Ikimuistoisia hetkiä konferenssissa

Presidentti Nelson ilmoitti kirkon uudesta tunnuskuvasta (ks. s. 73). Tunnuskuvassa on kirkon nimi kulmakiveä kuvaavan suorakulmion sisällä. Sen yllä on Kristus-patsas holvikaaren alla muistuttaen meitä Vapahtajasta ja Hänen tyhjästä haudastaan.

Presidentti Nelson luki asiakirjan ”Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden palautus – kaksisataavuotisjulistus maailmalle”, joka kutsuu ihmisiä kaikkialla oppimaan, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, josta puhutaan Uudessa testamentissa, on jälleen maan päällä tänä aikana. Niillä 12 kielellä, joilla virallinen käännös julistuksesta on jo valmis, se on tämän numeron etukannen sisäsivulla. Jäsenet, jotka yhä odottavat virallista käännöstä, voivat löytää alustavan käännöksen siitä presidentti Nelsonin puheesta (ks. s. 91).

”Juhlatilaisuus” pidettiin sunnuntaiaamuna osana kirkon järjestämää ensimmäisen näyn kaksisataavuotisjuhlaa. Tässä pyhässä kokouksessa presidentti Nelson johti pyhät Hoosianna-huutoon, yhteiseen ylistyksen ilmaukseen, jota käytetään erityisissä tapahtumissa kuten temppelien vihkimistilaisuuksissa (ks. s. 92).

Toisen kerran yhdeksän päivän aikana presidentti Nelson kutsui maailmaa paastoamaan ja rukoilemaan, ”että nykyinen pandemia voidaan saada hallintaan, että hoitajia varjellaan, että talous vahvistuisi ja elämä normalisoituisi” (s. 74). Tämä toinen maailmanlaajuinen paasto pidettiin pitkäperjantaina 10. huhtikuuta 2020.

Presidentti Nelson ilmoitti suunnitelmista rakentaa kahdeksan uutta temppeliä eri puolille maailmaa (ks. s. 115). Maailmassa on tällä hetkellä toiminnassa 167 temppeliä.

Lauantain iltakokouksessa oli kaksi teini-ikäistä puhujaa – Laudy Ruth Kaouk ja Enzo Serge Petelo. He puhuivat siitä, kuinka pappeus siunaa nuoria (ks. s. 56 ja 58). On kulunut yli 20 vuotta siitä, kun yleiskonferenssissa on ollut mukana nuoria puhujia.

Konferenssin musiikkiesitykset olivat aiemmin tallennettuja. Pyhät eri puolilla maailmaa päättivät konferenssin laulamalla laulun ”Kiitos, Luojamme, profeetasta”. Mukana olivat kuorot Ghanasta, Uudesta-Seelannista, Meksikosta, Etelä-Koreasta, Saksasta ja Brasiliasta (ks. s. 2).