Sukututkimustyö yhdistää perheitä

Kohdalleni osui Edistyminen-ohjelman tavoite, joka kannusti minua aloittamaan oman sukupuuni tekemisen. Aina kun menin isovanhempieni luokse lounaalle, he kertoivat minulle omasta elämästään ja muiden sukulaisteni elämästä. Aloin käydä sukututkimuskeskuksessa ja kerätä tietoja suvustani.

Muistan sen, kun löysin tietoja isoäitini isoäidistä. Kun hän tuli Argentiinaan laivalla, hän oli raskaana. Matkan aikana hän hautasi poikansa mereen. Hän oli vain kertomus, kunnes löysin hänen nimensä eräästä asiakirjasta. Minusta ja isovanhemmistani tuli entistä läheisempiä, ja opin tuntemaan esivanhempiani ikään kuin olisin elänyt heidän kanssaan. Löysin tietoja esivanhemmistani, jaoin heidän kanssaan ilosanoman iankaikkisesta sinetöimisestä ja autoin monien sukupolvien siunaamisessa.

Löydän edelleen kätkettyjä aarteita FamilySearch-ohjelman ansiosta. Rakastan sitä, mitä presidentti Thomas S. Monson on sanonut: ”Todistan, että kun me teemme kaiken voitavamme suorittaaksemme edessämme olevan työn, Herra antaa käyttöömme sen pyhän avaimen, jolla saa auki aarteen, jota niin hartaasti etsimme.”¹ Voimme ponnistelujemme avulla löytää iankaikkisen aarteemme avaimet. Ja jonakin päivänä voimme tavata esivanhempamme henkilökohtaisesti.