Toivomme perustus

Useita vuosia sitten vierailimme sisar Packerin kanssa Oxfordin yliopistossa. Etsimme asiakirjoja esi-isästäni yhdeksän sukupolven takaa. Oxfordin yliopiston Christ’s Collegen rehtori, tri Poppelwell oli niin ystävällinen, että pyysi collegen arkistonhoitajaa tuomaan asiakirjat esille. Vuoden 1583 asiakirjoista löysimme esi-isäni nimen – John Packer.

Seuraavana vuonna palasimme Oxfordiin luovuttamaan kauniisti sidotun sarjan kirkon pyhiä kirjoja Christ’s Collegen kirjastoon. Tri Poppelwellista se tuntui hieman kiusalliselta. Ehkäpä hän ajatteli, ettemme ole oikeasti kristittyjä. Niinpä hän pyysi collegen pappia ottamaan kirjat vastaan.

Ennen kuin luovutin kirjat papille, avasin Pyhien kirjoitusten opasta vastaavan Topical Guiden ja näytin hänelle yhden aiheen: 18 sivua pitkän hyvin pienellä ja tiheään kirjoitetun luettelon Jeesusta Kristusta koskevista viitteistä. Se on yksi kattavimmista Vapahtajaan liittyvistä pyhien kirjoitusten viitekoosteista, mitä on koottu koko maailman historiassa – Vanhan ja Uuden testamentin, Mormonin kirjan, Opin ja liittojen sekä Kallisarvoisen helmen todistus.

”Käyttepä läpi näitä viitekohtia miten tahansa”, sanoin hänelle, ”vierekkäin, edestakaisin, kirjasta kirjaan, aihe toisensa jälkeen, niin huomaatte, että ne ovat johdonmukainen, yhtenäinen todiste Herran Jeesuksen Kristuksen tehtävän jumalallisuudesta – Hänen syntymästään, Hänen elämästään, Hänen opetuksistaan, Hänen ristiinnaulitsemisestaan, Hänen ylösnousemuksestaan ja Hänen sovituksestaan.”

Kun olin puhunut papin kanssa joistakin Vapahtajan opetuksista, ilmapiiri muuttui, ja hän esitteli meille rakennusta sekä äskettäistä kaivausta, joka oli tuonut esiin roomalaisajalta peräisin olevia seinämaalauksia.

Topical Guidessa lueteltujen viitteiden joukossa on tämä yksi, joka on Mormonin kirjassa – toisessa todistuksessa Jeesuksesta Kristuksesta: ”Me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa” (2. Nefi 25:26).

Vapahtaja on julistanut omin sanoin: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6.)

Ja Mormonin kirjassa Hän julistaa: ”Katso, minä olen se, joka olin valmistettu maailman perustamisesta asti lunastamaan kansani. Katso, minä olen Jeesus Kristus. – – Minussa on koko ihmissuku saava elämän, ja sen ikuisesti, nimittäin ne, jotka uskovat minun nimeeni; ja heistä tulee minun poikiani ja tyttäriäni.” (Et. 3:14.)

Kirkon pyhissä kirjoissa on monia, monia muita kohtia, joissa julistetaan Jeesuksen Kristuksen jumalallista tehtävää kaikkien niiden Lunastajana, jotka ovat ikinä syntyneet tai tulevat ikinä syntymään kuolevaisuuteen.

Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta meidät kaikki lunastetaan ihmisen lankeemuksesta, joka tapahtui, kun Aadam ja Eeva nauttivat kiellettyä hedelmää Eedenin puutarhassa, kuten sanotaan Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille: ”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (1. Kor. 15:22).

Mormonin kirja opettaa: ”Sillä on välttämätöntä, että sovitus suoritetaan; – – tai muuten koko ihmissuvun täytyisi väistämättä hukkua; niin, kaikki ovat paatuneita; niin, kaikki ovat langenneita ja kadotettuja, ja heidän täytyisi hukkua, elleivät he voisi pelastua sovituksen kautta, – – [joka on] ääretön ja iankaikkinen uhri” (Alma 34:9–10).

