Valmistautuminen Herran paluuseen

Kahden viikon päästä vietämme pääsiäistä. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus Kristus on jumalallinen ja että Isä Jumala on todellinen. Ajatuksemme kääntyvät Vapahtajaan, ja me pohdimme ”Hänen vertaansa vailla [olevaa elämäänsä] ja Hänen suurenmoisen sovitusuhrinsa [ääretöntä voimaa]”¹. Toivon, että me ajattelemme myös Hänen tulevaa paluutaan, kun ”Hän on hallitseva kuninkaiden Kuninkaana ja vallitseva herrojen Herrana”².

Jokin aika sitten osallistuin Buenos Airesissa Argentiinassa konferenssiin monien eri uskontojen johtohenkilöiden kanssa. Heidän rakkautensa lähimmäisiään kohtaan oli päivänselvää. He olivat vakaasti päättäneet lievittää kärsimystä ja auttaa ihmisiä kohoamaan sorron ja köyhyyden yläpuolelle. Mietin tämän kirkon lukuisia humanitaarisia hankkeita, kuten projekteja yhteistyössä useiden siinä konferenssissa edustettuina olleiden uskonnollisten ryhmien kanssa. Tunsin syvää kiitollisuutta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten anteliaisuudesta, joka mahdollistaa sellaisen Kristuksen kaltaisen palvelemisen.

Sillä hetkellä Pyhä Henki vahvisti minulle kaksi asiaa. Ensiksi, että palvelemisen työ ajallisissa tarpeissa on tärkeää ja sen täytyy jatkua. Toinen asia oli odottamaton ja silti voimallinen ja selkeä. Se oli tämä: epäitsekkään palvelemisen lisäksi on äärimmäisen tärkeää valmistaa maailmaa Herran Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemiseen.

Kun Hän tulee, sorto ja epäoikeudenmukaisuus eivät ainoastaan vähene, vaan ne lakkaavat:

”Edelleen, susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, ja vasikka ja leijonanpentu ja syöttiläs yhdessä; ja pikkulapsi paimentaa niitä. – –

Kukaan ei tee pahaa eikä tuota turmiota koko minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet täyttävät meren.”³

Köyhyys ja kärsimys eivät vain lievene, vaan ne katoavat:

”Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle.

Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet.”⁴

Jopa kuoleman tuomasta tuskasta ja surusta tulee loppu:

”Sinä päivänä sylilapsi ei kuole, ennen kuin hän on vanha; ja hänen elinaikansa on kuin puun ikä;

ja kun hän kuolee, hän ei nuku, nimittäin maassa, vaan hänet muutetaan silmänräpäyksessä ja temmataan ylös, ja hänen leponsa on loistava.”⁵

Tehkäämme siis kaikki voitavamme nyt lievittääksemme kärsimystä ja surua ja omistautukaamme uutterammin valmisteluihin, joita tarvitaan sitä aikaa varten, jolloin tuska ja pahuus päättyvät täysin, kun ”Kristus tulee hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päällä ja – – maa uudistetaan ja se saa paratiisillisen kirkkautensa”⁶. Se on oleva lunastuksen ja tuomion aikaa. Entinen Durhamin anglikaanisen kirkon piispa, tri N. T. Wright on osuvasti kuvannut, mikä merkitys Kristuksen sovituksella, ylösnousemuksella ja tuomiolla on epäoikeudenmukaisuuden voittamisessa ja kaiken asettamisessa kohdalleen.

