Akonaki ʻa e Kau Palesitení
Vahe 4: Ko e Tukufakaholo Fakapaionia ʻo e Tuí mo e Feilaulaú


Vahe 4

Ko e Tukufakaholo Fakapaionia ʻo e Tuí mo e Feilaulaú

“Tatau ai pē pe ʻoku ʻi ai haʻo ngaahi kui paionia pe toki kau mai pē ki he Siasí ʻaneafi, ko ha konga koe ʻo e ʻata totonu kakato naʻe misi ki ai ʻa e kau tangata mo e kau fafine ko iá. … Naʻa nau fakatoka ʻa e fakavaʻé. Ko hotau fatongiá ke langa ai.”

Mei he Moʻui ʻa Kōtoni B. Hingikelií

Naʻe fakamatala ʻa Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī ki heʻene ngaahi kui paioniá ʻi he fakatapui ʻo e Temipale Kolomupusi ʻOhaioó. Naʻá ne pehē kimui ange:

“Lolotonga ʻeku tangutu ʻi he loki silesitialé, naʻá ku fakakaukau ki heʻeku kui tangata uá. … Naʻá ku toki ʻaʻahí ni ki hono faʻitoká ʻi Kānata, ʻi he fakatokelau pē ʻo e kauʻāfonua ʻo Niu ʻIoké. … Naʻe mālōlō kei talavou ʻi hono taʻu 38.”

Ko e taimi ne mālōlō ai e kui ua ʻa Palesiteni Hingikelií, naʻe teʻeki hoko e taʻu tolu hono foha ko ʻIlá, ʻa ia ʻe hoko ʻamui ko e kui tangata ʻa Palesiteni Hingikelií. Naʻe toe mali e faʻē ʻa ʻIlá pea hiki ʻi ha ngaahi taʻu siʻi mei ai ki ʻOhaiō, pea ki ʻIlinoisi. Naʻá ne mālōlō ʻi he 1842, pea siʻi paea ai ʻa ʻIla ʻi hono taʻu 13. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Hingikelī ʻi he hoko atu e talanoa ko ʻení:

“Naʻe papitaiso ʻeku kui tangata ko [ʻIla Hingikelií] ʻi Nāvū peá … ne iku kau he kolosi he toafá ʻi he fononga ʻa e [kau paioniá].” Naʻe fakatou mate e “uaifi kei talavou ʻo ʻIlá mo hono [tokoua ʻi he fonó] he ʻaho tatau ʻi he lolotonga ʻo e fonongá he 1850. Naʻá ne faʻu ha ongo puhamate pea tanu kinaua peá ne fua ʻene kiʻi taʻahine kei valevalé ʻo ʻave ia ki he teleʻa [Sōlekí].

“Naʻá ne langa ʻa e kolotau Kaví (Cove) ʻi ha kole ʻe Pilikihami ʻIongi, naʻá ne hoko ko e ʻuluaki palesiteni ʻo e siteiki Filimoá, (ʻIutā,] mo fai ha ngaahi meʻa ʻe lauiafe kehe ke ʻunuaki ki muʻa e ngāué ni.

“Pea hoko mai leva ʻeku tamaí. … Naʻe hoko ko e palesiteni ʻo e siteiki tokolahi lahi taha ʻi he Siasí mo ha kāingalotu ʻe toko 15,000 tupu.”

Naʻe ʻikai fuoloa kuo afe fakakaukau ʻa Palesiteni Hingikelií mei heʻene ngaahi kuí ki hono hakó. Naʻá ne hoko atu ʻo pehē:

“Lolotonga ʻeku fakakaukau ki he moʻui ʻa e kau tangatá ni ʻe toko tolu ʻi heʻeku tangutu ʻi he loto temipalé, naʻá ku vakai hifo ki hoku ʻofefiné, ki heʻene taʻahiné, ʻa ia ko hoku mokopuna fefiné, pea mo ʻene fānaú, ko hoku ngaahi makapuna uá. Naʻá ku toki fakatokangaʻi ʻoku ou ʻi he lotolotonga ʻo ha ngaahi toʻu tangata ʻe fitu—ko e tolu kimuʻa ʻiate au mo e tolu kimui ʻiate au.

“Naʻe haʻu ki heʻeku fakakaukaú ʻi he fale toputapu mo molumalu ko iá ha ongoʻi haʻisia lahi ke fakahoko atu e meʻa kotoa kuó u maʻu ko e tofiʻa mei heʻeku ngaahi kuí ki he ngaahi toʻu tangata kuo nau muimui mai ʻiate aú.”1

Makehe mei heʻene fakahaaʻi ʻene fakahoungaʻi ʻene ngaahi kui paioniá pea mo e tukufakaholo ʻo e kau paionia kimuʻa ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ʻoku faʻa fakamamafaʻi ʻe Palesiteni Hingikelī ʻoku hoko ʻa e kau mēmipa ʻo e Siasí he funga māmaní ko e kau paionia he ʻahó ni. Naʻá Ne fakahā ki he Kāingalotu ʻo Kuatemalá he 1997: “ʻOku tau fakamanatua he taʻú ni e taʻu 150 ʻo e tūʻuta ʻa e kau paionia Māmongá ki he Teleʻa Sōlekí. Naʻa nau fononga lōloa mai ʻi ha ngaahi saliote mo ha ngaahi saliote toho tangata. Ko e kau paionia kinautolu. Ka ʻoku kei hoko atu pē ngāue fakapaioniá. ʻOku ʻi ai haʻatau kau paionia ʻi he funga ʻo e māmaní kotoa, pea ʻoku mou kau ʻi he kau paionia ko iá.”2 Naʻá ne fakahā ki he Kāingalotu ʻi Tailení, “ʻOku mou hoko ko e kau paionia ʻi hono paotoloaki e ngāue ʻa e ʻEikí ʻi he puleʻanga maʻongoʻongá ni.”3 Lolotonga ʻene ʻaʻahi ki ʻIukuleini he 2002, naʻá ne fai e lea meimei faitatau: “Naʻe ʻi ai e kau paionia ʻo e Siasí ʻi he kamataʻangá, ka ʻoku mou hoko ʻeni ko e kau paionia he kuongá ni.”4

