etkö näe, me hukumme!” opetuslapset huusivat Vapahtajalle, kun aallot ja tuuli piiskasivat heidän pientä venettään (ks. Mark. 4:37–38). Epätoivon hetkinä me saatamme haluta epätoivoisesti apua ja kyseenalaistaa Vapahtajan meille antaman huolenpidon. Tuntuipa tilanteemme kuinka epätoivoiselta tahansa, Jeesuksella Kristuksella on kuitenkin kyky ja voima keventää taakkojamme, nuhdella huoliamme ja sanoa meille: ”Vaikene, ole hiljaa” (Mark. 4:39). Tämän oppiaiheen tarkoituksena on auttaa sinua tuntemaan Herran rauhaa ja tyyneyttä kohtaamiesi vaikeuksien aikana.

Mitä pelkoja sinulla on?

Elämässämme on aikoja, jolloin meistä saattaa tuntua kuin olisimme raivoavan myrskyn keskellä. Toisinaan nämä elämän myrskyt voivat saada meidät pelkäämään.

Vanhin Ronald A. Rasband kahdentoista apostolin koorumista on antanut esimerkkejä peloista, joita meillä toisinaan on. Pohdi, millaisia samanlaisia pelkoja sinulla ehkä on.

Kuva
Official Portrait (as of June 2016) of Elder Ronald A. Rasband of the Quorum of the Twelve Apostles.

Naimattomat aikuisemme pelkäävät tehdä sitoumuksia, kuten mennä naimisiin. Nuoret naimisissa olevat – – voivat pelätä lasten saattamista yhä jumalattomampaan maailmaan. Lähetyssaarnaajat pelkäävät monia asioita, etenkin lähestyä tuntemattomia. Lesket pelkäävät elämän jatkamista yksin. Teini-ikäiset pelkäävät, ettei heitä hyväksytä, alakoululaiset pelkäävät ensimmäistä koulupäivää, yliopisto-opiskelijat pelkäävät tentin palautusta. Me pelkäämme epäonnistumista, torjuntaa, pettymystä ja tuntematonta. Me pelkäämme hurrikaaneja, maanjäristyksiä ja tulipaloja, jotka hävittävät maata ja elämäämme. Me pelkäämme, ettei meitä valita, ja toisaalta me pelkäämme tulla valituiksi. Me pelkäämme, ettemme ole riittävän hyviä, ja pelkäämme, ettei Herralla ole siunauksia meitä varten. Me pelkäämme muuttua, ja pelkomme voivat voimistua kauhuksi.

(Ronald A. Rasband, ”Älkää olko huolissanne”, Liahona, marraskuu 2018, s. 18)

Kirjoita opiskelupäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä sellaisia pelkoja sinulla on, jotka muistuttavat vanhin Rasbandin mainitsemia pelkoja?

  • Miten nämä pelot voivat vaikuttaa uskoosi? Miksi?

  • Mitä voit tehdä saadaksesi Vapahtajalta apua näiden pelkojen voittamiseen?

Kun opiskelet tänään, etsi totuuksia, jotka voivat auttaa sinua tuntemaan Herran rauhaa ja tyynnyttämään pelkosi.

Pelottava kokemus

Mielikuvien luominen pyhien kirjoitusten tapahtumista on opiskelutaito, joka voi lisätä opiskelun tehokkuutta huomattavasti. Tutki jakeita Mark. 4:35–38 ja yritä luoda mielikuva opetuslasten kokemuksesta, joka on tallennettu näihin jakeisiin.

1. Piirrä opiskelupäiväkirjaasi seuraava kuva. Täydennä kuvaasi, kun sinua neuvotaan oppiaiheessa tekemään niin tai saat kehotuksen Pyhältä Hengeltä.

Piirrä opiskelupäiväkirjaasi yksinkertainen kuva jakeiden Mark. 4:35–38 tilanteesta. Sisällytä kaikki yksityiskohdat, joista voi mielestäsi olla apua. Käytät tätä kuvaa koko oppiaiheen ajan yhdistämään tätä kertomusta omaan elämääsi. Voisit piirtämisen aikana esittää itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Miltä kuvittelet veneen näyttäneen?

  • Mitä opetuslapset ovat mahtaneet tehdä, kun aallot löivät veneeseen?

  • Miltä arvelet myrskyn näyttäneen ja tuntuneen?

Pohdi, miten tässä kertomuksessa kuvatut tapahtumat voisivat olla vertauskuvana tapahtumista, joita on tapahtunut, tapahtuu parhaillaan tai saattaisi tapahtua omassa elämässäsi.Kirjoita piirroksesi eri osien viereen oman elämäsi asioita, joita tämän pyhien kirjoitusten kertomuksen osatekijät voisivat kuvata. Vene voisi esimerkiksi kuvata asioita, jotka pitävät Vapahtajan lähelläsi. Aallot tai myrsky voisivat kuvata kohtaamiasi kiusauksia tai koettelemuksia, jotka uhkaavat lannistaa sinut.

  • Mihin opetuslasten mahdollisiin tunteisiin voit samaistua?

  • Milloin jostakusta saattaa tuntua, että Vapahtaja nukkuu hänen elämänsä myrskyjen aikana? Miksi?

Lue Mark. 4:38 uudelleen ja katso, minkä kysymyksen opetuslapset esittivät.

  • Mitä Vapahtajaa koskevia totuuksia opetuslapset ovat saattaneet unohtaa myrskyn aikana?

Tutki jakeita Mark. 4:39–41 ja katso, mitä opit Jeesuksen Kristuksen luonteesta ja olemuksesta.

  • Mitä opit Jeesuksen Kristuksen luonteesta ja olemuksesta?

  • Mitä totuuksia voimme tämän kertomuksen pohjalta oppia siitä, kuinka Vapahtaja kykenee tyynnyttämään oman elämämme myrskyt?

Valinnainen: Haluatko oppia lisää?

Miten niin kauhea myrsky saattoi nousta niin pienellä vesialueella?

Galileanjärvi – – sijaitsee Jordanjoen laaksossa miltei 213 metriä merenpinnan alapuolella, ja sitä ympäröivät korkeat vuoret lännessä, pohjoisessa ja idässä. Tuulet voivat piiskata läntisiä rinteitä ja synnyttää yhtäkkisiä voimakkaita myrskyjä, jotka nostattavat valtavia aaltoja tällä suhteellisen pienellä järvellä.

(New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2018, s. 108)

Miksi Jeesus nuhteli opetuslapsia lempeästi uskon puutteesta?

Presidentti Howard W. Hunter (1907–1995) opetti:

Kuva
Howard W. Hunter

Me olemme kaikki kohdanneet äkillisiä myrskyjä elämässämme. Jotkin voivat olla kovia ja pelottavia ja mahdollisesti tuhoisia, vaikka ne ovat lyhytaikaisia niin kuin nämä Galileanjärven myrskyt. Yksilöinä, perheinä, yhteisöinä, kansoina ja myös kirkkona me olemme nähneet nousevan äkillisiä tuulenpuuskia, jotka ovat saaneet meidät kysymään tavalla taikka toisella: ”Opettaja, etkö näe, me hukumme!” Ja tavalla taikka toisella me kuulemme aina myrskyn jälkeisessä hiljaisuudessa: ”Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?”

Kukaan meistä ei haluaisi ajatella, ettei meillä ole vieläkään uskoa, mutta luulen, että tämä Herran lempeä nuhde on suurimmaksi osaksi ansaittua. Tämä suuri Jehova, johon me sanomme turvaavamme ja jonka nimen me olemme ottaneet päällemme, on sama, joka sanoi: ”Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan” ( 1. Moos. 1:6). Ja Hän on myös se, joka sanoi: ”Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin” ( 1. Moos. 1:9). Lisäksi Hän jakoi Kaislameren niin että israelilaiset saattoivat kulkea sen halki kuivaa pitkin. (Ks. 2. Moos. 14:21–22 .) Ei todellakaan pitäisi olla mikään ihme, että Hän pystyi käskemään muutamia Galileanjärvellä oikuttelevia luonnonvoimia. Ja uskomme pitäisi muistuttaa meitä siitä, että Hän voi tyynnyttää myös elämämme myrskyt.

(Ks. Howard W. Hunter, ”Mestari, myrsky on suuri”, Valkeus, 1985, konferenssiraportti 154. puolivuotiskonferenssista, s. 29)

Miten tämä tarina voi liittyä minuun?

Sisar Lisa L. Harkness, entinen ensimmäinen neuvonantaja Alkeisyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa, on opettanut:

Kuva
Lisa Harkness, Primary General Presidency First Counselor. Photo taken in April 2018. Official Portrait.

Kun huomaamme olevamme keskellä koettelemuksia, vaikeuksia tai ahdinkoja, meillä on kuolevaisen ihmisen taipumus, jopa kiusaus, huudahtaa: ”Opettaja, etkö näe, minä hukun! Pelasta minut.” – –

Voin kuvitella, että myrskyn riepottelemassa veneessä Jeesuksen opetuslapset eivät voineet muuta kuin seurata, kuinka aallot paiskautuivat veneeseen, ja äyskäröidä vettä veneestä. Voin kuvitella, miten he säätivät purjeita ja yrittivät saada pientä alustaan edes hieman hallintaan. He keskittyivät siitä hetkestä selviytymiseen, ja heidän avunpyyntönsä oli kiireellisyydessään vilpitön.

Meidän aikanamme monella meistä on samanlainen tilanne. – – Myllerryksen aikoina voi tuntua, että uskoamme venytetään sietokyvyn ja ymmärryksen äärirajoille. Pelon aallot voivat häiritä meitä ja saada meidät unohtamaan Jumalan hyvyyden, jolloin näkökulmamme jää rajalliseksi ja sumeaksi. Juuri näissä matkamme rankoissa vaiheissa meidän uskoamme voidaan kuitenkin paitsi koetella myös vahvistaa.

(Lisa L. Harkness, ”Vaikene, ole hiljaa”, Liahona, marraskuu 2020, s. 80–81)