Emme ehkä elä täydellistä elämää, ja virheistämme seuraa rangaistuksia, mutta ennen kuin tulimme maan päälle, me suostuimme olemaan Hänen lakiensa alaisia ja hyväksymään rangaistuksen noiden lakien rikkomisesta.

”Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta

mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi” (Room. 3:23–24).

Vapahtaja sai aikaan sovituksen, joka tarjoaa meille keinon tulla puhtaiksi. Jeesus Kristus on ylösnoussut Kristus. Me palvelemme Häntä ja annamme tunnustusta siitä tuskasta, jonka Hän kärsi meidän vuoksemme kollektiivisesti, ja siitä tuskasta, jonka Hän kesti meidän jokaisen vuoksi henkilökohtaisesti sekä Getsemanen puutarhassa että ristillä. Hän kesti sen kaiken, koska Hän oli hyvin nöyrä ja koska Hänellä oli iankaikkinen ymmärrys jumalallisesta roolistaan ja tarkoituksestaan.

Ne, jotka tekevät parannuksen ja hylkäävät synnin, huomaavat, että Hänen armon käsivartensa on edelleen ojennettuna. Ne, jotka kuuntelevat Hänen sanojaan ja Hänen valitsemiensa palvelijoiden sanoja ja ottavat ne varteen, kokevat rauhaa ja saavat ymmärrystä vieläpä suuren, sydäntä särkevän surun ja murheen keskellä. Hänen uhrinsa ansiosta me pääsemme eroon synnin vaikutuksista, jotta kaikki voisivat vapautua syyllisyydestä ja tuntea toivoa.

Ellei Hän olisi saanut aikaan sovitusta, ei olisi mitään lunastusta. Maailmassa olisi vaikea elää, jos emme koskaan voisi saada anteeksi virheitämme, jos emme koskaan voisi puhdistautua ja jatkaa eteenpäin.

Jeesuksen Kristuksen armo ja laupeus eivät rajoitu niihin, jotka syyllistyvät syntiin joko tekemällä tai jättämällä tekemättä jotakin, vaan ne sisältävät lupauksen ikuisesta rauhasta kaikille, jotka ottavat vastaan Hänet ja Hänen opetuksensa ja jotka seuraavat Häntä ja noudattavat Hänen opetuksiaan. Hänen armonsa on voimallinen parantaja, jopa loukatun viattoman kohdalla.

Sain äskettäin kirjeen naiselta, joka kertoi kestäneensä suuren kärsimyksen elämässään. Hänelle oli tehty hirvittävää vääryyttä, jota hän ei nimennyt mutta johon hän viittasi. Hän myönsi kamppailleensa suuren katkeruuden tunteiden kanssa. Vihassaan hän oli mielessään huutanut: ”Jonkun täytyy maksaa tämä hirvittävä vääryys.” Hän kirjoitti, että tällä äärimmäisellä surun ja kysymysten hetkellä hänen sydämeensä tuli välitön vastaus: ”Joku on jo maksanut.”

Jos emme ole tietoisia siitä, mitä Vapahtajan uhri voi tehdä hyväksemme, saatamme elää koko elämämme tuntien katumusta siitä, että olemme tehneet jotakin, mikä ei ollut oikein, tai olemme loukanneet jotakuta. Virheistä johtuva syyllisyys voidaan pestä pois. Jos pyrimme ymmärtämään Herran Jeesuksen Kristuksen sovitusta, opimme kunnioittamaan syvästi Häntä, Hänen maanpäällistä palvelutyötään ja Hänen jumalallista tehtäväänsä Vapahtajanamme.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on palautettu viemään kaikkialle maailmaan tietoa Vapahtajan elämästä ja opetuksista. Tämä suurenmoinen konferenssi lähetetään 94 kielellä satelliitin välityksellä 102 maahan, mutta se on myös saatavana internetissä jokaisen kansakunnan keskuudessa, missä kirkko toimii. Meillä on yli 3 000 vaarnaa. Kokoaikaisia lähetyssaarnaajiamme on yli 88 000, ja kirkon jäsenmäärä kokonaisuudessaan on ylittänyt 15 miljoonaa. Nämä numerot ovat todiste siitä, että ”niin kuin vuoresta käden koskematta irronnut kivi” se vierii eteenpäin ja täyttää lopulta ”koko maan” (OL 65:2).

