Konifelenisi Lahi
Fiemaʻu ha Kau Faʻa Fakalelei
konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2023


Fiemaʻu ha Kau Faʻa Fakalelei

ʻOkú ke maʻu hoʻo tauʻatāina ke fili ʻa e fakakikihí pe fakaleleí. ʻOku ou tapou atu ke ke fili ke hoko ko ha tokotaha faʻa fakalelei, ʻi he taimí ni pea maʻu ai pē.

Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine ʻofeina, ʻoku fakafiefia ke ʻi heni mo kimoutolu! Lolotonga ʻa e ngaahi māhina ko ʻeni ʻe ono kuohilí, kuo mou nofo maʻu pē ʻi heʻeku fakakaukaú mo ʻeku ngaahi lotú. ʻOku ou lotua ʻe fakahā atu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e meʻa ʻoku finangalo ʻa e ʻEikí ke mou fanongo ki ai ʻi heʻeku lea atu kiate kimoutolu ʻi he taimi ní.

Lolotonga ʻeku ako faitafa ʻi he ngaahi taʻu lahi kuohilí, naʻá ku tokoni ai ki ha toketā faitafa naʻá ne tuʻusi ha vaʻe naʻe fuʻu palangia. Naʻe faingataʻa ʻa e tafá. Pea, ʻikai ngata aí, naʻe fakahoko ʻe ha taha ʻo e timí ha ngāue naʻe ʻikai ke sai, pea ʻita ai ʻa e toketā faitafá. Lolotonga ʻene ʻitá, naʻá ne tolongi ʻene kiʻi hele tafa naʻe fonu ʻi he siemú. Naʻe tō ia ʻi hoku nimá!

Naʻe ʻohovale ʻa e taha kotoa ʻi he loki tafá—tuku kehe ʻa e toketā ʻitá—ʻi he maumauʻi kovi ko ʻeni ʻo e ngaahi tuʻutuʻuni ki he faitafá. Fakafetaʻi, naʻe ʻikai ke pipihi mai kiate au. Ka naʻe toka fuoloa ʻa e aʻusiá ni ʻiate au. Naʻá ku palōmesi kiate au ʻi he taimi pē ko iá, ko e hā pē ha meʻa ʻe hoko ʻi hoku loki tafá, he ʻikai ke u teitei taʻe-mapuleʻi hoku lotó. Naʻá ku toe fakapapau foki ʻi he ʻaho ko iá ke ʻoua naʻá ku teitei tolongi ha meʻa ʻi haʻaku ʻita—tatau ai pē pe ko ha hele tafa pe ngaahi lea.

Naʻa mo e taimí ni, hili ha ngaahi taʻu lahi mei ai, ʻoku ou kei fifili pe naʻe kona ange ʻa e hele tafa fonu siemu naʻe tuʻu ʻi hoku nimá ʻi he felauaki kovi ʻokú ne uesia ʻetau fetuʻutaki fakatokolahí mo ʻetau ngaahi fetuʻutaki fakafoʻituitui lahi fau ʻi he ʻaho ní. Hangē kuo mōlia atu ʻa e fakaʻapaʻapá mo e anga tāú, ʻi he kuonga ko ʻeni ʻo e māvahevahé mo e taʻefelotoi lahí.

ʻOku fuʻu lahi ʻa e lea taʻefeʻungá, fakamāú, mo e lau kovi ki he niʻihi kehé. ʻOku fuʻu lahi fau ʻa e kau faifaleʻi taukei, kau politikale, kakai manakoa mo ha kakai ʻiloa kehe ʻoku nau lea fakamamahi maʻu pē. ʻOku ou hohaʻa lahi ʻi he tokolahi fau ʻo e kakai ʻoku hangē ʻoku nau tui ʻoku sai ʻaupito pē ia ke tukuakiʻi, fakamamahiʻi, mo tukuhifoʻi ha faʻahinga taha pē ʻoku ʻikai loto tatau mo kinautolú. Ko ha tokolahi ʻoku hangē ʻoku nau vēkeveke ke maumauʻi ha ongoongo ʻo ha taha ʻaki ha ngaahi lea ongo mo māsila!