Hän sanoi: ”Jumala on määrännyt ajan, jolloin Hän järjestää niin, että Hänen nimittämänsä mies tuomitsee maailman oikein – ja tästä Hän on antanut varmuuden kaikille herättämällä tämän miehen kuolleista. Jeesus Nasaretilaista ja etenkin Hänen ylösnousemustaan kuolleista koskevat tosiasiat ovat sen varmuuden perusta, ettei maailma ole sattumanvarainen. Se ei ole pohjimmiltaan kaaosta, ja kun me toimimme nykyhetkessä oikein, me emme hukkaa aikaamme ja vaivannäköämme yrittäen tukea rakennusta, joka lopulta sortuu, tai korjata autoa, joka on itse asiassa jo täysi romu. Kun Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, se oli mikrokosminen tapahtuma, johon lopullinen makrokosminen tuomitseminen sisältyi pähkinänkuoressa – – ollen [se] perimmäisen toivon siemen. Jumala julisti vaikuttavimmalla kuviteltavissa olevalla tavalla, että Jeesus Nasaretilainen todella on Messias. – – Historian suurinta ivaa on, että [Jeesus] itse koki julman ja epäoikeudenmukaisen tuomion tullen paikkaan, joka oli vertauskuvana kaikista historian lukemattomista julmuuksista ja epäoikeudenmukaisuuksista kooten ne yhteen, kantaakseen itse tuon kaaoksen, tuon synkkyyden, tuon julmuuden, tuon epäoikeudenmukaisuuden ja kuluttaakseen loppuun sen voiman.”⁷

Ollessani aiemmin mainitsemassani konferenssissa Buenos Airesissa Henki teki minulle selväksi, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on saanut ainutlaatuiset valtuudet ja tehtävän toteuttaa tarvittavat valmistelut Herran toista tulemista varten. Todellakin se on palautettu sitä tarkoitusta varten. Löytyykö mistään muualta kansaa, joka hyväksyy nykyisen aikakauden profetoituna aikojen täyttymisen taloudenhoitokautena, jonka Jumala on tarkoittanut ”[yhdistämään] Kristuksessa yhdeksi kaiken”?⁸ Ellei täältä löydy yhteisöä, joka on vakaasti päättänyt toteuttaa sen, mitä on tarpeen toteuttaa sekä elävien että kuolleiden valmistamiseksi tuota aikaa varten, ellei täältä löydy organisaatiota, joka on halukas käyttämään runsaasti aikaa ja varoja liittokansan kokoamiseen ja valmistamiseen Herran vastaanottamiseen, niin ei sitten mistään.

Puhuessaan kirkolle vuonna 1831 Herra julisti:

”Jumalan valtakunnan avaimet on annettu ihmiselle maan päällä, ja sieltä evankeliumi vierii maan ääriin – –.

Huutakaa avuksi Herraa, jotta hänen valtakuntansa edistyisi maan päällä, jotta sen asukkaat ottaisivat sen vastaan ja valmistautuisivat tulevien aikojen varalle, jolloin Ihmisen Poika tulee alas taivaan halki vaatetettuna sädehtivään kirkkauteensa kohtaamaan Jumalan valtakunnan, joka on perustettu maan päälle.”⁹

Mitä me voimme tehdä valmistautuaksemme nyt tuohon päivään? Me voimme kansana valmistautua itse, me voimme koota Herran liittokansan ja me voimme osaltamme lunastaa isille, esivanhemmillemme, annetun lupauksen pelastuksesta.¹⁰ Kaiken tämän täytyy tapahtua melko huomattavassa määrin ennen kuin Herra tulee jälleen.

Ensinnäkin ja ratkaisevan tärkeää Herran paluun kannalta on, että maan päällä on kansa, joka on valmistautunut ottamaan Hänet vastaan Hänen tullessaan. Hän on lausunut, että ne, jotka jäävät maan päälle sinä päivänä ”aina pienimmästä suurimpaan, – – ovat täynnä Herran tuntemusta ja näkevät silmästä silmään ja korottavat äänensä ja laulavat yhteen ääneen tätä uutta laulua sanoen: Herra on palauttanut Siionin. – – Herra on yhdistänyt yhdeksi kaiken. Herra on tuonut Siionin alas korkeudesta. Herra on tuonut Siionin ylös alhaalta.”¹¹

Muinaisina aikoina Jumala otti luokseen Siionin vanhurskaan kaupungin.¹² Sen sijaan viimeisinä aikoina uusi Siion ottaa vastaan Herran Hänen palatessaan.¹³ Siion on puhdassydämiset – kansa, jolla on yksi sydän ja yksi mieli, joka asuu vanhurskaudessa ja jonka keskuudessa ei ole köyhiä.¹⁴ Profeetta Joseph Smith sanoi: ”Siionin vahvistamisen pitäisi olla meidän tärkeimpänä tavoitteenamme.”¹⁵ Me vahvistamme Siionia kodeissamme, seurakunnissamme ja vaarnoissamme ykseydellä, jumalisuudella ja rakkaudella.¹⁶

Meidän täytyy myöntää, että Siionin rakentaminen tapahtuu myrskyisenä aikana, joka on ”vihan päivä, palamisen päivä, hävityksen, itkun, surun ja valituksen päivä; ja kuin pyörretuuli se kohtaa koko maan pintaa, sanoo Herra”¹⁷. Siten kokoamisesta vaarnoihin tulee ”[puolustaja ja suoja] myrskyltä ja vihalta, kun sitä vuodatetaan laimentamattomana koko maan päälle”¹⁸.

Aivan kuten entisinä aikoina, me ”[kokoonnumme] usein yhteen paastoamaan ja rukoilemaan ja puhumaan [keskenämme sielujemme] parhaasta. Ja – – nauttimaan leipää ja [vettä] Herran Jeesuksen muistoksi.”¹⁹ Kuten presidentti Russell M. Nelson selitti viime lokakuun yleiskonferenssissa: ”Kirkon pitkäaikaisena tavoitteena on auttaa kaikkia jäseniä lisäämään uskoaan Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, auttaa heitä solmimaan liittoja Jumalan kanssa ja pitämään ne sekä vahvistaa heidän perheitään ja saada ne sinetöidyksi.”²⁰ Sen mukaisesti hän tähdentää, miten tärkeitä ovat temppeliliitot, lepopäivän pyhittäminen ja päivittäinen evankeliumilla kestitseminen, joka keskittyy kotiin ja jota tukee kirkon yhtenäinen opiskeluohjelma. Me haluamme tietää Herrasta, ja me haluamme tuntea Herran.²¹

Siionin rakentamisen perimmäisenä pyrkimyksenä on koota Herran kauan hajaannuksissa ollut liittokansa.²² ”Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen ja kymmenen heimon palauttamiseen.”²³ Kaikki, jotka tekevät parannuksen, uskovat Kristukseen ja kastetaan, ovat Hänen liittokansaansa.²⁴ Herra itse profetoi, että ennen Hänen paluutaan evankeliumia saarnattaisiin kaikkialla maailmassa²⁵ Hänen kansansa takaisin tuomiseksi – kansan, ”joka on Israelin huonetta”²⁶, ”ja sitten tulee loppu”²⁷. Jeremian profetia on täyttymässä:

”Vielä tulevat päivät, jolloin ei enää sanota: ’Niin totta kuin Herra elää, hän, joka toi israelilaiset Egyptin maasta.’

Sen sijaan sanotaan: ’Niin totta kuin Herra elää, hän, joka toi israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin oli heidät karkottanut.’ Sillä minä tuon heidät takaisin heidän omaan maahansa, jonka minä olen antanut heidän isilleen.”²⁸

Presidentti Nelson on toistuvasti tähdentänyt, että ”[Israelin] kokoaminen on tärkeintä, mitä maan päällä nykyään tapahtuu. Mikään muu ei ole sen vertaista valtavuudessa, mikään muu ei ole sen vertaista tärkeydessä, mikään muu ei ole sen vertaista majesteettisuudessa. Ja jos päätätte, – – te voitte olla iso osa sitä.”²⁹ Myöhempien aikojen pyhät ovat aina olleet lähetyssaarnaajakansaa. Sadat tuhannet ovat vastanneet lähetystyökutsuun palautuksen alusta lähtien, ja kymmenet tuhannet palvelevat parhaillaan. Ja kuten vanhin Quentin L. Cook on juuri opettanut, me kaikki voimme osallistua yksinkertaisin ja luontevin tavoin rakkaudessa siihen, että kutsumme muita mukaamme kirkkoon, käymään kodissamme, tulemaan osaksi piiriämme. Mormonin kirjan julkaiseminen oli merkki siitä, että kokoaminen oli alkanut.³⁰ Mormonin kirja itsessään on kokoamisen ja kääntymyksen työväline.

Toiseen tulemiseen valmistautumiselle on keskeistä myös suuri lunastava hanke esivanhempiemme hyväksi. Herra lupasi lähettää profeetta Elian ennen toista tulemistaan, ennen Herran suuren ja pelottavan päivän tulemista³¹ ilmoittamaan pappeuden ja ”[istuttamaan] lasten sydämiin isille annetut lupaukset”³². Lupauksen mukaisesti Elia tuli. Päivä oli 3. huhtikuuta 1836, ja paikka oli Kirtlandin temppeli. Siinä paikassa ja sinä hetkenä hän todellakin antoi luvatun pappeuden, avaimet kuolleiden lunastamiseksi sekä aviomiesten, vaimojen ja perheiden yhdistämiseksi halki kaikkien ajan sukupolvien ja kautta koko iankaikkisuuden.³³ Ilman tätä luomisen tarkoitus tehtäisiin tyhjäksi ja siinä mielessä maailma tuomittaisiin perikatoon eli ”hävitettäisiin täysin”³⁴.

Rooman temppelin vihkimistä edeltäneessä nuorten hartaustilaisuudessa paikalla olleet sadat nuoret miehet ja nuoret naiset näyttivät presidentti Nelsonille kortteja, joita he olivat valmistelleet ja joissa oli heidän esivanhempiensa nimiä. He olivat valmiita menemään temppeliin ja osallistumaan sijaiskasteisiin noiden esivanhempien puolesta heti temppelin avauduttua. Se oli äärimmäisen ilahduttava hetki ja silti vain yksi esimerkki kiihtyvästä pyrkimyksestä perustaa Siion niiden sukupolvien keskuuteen, jotka ovat eläneet aiemmin.

Pyrkiessämme uutterasti rakentamaan Siionia, kuten osallistumaan Herran valittujen kokoamiseen ja kuolleiden lunastamiseen, meidän pitää pysähtyä muistamaan, että se on Herran työtä ja että Hän tekee sitä. Hän on viinitarhan Herra, ja me olemme Hänen palvelijoitaan. Hän pyytää meitä työskentelemään viinitarhassa ”kaikin voimin” tämän viimeisen kerran, ja Hän tekee työtä meidän kanssamme.³⁵ Olisi luultavasti täsmällisempää sanoa, että Hän sallii meidän työskennellä kanssaan. Kuten Paavali sanoi: ”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun.”³⁶ Juuri Herra jouduttaa työtään aikanaan.³⁷ Hän käyttää meidän eittämättä epätäydellisiä pyrkimyksiämme – meidän ”vähäisiä keinojamme” – ja saa aikaan suuria.³⁸

Tämä suuri ja viimeinen taloudenhoitokausi on etenemässä vakaasti kohti huipennustaan – kun Siion maan päällä liittyy Siioniin ylhäältä Vapahtajan loistavassa paluussa. Jeesuksen Kristuksen kirkolle on annettu tehtävä valmistaa – ja se valmistaakin – maailmaa tuota päivää varten. Ja siksi tänä pääsiäisenä juhlikaamme todella Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta ja kaikkea, mitä se enteilee: Hänen paluutaan hallitsemaan rauhassa tuhannen vuoden ajan, vanhurskasta tuomiota ja täydellistä oikeudenmukaisuutta kaikille, kaikkien koskaan tämän maan päällä eläneiden kuolemattomuutta ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Kristuksen ylösnousemus on lopullinen vahvistus siitä, että kaikki pannaan kohdalleen. Rakentakaamme Siionia jouduttaaksemme sitä päivää. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.