Ko e taimi ne lea ai ʻa Palesiteni Hingikelī kau ki he kau paioniá, naʻe mahulu atu ʻene taumuʻá ʻi he tokanga pē kiate kinautolu ʻi he kuohilí. Naʻá ne vakai ki he kahaʻú, mo ʻamanaki ʻe “hoko e tui mo e ngaahi feilaulau ʻa e [Kāingalotu ko iá] ko ha fakalotolahi ongo moʻoni kiate kitautolu hono kotoa, he ko ha paionia kitautolu ʻi heʻetau moʻuí takitaha, mo hotau fāmilí.”5

ʻĪmisi
pioneers leaving Nauvoo

“Ko e mālohi ko ia naʻá ne ueʻi hotau fuofua kau mēmipa ʻo e ongoongoleleí, ko e mālohi ia ʻo e tui ki he ʻOtuá.”

Ngaahi Akonaki ʻa Kōtoni B. Hingikelií

1

Naʻe ʻai ʻe he kau fuofua paionia ʻo e Ngaahi ʻAho Kimui Ní ke moʻoni ʻenau tuí ʻi he vīsone, ngāue, mo e falala ki he mālohi ʻo e ʻOtuá ʻiate kinautolú.

Naʻe tuʻunga ʻi he tuí e hiki ʻa ha kiʻi kau fuofua papiului [ʻi he fakahahake ʻo e ʻIunaiteti Siteití] mei Niu ʻIoke ki ʻOhaiō pea ki Mīsuli pea mei Mīsuli ki ʻIlinoisi ko e fekumi ki ha nonga mo ha tauʻatāina ke lotu ki he ʻOtuá ʻo fakatatau mo e tuʻutuʻuni honau konisēnisí.

Naʻe tuʻunga ʻi he tuí ʻa ʻenau sioloto ki ha kolo fakaʻofoʻofa [Nāvū] ʻi heʻenau fuofua kolosi ʻi he feituʻu ano ʻo Kōmesi, ʻIlinoisí. ʻI heʻenau fakapapauʻi ʻoku mate ʻa e tui taʻe ʻi ai ha ngāué, naʻa nau fakatafe ʻa e fonua anó, naʻa nau palani ha kolo, naʻa nau langa ha ngaahi ʻapi mo ha ngaahi fale feʻunga ki he lotú mo e akó pea, ko hono tumutumú, ko ha temipale maʻongoʻonga, ko e fale fakaʻofoʻofa taha ʻi ʻIlinoisi kotoá.

… Naʻe [ʻikai fuoloa kuo] muimui atu ʻa e fakatangá, mo e kau fakamamahi lea taʻefeʻunga mo anga fakapoó. Naʻe fakapoongi honau palōfitá. Naʻe uesia ʻenau ngaahi fakaʻānauá. Pea ko ʻenau tuí pē naʻá ne fakaivia kinautolu ʻi he palani naʻá ne muʻaki taá mo fokotuʻutuʻu kinautolu ki he hikifononga hono hokó.

Naʻa nau mavahe ʻi he loʻimataʻia mo e loto mamahi, mei honau ngaahi ʻapi nongá mo ʻenau ngaahi fale ngāué. Naʻa nau vakai kimui ki honau temipale toputapú, pea tafoki honau fofongá ʻi he tui ki he Hihifó, ki he feituʻu taʻeʻiloa mo teʻeki palaní pea ʻi he lolotonga tō e sinou ʻo e faʻahitaʻu momokó ʻiate kinautolú, ʻo nau kolosi he [Vaitafe] Misisipí ʻi Fēpueli 1846 ʻo tuiaki atu ʻi honau hala pelepelá ʻi he toafa mohuku ʻo ʻAioá.

Koeʻuhí ko ʻenau tuí, naʻa nau fokotuʻu ʻa e Nofoʻanga Fakafaʻahitaʻu Momokó ʻi he [Vaitafe] Mīsulí. Naʻe mate ha laungeau ʻi he faʻaki ʻa e mahaki fakaʻauhá mo e tuʻutotó pea mo e mahakiʻia ʻa e ngutú (black canker). Ka naʻe fakamālohia ʻe he tuí kinautolu naʻe moʻuí. Naʻa nau tanu honau ngaahi ʻofaʻangá ai ʻi ha veʻe lilifa ʻi ʻolunga hake he vaitafé, pea ʻi he faʻahitaʻu failau ʻo e 1847, naʻa nau kamata … fononga atu ki he ʻotu moʻunga ʻo e Hihifó.

Ne tuʻunga ʻi he tuí e vakai atu ʻa Pilikihami ʻIongi ki he teleʻa [Sōlekí], peá ne fakahā, neongo ʻene vela mo kakaá, “Ko e feituʻú ʻeni.” Naʻe toe tuʻunga ʻi he tuí, haʻane fokotuʻu hono tokotokó ki he kelekelé, ʻi ha ʻosi ha ʻaho ʻe fā mei ai … peá ne pehē, “ʻE tuʻu heni e temipale ʻo hotau ʻOtuá.” ʻOku hoko e [Temipale Sōleki] fakaʻofoʻofa mo toputapú ko ha fakamoʻoni ʻo e tuí, ʻo ʻikai ngata pē he tui ʻa kinautolu naʻa nau langa iá ka mo e tui ʻa kinautolu ʻoku nau fakaʻaongaʻi ia he taimí ni ʻi he ngāue lahi taʻesiokita ʻo e ʻofá.