ʻOku ʻikai teitei fakalotoʻi ʻa e ʻitá. ʻOku ʻikai langaki hake ʻe he fakafilí ha taha. ʻOku ʻikai teitei fakaiku ʻa e fakakikihí ki ha ngaahi fakalelei ʻoku ueʻi fakalaumālie. Meʻapangó, ʻoku tau faʻa sio ʻi he taimi ʻe niʻihi ki he ʻulungaanga fakakikihí naʻa mo e ʻi he kāingalotu ʻo hotau Siasí. ʻOku tau fanongo ʻi ha kakai ʻoku nau tukuhifo honau malí mo e fānaú, ko ha kakai ʻoku nau fakaʻaongaʻi ha ngaahi lea ʻita ke puleʻi ʻaki ʻa e niʻihi kehé, pea mo ha niʻihi ʻoku nau tauteaʻi ʻa e kau mēmipa ʻo e fāmilí ʻaki hano “fakalongolongoʻi.” ʻOku tau fanongo ʻi ha toʻu tupu mo e fānau ʻoku nau fakamamahi mo ha kau ngāue ʻoku nau fakaongoongokoviʻi honau ngaahi kaungāngāué.

Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine ʻofeina, ʻoku ʻikai totonu ke peheni. ʻI heʻetau hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí, kuo pau ke tau hoko ko e sīpinga ʻo e founga feohi mo e niʻihi kehé—tautautefito ki he taimi ʻoku kehekehe ai ʻetau fakakaukaú. Ko e taha ʻo e founga faingofua taha ke ʻilo ai ha tokotaha muimui moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí ko e manavaʻofa ʻa e tokotaha ko iá ki he kakai kehé.

Naʻe fakamahinoʻi ʻeni ʻe he Fakamoʻuí ʻi Heʻene malanga ki he kau muimuí ʻi he ongo hemisifiá fakatouʻosi. Naʻá Ne folofola, “ʻOku monūʻia ʻa e faʻa fakaleleí,1 Ko ia te ne sipiʻi ho kouʻahe toʻomataʻú, fulihi atu foki kiate ia ho kouʻahe ʻe tahá.”2 Pea ko e moʻoni, naʻá Ne ʻomi ʻa e naʻinaʻi ko ia ʻokú ne poleʻi kitautolu kotoá: “ʻOfa ki homou ngaahi filí, tāpuakiʻi ʻa kinautolu ʻoku kapeʻi ʻa kimoutolú, failelei kiate kinautolu ʻoku fehiʻa kiate kimoutolú, pea hūfia ʻa kinautolu ʻoku faikovi mo fakatanga kiate kimoutolú.”3

Naʻe fekau ʻe he Fakamoʻuí ki Heʻene kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, kimuʻa ʻi Heʻene pekiá, ke nau feʻofaʻaki ʻiate kinautolu ʻo hangē ko ʻEne ʻofa kiate kinautolú.4 Peá Ne toe folofola, “ʻI he meʻá ni ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko ʻeku kau ākonga ʻa kimoutolu, ʻo kapau te mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu.”5

ʻOku mahino ʻa e pōpoaki ʻa e Fakamoʻuí: ʻOku langaki, hiki hake, poupouʻi, fakalotoʻi, mo ueʻi fakalaumālie ʻa ʻEne kau ākonga moʻoní—neongo pe ko e hā hano faingataʻa ʻo e tūkungá. Ko e kau ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisí ko e kau faʻa fakalelei.6

Ko e Sāpate Pāmé ʻeni. ʻOku tau teuteu ke fakamanatua ʻa e meʻa mahuʻinga mo taumamaʻo taha kuo lekooti ʻi he māmaní, ʻa ia ko e Fakalelei mo e Toetuʻu ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. Ko e taha ʻo e ngaahi founga lelei taha te tau lava ʻo fakahīkihikiʻi ai ʻa e Fakamoʻuí ko ʻetau hoko ko ha tokotaha faʻa fakalelei.7