Mutta tulipa kirkon organisaatiosta kuinka suuri hyvänsä tai liittyipä joukkoomme kuinka monta miljoonaa jäsentä hyvänsä, olipa lähetyssaarnaajiamme kuinka monella mantereella ja kuinka monessa maassa tahansa tai puhuimmepa kuinka montaa eri kieltä tahansa, niin Jeesuksen Kristuksen evankeliumin todellista menestystä mitataan sen yksittäisten jäsenten hengellisen voiman mukaan. Me tarvitsemme vakaumuksen voimaa, joka on jokaisen uskollisen Kristuksen opetuslapsen sydämessä.

Todistus lunastuksen toivosta on sellaista, mitä ei voi mitata tai laskea. Jeesus Kristus on tuon toivon lähde.

Me pyrimme vahvistamaan nuorten ja vanhojen, naimisissa olevien ja naimattomien todistusta. Meidän pitää opettaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia miehille, naisille ja lapsille, jokaiseen etniseen taustaan ja kansallisuuteen kuuluvalle, rikkaille ja köyhille. Me tarvitsemme joukkoomme niitä, jotka ovat vastikään kääntyneitä, ja niitä, jotka ovat pioneerien jälkeläisiä. Meidän pitää etsiä niitä, jotka ovat kulkeneet harhaan, ja auttaa heitä palaamaan laumaan. Me tarvitsemme jokaisen viisautta, näkemystä ja hengellistä voimaa. Jokainen tämän kirkon jäsen on yksilönä ratkaisevan tärkeä osa kirkon kokonaisuutta.

”Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.

Meidät kaikki – – on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät – –.

Eihän ruumiskaan muodostu yhdestä jäsenestä vaan monista.” (1. Kor. 12:12–14.)

Jokainen jäsen on todiste Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista. Me olemme sodassa vastustajan voimien kanssa, ja me tarvitsemme meitä joka ainoaa, jos aiomme menestyä siinä työssä, jonka Vapahtaja haluaa meidän tekevän.

Saatatte ajatella: ”Mitä minä voin tehdä? Minä olen vain yksi ihminen.”

Varmasti Joseph Smithkin tunsi toisinaan olevansa hyvin yksin. Hän nousi suuruuteen, mutta hän aloitti 14-vuotiaana poikana, jolla oli kysymys: ”Mihin kaikista kirkoista minun pitäisi liittyä?” (Ks. JS–H 10.) Josephin usko ja todistus Vapahtajasta vahvistuivat, kuten niiden täytyy vahvistua meidänkin kohdallamme, ”[rivi] rivin päälle, [opetus] opetuksen päälle, vähän täällä ja vähän tuolla” (2. Nefi 28:30; ks. myös OL 128:21). Joseph polvistui rukoilemaan, ja mitä ihmeellisiä asioita onkaan tapahtunut tuon rukouksen ja ensimmäisen näyn johdosta.

Yhtenä kahdestatoista apostolista minä todistan Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Hän elää. Hän on meidän Lunastajamme ja meidän Vapahtajamme. ”Koko ihmissuku voi pelastua Kristuksen sovituksen ansiosta” (UK 3). Hän johtaa tätä kirkkoa. Hänen palvelijansa tuntevat Hänet. Kun etenemme hiljaisen luottavaisina tulevaisuutta kohti, Hänen Henkensä on kanssamme. Hänen voimansa siunata ja ohjata niiden elämää, jotka etsivät totuutta ja vanhurskautta, on rajaton. Todistan Jeesuksesta Kristuksesta Hänen nimessään. Aamen.