Ne tohi ʻa Paula ki he kakai Hepeluú: “Ko ʻeni, ko e tuí ko e tuʻunga ia ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ʻamanaki lelei ki ai, ko e fakamoʻoni ʻo e ngaahi meʻa taʻe hā mai” (Hepelū 11:1 Ko e kotoa ʻo e ngaahi lavameʻa kuó u lea ki aí, naʻa nau hoko pē ʻi ha taimi “ko e tuʻunga … ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ʻamanaki lelei ki ai, ko e fakamoʻoni ʻo e ngaahi meʻa taʻe hā mai.” Naʻa nau ʻai ʻenau tuí ke moʻoni ʻi he vīsone, ngāue, mo e falala ki he mālohi ʻo e ʻOtuá ʻiate kinautolú.6

Ko e mālohi ko ia naʻá ne ueʻi hotau fuofua kau mēmipa ʻo e ongoongoleleí, ko e mālohi ia ʻo e tui ki he ʻOtuá. Ko e mālohi tatau ia ne lava ke fakahoko ai ʻa e hikifononga mei ʻIsipité, ʻa e hala ʻi he Tahi Kulokulá, ʻa e fononga lōloa ʻi he feituʻu maʻomaʻonganoá, pea mo e fokotuʻu ʻo ʻIsileli ʻi he Fonua ʻo e Talaʻofá. …

ʻOku tau fuʻu fie maʻu lahi e vela māfana ʻo e tui ko ia ki he ʻOtua moʻuí pea mo ʻEne moʻuí, ki he ʻAlo kuo toetuʻú, he ko e tui maʻongoʻonga ʻeni ʻa hotau fuofua kakai ʻi he ongoongoleleí.

Ko ʻenau tuí ko ha vīsone ia naʻe mahulu hake ʻi he ngaahi meʻa kehe kotoa pē. ʻI heʻenau fononga mai ki he Hihifó, naʻa nau maile ʻe lauiafe [kilomita ʻe 1,600] mei he nofoʻanga ofi taha ki he hahaké pea maile ʻe valungeau [kilomita ʻe 1,300] meiate kinautolu ʻi he hihifó. Naʻe hoko e ʻilo fakafoʻituitui mo fakatāutaha e ʻOtua ko ʻenau Tamaí ʻa ia te nau lava ʻo tafoki ki ai ʻi he tuí, ko e ʻelito ia ʻo honau iví. Naʻa nau tui ki he angi fakafolofola maʻongoʻonga ko ia ko e: “Sio ki he ʻOtuá pea moʻui.” (ʻAlamā 37:47.) Naʻa nau feinga ke fai Hono finangaló ʻi he tuí. Naʻa nau lau mo tali ʻa e akonaki fakalangí ʻi he tui. Naʻa nau ngāue ʻi he tui kae ʻoua kuo nau tō ki lalo, ka naʻa nau maʻu maʻu pē ha fakamoʻoni ʻe ʻi ai ha haʻisia kiate ia ko ʻenau Tamai mo honau ʻOtuá.7

ʻOku tau sītuʻa ki ha hisitōlia nāunauʻia. ʻOku fakaʻilongaʻi ʻaki ia e lototoʻa taʻemanavahē, moʻui vilitaki, mo e anganofo moʻoni. Ko e ola ia ʻo e tuí. ʻOku ʻi muʻa ʻiate kitautolu ha kahaʻu maʻongoʻonga. ʻOku kamata ia he ʻahó ni. ʻOku ʻikai totonu ke tau taʻofi. ʻOku ʻikai totonu ke tau fakatuotuai. ʻOku ʻikai totonu ke holoki ʻetau laká pe fakanounou ʻetau mangá.8

2

Naʻe ʻamanaki ʻa e kau fuofua paionia ʻo e Ngaahi ʻAho Kimui Ní ki he kahaʻú mo fakaʻānaua lahi ki Saione.

ʻOku taau ke tau kiʻi tuʻu ʻo fai ha fakaʻapaʻapa kiate kinautolu ne nau fakatoka ʻa e fakavaʻe ʻo e ngāue maʻongoʻongá ni. … Ko ʻenau kaveinga folaú ko Saione [vakai, T&F 97:21; Mōsese 7:18]. Naʻa nau hiva kau ki ai. Naʻa nau misi ki ai. Ko ʻenau fakaʻamu maʻongoʻongá ia. Kuo pau ke tuʻuloa ʻenau fononga kāfakafá ko ha ngāue taʻemafakatataua. Ko hono ʻave ʻo e laumanó ki he Hihifó naʻe fonu ʻi he ngaahi fakatuʻutāmaki kotoa pē ʻoku tau ala fakakaukau ki aí, kau ai ʻa e maté, ʻa ia naʻe ʻikai sola ki he saliote kotoa mo e kaungā fononga saliote tohotangata kotoa pē hono fakamamahí.

ʻOku ou fakaʻapaʻapa ʻi he loto māluʻia kia Pilikihami ʻIongi. Naʻá ne mamata ki he Teleʻa Sōlekí ʻi ha vīsone ʻi ha taimi fuoloa ʻaupito pea toki mamata hono mata fakanatulá ki aí. Ka ne taʻeʻoua ia, ʻoku ʻikai ke u tui ne mei afe heni. Naʻe ʻi ai ha ngaahi potufonua maʻuiʻui ange ʻi Kalefōnia mo ʻOlikoni. Naʻe ʻi ai ha kelekele matolu mo moʻui lelei ange ʻi ha ngaahi feituʻu kehe. Naʻe ʻi ai ha ngaahi vaoʻakau papa lelei ange ʻi ha ngaahi feituʻu kehe, lahi ange ʻa e vaí, pea faingofua mo fakafiemālie ange ʻa e ʻeá.

ʻOku moʻoni naʻe ʻi ai ha fanga kiʻi vaitafe ʻo e moʻungá heni, ka naʻe ʻikai ke fuʻu lahi ʻaupito ha taha ʻiate kinautolu. Naʻe teʻeki ai ʻahiʻahiʻi ʻa e kelekelé. Kuo teʻeki ai ha palau te ne palau hono fukahi kelekele kakaá. ʻOku ou fuʻu fakatumutumu ʻaupito ʻi he taki ʻe Palesiteni ʻIongi ha kau fononga tokolahi … ki ha feituʻu kuo teʻeki teitei fai ai ha tūtuuʻi pe ututaʻu kimuʻa. …

Ko e kau paioniá ni ne nau ongosia he fonongá. Naʻe feʻunga mo e ʻaho ʻe 111 hono ʻomi kinautolu mei he Nofoʻanga Fakafaʻahitaʻu Momokó ki he Teleʻa Sōlekí. Naʻa nau helaʻia. Naʻe maikiiki honau valá. Naʻe helaʻia ʻenau fanga monumanú. Naʻe vela mo mōmoa ʻa e ʻeá—ʻa e ʻea vela ʻo Siulaí. Ka ko kinautolu ʻeni, ʻi heʻenau vakai ki he kahaʻú mo misi ki he afeʻi taʻú, ko ha misi māʻongoʻonga ki Saione.9

Naʻá ku tuʻu ʻi he ʻaho atú ʻi he uafu motuʻa ʻo Livapulu, ʻIngilaní. Naʻe hala ha meʻa ʻe hoko ʻi he pongipongi Falaite naʻa mau ʻi ai aí. Ka ne hoko ha taimi ko ha feituʻu femoʻuekina hangē ha pununga honé. Lolotonga e 1800 tupú, naʻe fononga lalo hatau kakai ʻe laumano ʻi he hala tanu makamaka tatau ne mau fononga aí, Ne nau omi mei he ʻOtumotu Pilitāniá pea mei ʻIulope, ko ha kau papiului ki he Siasí. Naʻa nau omi mo e fakamoʻoni ʻoku nau leaʻaki pea mo e tui ʻi honau ngaahi lotó. Naʻe faingataʻa nai ke tukuange honau ngaahi ʻapí kae laka mai ki he taʻeʻiloa ʻo e māmani foʻoú? ʻIo, naʻe pehē. Ka naʻa nau fai ia ʻi he fakatuʻamelie mo e loto vēkeveke. Naʻa nau heka ʻi ha ngaahi vaka lā. Naʻa nau ʻilo ko e tapa kotoa ʻe tuʻu fakatuʻutāmaki. Naʻe ʻikai fuoloa kuo nau ʻilo ko e konga lahi tahá ʻe fakamamahi. Naʻa nau nofo ʻi ha fanga kiʻi nofoʻanga iiki mei he uike ki he uike. Naʻa nau kātekina ʻa e afaá, mahakí, mo e puké. Naʻe mate ha tokolahi ʻi he fonongá pea tanu ʻi he tahí. Ko ha fononga ne fenukitau mo e faingataʻá mo fakailifia. Naʻa nau veiveiua nai, ʻio. Ka ne māʻolunga ange ʻenau tuí ʻi he ngaahi veiveiua ko iá. Naʻe māʻolunga ange ʻenau fakatuʻamelié ʻi heʻenau ilifiá. Naʻa nau fakaʻānaua ki Saione, pea naʻa nau fononga ke fakahoko ia.10

3

ʻOku fakahaaʻi ʻe he fakahaofi ʻo e kau fononga saliote tohotangata ʻa Uili mo Mātiní ʻa e ʻelito ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻOku ou fie fakafoki kimoutolu ki … ʻOkatopa 1856. Naʻe tūʻuta he ʻaho Tokonaki [ʻaho 4 ʻo ʻOkatopá] ʻa Felengikilini D. Lisiate mo hano kaungā fononga tokosiʻi ki he teleʻa [Sōlekí]. Ne nau fononga mai mei he Nofoʻanga Fakafaʻahitaʻu Momokó mo ha fangapulu toho mālohi mo ha ngaahi saliote maʻamaʻa pea lava ke vave ʻenau fonongá. Naʻe kumi leva ʻe Misa Lisiate ʻa Palesiteni ʻIongi. Naʻá ne lipooti naʻe ʻi ai ha kakai tangata, kakai fefine, mo e fānau ʻe laungeau ne movetevete mai ʻi he hala … ki he teleʻa [Sōlekí]. Ko e tokolahi ʻo kinautolu naʻa nau toho ha ngaahi saliote toho tangata. … Naʻe ʻi muʻa ʻiate kinautolu ha hala naʻe hake ki ʻolunga ʻo aʻu hake ki he Tumuʻaki Maʻolunga Tahá pea toe hoko atu ʻi ha ngaahi laumaile mei ai. Naʻa nau faingataʻaʻia fau. … Te nau mate kotoa tukukehe ka fakahaofi kinautolu.

ʻOku ou tui naʻe ʻikai mamohe ʻa Palesiteni ʻIongi ʻi he pō ko iá. ʻOku ou fakakaukau ki ha ngaahi vīsone ne …haʻu ki heʻene fakakaukaú fekauʻaki mo e kakai faingataʻaʻia ko ʻení.

“ʻI he pongipongi hono hokó naʻá ne … talaange ki he kakaí.

Te u ʻoatu ki he kakaí he taimí ni ʻa e kaveinga mo e tefito ke lava ʻo lea ai ʻa e Kaumātuʻá. … Ko ʻeni ia. “… ʻOku ʻi ai ha tokolahi ʻo hotau ngaahi tokouá mo e tuofāfiné ʻoku nau ʻi he potu toafá mo ha ngaahi sāliote toho tangata, pea mahalo ʻoku ʻi ai hanau tokolahi ʻoku maile ʻe fitungeau [kilomita ʻe 1,100] honau mamaʻó mei he feituʻú ni, pea kuo pau ke ʻomi ʻa kinautolu ki heni, kuo pau ke tau ʻave ha tokoni kiate kinautolu. Ko e tefitó ʻeni—‘ke ʻomi kinautolu ki heni.’

“Ko ʻeku tui fakalotú ia; ko e fakahinohino ia kuo fai mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní kiate aú. Ke fakahaofi ʻa e kakaí.

“Te u kole ki he kau Pīsopé he ʻahó ni. He ʻikai ke u toe tatali ki ʻapongipongi, pe ko e ʻaho hono hokó, ha fanga ʻasi toho fefine lelei ʻe 60 mo ha saliote ʻe 12 pe 15. ʻOku ʻikai ke u fie ʻave ha fanga ʻasi tangata. ʻOku ou fie maʻu ha fanga hoosi mo ha fanga ʻasi fefine lelei. ʻOku nau ʻi he potufonua ko ʻení pea kuo pau ke tau ʻomi kinautolu. Kau ai foki mo ha toni mahoaʻa ʻe 12 mo ha kau tokoni ʻe toko 40 makehe mei ha kau angi salioté.

“Te u talaatu kiate kimoutolu he ʻikai teitei lava ʻe hoʻomou tuí, tui fakalotú, mo e lotu ʻoku mou talakí, ʻo fakahaofi ha foʻi laumālie ʻe taha ʻo kimoutolu ʻi he Puleʻanga Fakasilesitiale ʻo hotau ʻOtuá, kae ʻoua kuo mou fakahoko ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ia ʻoku ou akoʻi atu ko ʻeni kiate kimoutolú. Mou ō ʻo ʻomai e kakai ko ia ʻoku ʻi he toafá he taimi ní” ʻi he Leroy R. Hafen mo Ann W. Hafen,Handcarts to Zion [1960], 120–21).

Naʻe tānaki ʻi he efiafi ko iá ha meʻakai, nāunau mohenga mo e vala lahi ʻaupito ʻe he kakai fefiné.

Naʻe fakasū ʻa e fanga hōsí ʻi he pongipongi hono hokó, fakaleleiʻi mo e ngaahi salioté pea fakaheka ʻenau utá.

ʻI he pongipongi hoko aí, ʻa ia ko e Tūsite, ne mavahe ai ha fanga ʻasi toho tautau toko ua ʻe 16 ʻo fononga fakahahake. Naʻe aʻu ki ha fanga ʻasi toho tautau toko ua ʻe 250 ʻi he fakaʻosinga ʻo ʻOkatopá ne fononga ke fai e fakahaofí.11

Ko e taimi ne aʻu atu ai ʻa e kau faifakahaofí ki he Kāingalotu faingataʻaʻiá, naʻa nau hangē ha kau ʻāngelo mei he langí. Naʻe tangi ʻa loʻimata e kakaí ʻi he fiefia. Naʻe fakaheka ʻa e kakai fononga saliote tohotangatá ki he ngaahi saliote lalahí ke nau lava ʻo fononga vave ange ki he kolo Sōlekí.

Naʻe mate ha toko uangeau nai, ka naʻe fakahaofi ha tahaafe.12

ʻĪmisi
handcart pioneers

“Ko e taimi naʻe aʻu atu ai ʻa e kau faifakahaofí ki he Kāingalotu faingataʻaʻiá, naʻa nau hangē ha kau ʻāngelo mei he langí”

ʻE toe hoko pē talanoa ko ia ʻo e Kāingalotu faingataʻaʻiá mo honau ngaahi faingataʻá mo e maté. … ʻOku fie maʻu ke toutou fakamanatu ʻa e ngaahi talanoa ki honau fakahaofí. ʻOku nau lave ki he ʻelito moʻoni ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

… ʻOku ou fakamālō he ʻoku ʻikai ke ʻi ai hatau kakai tangata mo fafine ʻoku faingataʻaʻia ʻi he sinoú, mokosia mo mate, lolotonga ʻoku nau feinga ke aʻu … ki honau Saione ʻi he ʻotu moʻungá. Ka ʻoku ʻi ai siʻa kakai, ʻoku ʻikai tokosiʻi, ʻoku fakaloloma siʻonau tūkungá pea ʻoku nau kole ha tokoni mo ha fakafiemālie.

ʻOku tokolahi fau siʻa niʻihi ʻoku fiekaia mo masivesiva ʻi he funga ʻo e māmaní ʻoku fie maʻu tokoni. ʻOku ou fakamālō ke u lava ʻo pehē ʻoku tau tokoniʻi ha tokolahi ʻoku ʻikai ke tau siasi ka ʻoku fakaʻofa siʻenau ngaahi fie maʻú pea ʻoku tau maʻu e maʻuʻanga tokoni ke tokoni. ʻOku ʻikai fie maʻu ke tau kumi ʻo fuʻu mamaʻo. ʻOku ʻi ai ha niʻihi tonu ʻo kitautolu ʻoku tangi mai ʻi he mamahí mo e faingataʻaʻiá mo e tukuhāusiá mo e ilifiá. ʻOku ʻi ai hotau fatongia mahuʻinga mo molumalu ke tau ala atu ʻo tokoni, ke hiki hake, mo fafangaʻi kinautolu kapau ʻoku nau fiekaia, pea fafangaʻi honau laumālié kapau ʻoku nau fieinua ki he moʻoní mo e māʻoniʻoní.