Naʻe hanga ʻe he Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí ʻo ʻai ke tau malava ʻo ikunaʻi ʻa e kovi kotoa pē—kau ai ʻa e fakakikihí. ʻOua naʻá ke maʻuhala ai: ʻoku kovi ʻa e fakakikihí! Naʻe fakahā ʻe Sīsū Kalaisi ko kinautolu ʻoku nau maʻu “ʻa e laumālie ʻo e fakakikihí” ʻoku ʻikai ʻAʻana ia ka ʻoku “ʻo e tēvoló ia, ʻa ia ko e tamai ʻa e fakakikihí, pea [ʻoku] … ueʻi hake [ʻe he tēvoló] ʻa e loto ʻo e kakaí ke fefakakikihiʻaki ʻi he ʻita, ʻiate kinautolu.”8 Ko kinautolu ʻoku nau fakaʻaiʻai ʻa e fakakikihí ʻoku nau fai ʻa e meʻa tatau kuo fai ʻe Sētané, neongo pe ʻoku nau ʻilo ia pe ʻikai. “ʻOku ʻikai faʻa tauhi ʻe ha tangata ʻa e ʻeiki ʻe toko ua.”9 He ʻikai ke tau lava ʻo poupouʻi ʻa Sētane ʻaki ʻetau ngaahi lea fakatupu loto-mamahí mo kei fakakaukau pē te tau lava ʻo tauhi ki he ʻOtuá.

Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine ʻofeina, ʻoku mahuʻinga moʻoni ʻa e founga ʻetau fetauhiʻakí! ʻOku mahuʻinga ʻaupito ʻa e anga ʻo ʻetau talanoa ki he niʻihi kehé pea fekauʻaki mo kinautolu ʻi ʻapi, ʻi he lotú, ʻi he ngāué, pea ʻi he ʻinitanetí. ʻI he ʻaho ní, ʻoku ou kole atu kiate kitautolu ke tau feohi mo e niʻihi kehé ʻi ha founga māʻolunga mo māʻoniʻoni ange. Kātaki ʻo fakafanongo fakalelei. “Kapau ʻoku ai ha meʻa ʻoku māʻoniʻoni, fakaʻofoʻofa, pe ongoongo lelei pe feʻunga mo hono vikivikiʻí”10 ʻa ia te tau lava ʻo lea ʻaki ki ha taha—ʻo tatau ai pē pe kiate ia tonu pe ʻi he ʻikai ke ne ʻi aí—ʻoku totonu ke hoko ia ko ʻetau tuʻunga moʻui ʻo e fetuʻutakí.

Kapau ʻe vete ha ongomeʻa mali ʻi homou uōtí, pe foki vave mai ha faifekau kei talavou ki ʻapi, pe veiveiua ha toʻu tupu ʻi heʻene fakamoʻoní, ʻoku ʻikai ke nau fiemaʻu hoʻo fakamāú. ʻOku nau fiemaʻu ke ongoʻi ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Sīsū Kalaisí ke fakahaaʻi ia ʻi hoʻo ngaahi leá mo e tōʻongá.

Kapau ʻoku ʻi ai ha fakakaukau fakapolitikale pe fakasōsiale ʻa ha kaungāmeʻa ʻi he mītia fakasōsialé ʻokú ne uesia ʻa e meʻa kotoa ʻokú ke tui ki aí, he ʻikai tokoni ia kapau te ke tali ia ʻaki ha lea ʻita pe angakovi. ʻE fiemaʻu ha meʻa lahi ange meiate koe ʻi hono langa ha ngaahi vā fetuʻutaki ʻo e femahinoʻakí, ka ko e meʻa tofu pē ia ʻoku fiemaʻu ʻe hoʻo kaungāmeʻá.

ʻOku tuli ʻe he fakakikihí ʻa e Laumālié—ʻi he taimi kotoa pē. ʻOku fakaivia ʻe he fakakikihí ʻa e fakakaukau hala ko e fakafepakí ko e founga ia ke fakaleleiʻi ʻaki ʻa e ngaahi faikehekehé; ka ʻoku ʻikai ʻaupito ke pehē ia. Ko e fakakikihí ko ha fili. Ko e faʻa fakaleleí ko ha fili. ʻOkú ke maʻu hoʻo tauʻatāina ke fili ʻa e fakakikihí pe fakaleleí. ʻOku ou tapou atu ke ke fili ke hoko ko ha tokotaha faʻa fakalelei, ʻi he taimí ni pea maʻu ai pē.11

Ngaahi tokoua mo e tuofāfine, te tau lava moʻoni ʻo liliu ʻa e māmaní—ʻi he toko taha pea ʻi he fengāueʻaki ʻe taha ʻi he taimi. ʻO founga fēfē? ʻAki hono fakahoