Toinen kirja
Psalmi 42
Sieluni janoaa Jumalaa
1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi.
2 Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa,niin minä kaipaan sinua, Jumala.
3 Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa.Milloin saan tulla temppeliin,astua Jumalan kasvojen eteen?
4 Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin,kun minulta alati kysytään: ”Missä on Jumalasi?”
5 Tuskassani minä muistelen,miten kuljin temppeliin juhlasaatossailon ja kiitoksen kaikuessa,juhlakansan suuressa joukossa.
6 Miksi olet masentunut, sieluni,miksi olet niin levoton?Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,Jumalaani, auttajaani.
7 Kun masennus valtaa mieleni,minä ajattelen sinuatäällä Jordanin lähteillä ja Hermonilla,Misearinvuorella.
8 Syvyys huutaa syvyydelle,kun sinun koskesi pauhaavat –kaikki sinun tyrskysi ja aaltosiovat vyöryneet ylitseni.
9 Päivällä Herra antaa armonsa vallita,yöllä saan laulaa hänen kiitostaanja rukoilla elävää Jumalaa.
10 Minä sanon: Jumala, kallioni,miksi olet unohtanut minut?Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä,kärsiä vihollisen sortoa?
11 Tuska viiltää minua luihin ja ytimiin,kun vihamieheni herjaavat minuaja huutelevat kaiken päivää:”Missä on Jumalasi?”
12 Miksi olet masentunut, sieluni,miksi olet niin levoton?Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,Jumalaani, auttajaani.