ʻOku tokolahi fau siʻatau kakai kei talavou ʻoku hēfano mo foua ʻa e hala fakamamahi ʻo e faitoʻo kona tapú, fakakengí, angaʻulí, pea mo e ngaahi palopalema kehekehe ʻoku fetākinima mo e ngaahi meʻa ko ʻení. ʻOku ʻi ai siʻa kau uitou ʻoku nau fakaʻamua ha ngaahi leʻo anga fakakaumeʻa pea mo e laumālie tokanga ʻokú ne fakahaaʻi e ʻofá. ʻOku ʻi ai foki mo ha niʻihi naʻe māfana ʻenau tuí kimuʻa, ka kuo fakaʻau ʻo momoko ʻenau tuí he taimí ni. ʻOku ʻi ai honau tokolahi ʻoku nau fie foki mai, ka ʻoku ʻikai ke nau ʻiloʻi pe ʻe founga fēfē haʻanau foki mai. ʻOku nau fie maʻu ha ngaahi nima fakakaumeʻa ke ala atu ʻo tokoniʻi kinautolu. ʻOku ʻi ai hanau tokolahi ʻe ʻikai lahi ha ngāue ki ai ʻi hono fakafoki mai ke nau toe ʻinasi ʻi he keinangaʻanga ʻa e ʻEikí.

ʻE hoku kāinga, ʻoku ou fakaʻamu, pea ʻoku ou lotua, ke tau takitaha … tukupā ke kumi kinautolu ʻoku fie maʻu tokoní, ʻa ia ʻoku ʻi he ngaahi tuʻunga fakaloloma mo faingataʻaʻiá, pea hiki hake ʻa kinautolu ʻi he laumālie ʻo e ʻofa ke ʻōʻōfaki kinautolu ʻi he Siasí, ʻa ia ʻe ʻofaʻi, mo fakafiemālieʻi, pea poupouʻi, mo fokotuʻu kinautolu ʻi he hala ki he fiefiá mo e moʻui tupulakí ʻe ha ngaahi nima mālohi mo ʻofa.13

4

ʻOku tau hoko kotoa ko ha paionia.

ʻOku lelei ke vakai ki he kuohilí ke fakahoungaʻi ai e lolotongá mo maʻu ha fakakaukau ki he kahaʻú. ʻOku lelei ke vakai ki he ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo kinautolu ne muʻomuʻa ʻiate kitautolú, ke maʻu ha ivi ki ha meʻa pē ʻoku fakatoka mei muʻa. ʻOku lelei ke fakakaukau ki he ngāue ʻa kinautolu naʻe ngāue lahi fau kae maʻu ha kihiʻi meʻa siʻi pē he māmani ko ʻení, ka mei he ngaahi fakaʻānaua mo e ngaahi ʻuluaki palani ko ia, ne fakaili leleí, kuo hoko ai ha ututaʻu lelei ʻa ia ko kitautolu ʻoku ʻaonga ki aí. ʻE lava ke hoko ʻenau sīpinga kāfakafá ko ha fakaʻaiʻai lelei kiate kitautolu kātoa, he ʻoku tau takitaha hoko ko ha paionia ʻi heʻetau moʻuí takitaha, ʻo taimi lahi ʻi hono fāmili tonú, pea ko hatau tokolahi ʻoku tau hoko ko e paionia fakaʻaho ʻi he feinga ke fokotuʻu ha tuʻunga ʻo e ongoongoleleí ʻi he ngaahi feituʻu mamaʻo ʻo e māmaní.14

ʻOku tau kei paionia pē. Ne teʻeki ai tuku ʻetau paioniá talu mei he taimi … ne mavahe ai hotau kakaí mei Nāvuú ʻo omi … pea fāifai ʻo aʻu ki he teleʻa ʻo e Ano Māsimá. Naʻe ʻi ai ha ngaahi meʻa faingataʻa ne nau aʻusia. Ka ko hono taumuʻá ke kumi ha feituʻu te nau lava ai ʻo fokotuʻu kinautolu mo hū ki he ʻOtuá ʻo fakatatau mo e angi honau konisēnisí. …

Ka, ʻoku tau kei ala atu pē ʻi he funga ʻo e māmaní ki ha ngaahi feituʻu [naʻe] ngali faingataʻa fau ke fai ha aʻu ki ai. … Kuó u siotonu au ʻi he tupulekina ʻa e Siasí ʻi he ʻOtu Filipainí. Ne hoko ko haku faingamālie ke kamata ʻa e ngāue fakafaifekaú ai ʻi he 1961, ʻi heʻemau lava ʻo maʻu ha mēmipa Filipaini ʻo e Siasí ʻi ha houlotu ne mau fakahoko ʻi Mē 1961. Naʻa mau ʻi Manila [ʻi he 1996] ʻi ha haʻofanga lotu … ne meimei toko 35,000 ʻi he Kolisiume ʻAlanetá. … Ko e mana ia kiate au [ʻi hono fakafehoanaki] hono kamataʻi ʻo e ngāué ʻi he fonua lelei ʻo Filipainí [vakai, peesi 29–30 ke ʻilo lahi ange ki he aʻusia ko ʻení.]

ʻOku tau aʻu atu ki he potu kotoa pē, pea ʻoku fie maʻu ai ʻa e ngāue fakapaioniá. ʻOku ʻikai nofo ʻetau kau faifekaú ʻi he tūkunga lelei tahá ʻi he taimi ʻoku nau ō ai ki he niʻihi ʻo e ngaahi feituʻu ko ʻení, ka ʻoku nau laka atu ʻo fakahoko ʻenau ngāué, pea ʻoku fua. Naʻe ʻikai fuoloa kuo kiʻi tokolahi hake hotau kāingalotú, pea aʻu ki ha kāingalotu ʻe toko teau, pea aʻu ʻo nimangeau, pea aʻu ki ha kāingalotu ʻe lauafe.15

ʻOku tau kei ʻi he ʻaho pē ʻo e ngāue fakapaionia ʻi he Siasí; naʻe ʻikai ke ngata ia ʻi he ngaahi saliote fakafalé pe saliote toho-tangatá. … ʻOku maʻu e kau paioniá ʻi he kau faifekau ʻoku nau akoʻi e ongoongoleleí pea ʻoku maʻu kinautolu ʻi he kau ului ʻoku hū mai ki he Siasí. ʻOku meimei ke faingataʻa kiate kinautolu takitaha. ʻOku kau maʻu pē ai ʻa e feilaulaú. ʻE ala kau ai hano fakatangaʻi. Ka ko ha ngaahi meʻa ʻeni ia ʻoku fua fie fua pea ko hono totongí ʻoku tatau pē mo kinautolu naʻe kolosi ʻi he ngaahi toafá ʻi he ngāue fakapaionia maʻongoʻonga he senituli ʻe taha mo e konga kuo hilí.16

Tatau ai pē pe ʻoku ʻi ai haʻo ngaahi kui paionia pe toki kau mai pē ki he Siasí ʻaneafi, ko ha konga koe ʻo e ʻata kakato naʻe fakaʻānaua ki ai ʻe kau tangata mo e kau fafine ko iá. Ko ha ngāue lahi naʻa nau faí. Ko haʻatautolú ko ha fatongia lahi taʻetuku. Naʻa nau fakatoka ʻa e fakavaʻé. Ko hotau fatongiá ke langa ai.

Naʻa nau fakaʻilongaʻi mo taki ʻa e halá. Ko hotau fatongiá ke fakalahi mo fakaʻataʻatā pea mo fakamālohia ʻa e halá kae ʻoua kuó ne kāpui ʻa māmani kotoa. … Ko e tuí ʻa e tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻi he ngaahi ʻaho faingataʻa ko iá. Ko e tuí ko e tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ia kuo pau ke tau muimui ai he ʻaho ní.17

ʻĪmisi
President Hinckley with youth

“Tatau ai pē pe ʻoku ʻi ai haʻo ngaahi kui paionia pe toki kau mai pē ki he Siasí ʻaneafi, ko ha konga koe ʻo e ʻata kakato ko ʻení.”

5

ʻOku fakalāngilangiʻi e ngaahi feilaulau mo e tukufakaholo ʻa e kau paioniá ʻaki ʻetau muimui heʻenau sīpingá mo langa ʻi heʻenau fakavaʻé.

Kāinga, ko ha meʻa fakaʻofoʻofa moʻoni ke ʻi ai hatau tukufakaholo maʻongoʻonga. Ko ha meʻa lelei ke ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ha niʻihi ne muʻomuʻa ʻo tofa ʻa e hala ʻoku totonu ke tau fononga aí, ʻo akoʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni maʻongoʻonga taʻengata kuo pau ke hoko ko e fakahalafononga ʻi heʻetau moʻuí mo kinautolu ʻe muimui maí. Te tau lava ʻi he ʻahó ni ʻo muimui ʻi heʻenau sīpingá. Ko e kau paioniá ko ha kakai tui lahi, ʻo e māteaki līʻoa, ʻo e ngāue taʻefakatataua, pea mo e ngeia moʻoni mo taʻeueʻia.18

ʻOku tau taʻimālie he ʻahó ni ʻi he ngāue lelei [ʻa e kau paioniá]. ʻOfa pē ʻoku tau fakahoungaʻi. ʻOku ou fakatauange ʻoku fakahoungaʻi lahi ʻe hotau lotó ʻa e meʻa kotoa kuo nau fai maʻatautolú.

… Naʻe fie maʻu ha ngaahi meʻa lahi meiate kinautolu, pea ʻoku pehē pē mo kitautolu. ʻOku tau ʻiloʻi ne nau fai e meʻa naʻe pau ke nau fakahokó. Ka ʻoku lahi ange haʻatautolú, mo ha tukupā mafatukituki ke tau hoko atu mo langa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻOku hulutuʻa e meʻa ke faí. ʻOku ʻi ai hatau fatongia fakalangi ke ʻoatu e ongoongoleleí ki he puleʻanga, faʻahinga, lea, pea mo e kakai kotoa pē. ʻOku ʻi ai ha fekau ke tau akoʻi mo papitaiso ʻi he huafa ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. Naʻe pehē ʻe he Fakamoʻui kuo toetuʻú, “Mou ʻalu ki māmani kotoa pē, ʻo malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí ki he kakai fulipē” (Maʻake 16:15). …

Naʻe fakatoka heʻetau ngaahi kuí ha fakavaʻe fefeka mo fakaʻofoʻofa. Ko hotau faingamālie maʻongoʻonga ʻeni ke langa ha alangafalea, ʻa ia ʻoku fehokotaki kotoa ai mo Kalaisi ko e fungani maka tuliki.19

Ko e fua kimoutolu ʻo e palani ʻa e [kau paioniá] mo e kotoa ʻo ʻenau ngāué. … Ko ha kakai lelei moʻoni kinautolu. ʻOku hala ha meʻa ia ʻe tatau mo ʻenau ngāué ʻi he kotoa ʻo e hisitōliá. … ʻOfa ke tāpuakiʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ke ʻaonga ʻetau manatuʻi kinautolú. Ko e taimi ʻoku ngali faingataʻa ai ʻa e halá, ko e taimi ʻoku tau lotofoʻi mo fakakaukau he ʻikai toe lava ha meʻá, te tau lava ʻo tafoki kiate kinautolu ʻo fakatokangaʻi naʻe faingataʻa lahi ange honau tūkungá. Ko e taimi te tau fakakaukau ai ki he kahaʻú, te tau lava ʻo vakai kiate kinautolu mo ʻenau sīpinga maʻongoʻonga ʻo e tuí. …

Kuo pau ke tau laka atu, he ʻoku maʻongoʻonga ʻa e tofiʻá. Kuo pau ke ʻoua naʻa tau teitei fakavaivai. Kuo pau ke tau laka lotolahi atu. Kuo pau ke tau anga fakaʻeiʻeiki. Kuo pau ke tau “[faitotonu [pea] tuku ke muimui mai ʻa e olá]” (“Faitotonu Neongo ʻa e Lumá,” Ngaahi Himi, 1994, fika 145,20

Ngaahi Fokotuʻu ki Hono Ako mo Akoʻí

Ngaahi fehuʻi

  • Ko e hā naʻe mahuʻinga ai ʻa e tuí ki he kau paionia naʻa nau fie fakatahataha ki he Teleʻa Sōlekí? (Vakai ki he konga 1.) Naʻe founga fēfē ʻenau fakaʻaongaʻi ʻenau tuí? ʻE founga fēfē haʻatau lava o fakaʻaongaʻi ʻetau tuí ke tokoni ki hono ʻomi e “kahaʻu lelei” ʻoku ʻi muʻa ʻiate kitautolú?

  • Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Hingikelī naʻe sioloto ʻa e kau fuofua paioniá ki he kahaʻú, mo hoko ʻa Saione ko ʻenau “kaveinga folaú,” “fakaʻānauá” (konga 2). ʻOkú ke pehē ko e hā ne hoko ai ʻeni ko ha ivi fakaʻaiʻai mālohi ki he kau fuofua paioniá? Ko e hā ha ʻamanaki tatau mo ia ʻokú ne fakaʻaiʻai kitautolu he ʻahó ni?

  • Ko e hā ʻoku mālie kiate koe ʻi he talanoa ʻa Palesiteni Hingikelī ki he fakahaofi ʻo e kau paionia saliote tohotangata ʻa Uili mo Mātiní? (Vakai ki he konga 3.) ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe he ui ke fakahaofi ʻa Pilikihami ʻIongí hono tataki fakalaumālie fakapalōfitá? Ko e hā te tau lava ʻo ako meiate kinautolu ne nau tali ʻene kolé? Ko e hā te tau lava ʻo fai ke fakahaofi mo hiki hake kinautolu ʻoku tukuhāusia he ʻaho ní?

  • ʻOku tokoni fēfē kiate koe ʻa e vakai ki he kuohilí ke ke “fakahoungaʻi ai e lolotongá mo maʻu ha fakakaukau ki he kahaʻú”? (Vakai ki he vahe 4.) Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku tau takitaha hoko ai ko e paionia?

  • Ko e hā ʻoku lelei ai ke tau fakalāngilangiʻi ʻa e kau fuofua paioniá? (Vakai ki he konga 5.) Ko e hā ha founga ʻoku tāpuekina ai ʻa e kāingalotu kotoa ʻo e Siasí ʻe he tui mo e feilaulau ʻa e kau paionia ko iá? ʻE founga fēfē ha lava ke tokoni mai e sīpinga ʻa e kau fuofua paioniá ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá?

Ngaahi Potufolofola Fekauʻaki

Mātiu 25:40; ʻEta 12:6–9; T&F 64:33–34; 81:5; 97:8–9; 98:1–3

Tokoni Fakafaiako

“ʻOku mahuʻinga ʻaupito e ngaahi fealēleaʻaki ʻoku mahuʻingamālié ki he konga lahi ʻo hono akoʻi e ongoongoleleí. … ʻOku fakatupulaki e mahuʻingaʻia mo e tokanga ʻa e kau akó ʻe he ngaahi fealēleaʻaki ʻoku fakahoko leleí. ʻE lava ke fakalotolahia e tokotaha kotoa pē he kalasí ke kau ki he ako ʻoku fakahokó. Fai ha ngaahi fehuʻi te nau poupouʻi ha ngaahi tali ʻoku fakakaukauʻi leleí pea mo tokoniʻi e fakafoʻituituí ke nau fifili moʻoni ki he ongoongoleleí”(ʻOku ʻIkai ha Ui ʻOku Mahuʻinga Ange ʻi he Faiakó [1999], 70).

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. “Keep the Chain Unbroken” (Brigham Young University devotional, Nov. 30, 1999), 2, speeches.byu.edu.

  2. Lea naʻe fai ʻi he Konifelenisi ʻa e Vahefonua Kuatemala Siti Noaté mo e Sauté, Sānuali 26, 1997, 2; Church History Library, Salt Lake City.

  3. Lea naʻe fai ʻi ha fakataha ʻa e kāingalotú ʻi Bankok, Thailand, June 13, 2000, 2; Church History Library, Salt Lake City.

  4. Discourses of President Gordon B. Hinckley, Volume 2: 2000–2004 (2005), 360–61.

  5. Gordon B. Hinckley, “The Faith of the Pioneers,” Ensign, July 1984, 3.

  6. “God Grant Us Faith,” Ensign, Nov. 1983, 52–53.

  7. “The Faith of the Pioneers,” 5–6.

  8. “God Grant Us Faith,” 53.

  9. “These Noble Pioneers” (Brigham Young University devotional, Feb. 2, 1997), 1–2, speeches.byu.edu.

  10. “Stay the Course—Keep the Faith,” Ensign, Nov. 1995, 72.

  11. “Reach with a Rescuing Hand,” Ensign, Nov. 1996, 85–86.

  12. “The Faith to Move Mountains,” Ensign or Liahona, Nov. 2006, 84.

  13. “Reach with a Rescuing Hand,” 86.

  14. “The Faith of the Pioneers,” 3.

  15. In Sheri L. Dew, Go Forth with Faith: The Biography of Gordon B. Hinckley (1996), 592.

  16. In Gerry Avant, “Present-Day Pioneers: Many Are Still Blazing Gospel Trails,” Church News, July 24, 1993, 6.

  17. “These Noble Pioneers,” 2, 4.

  18. “These Noble Pioneers,” 2.

  19. “True to the Faith,” Ensign, May 1997, 66–67.

  20. “These Noble Pioneers,” 2, 6.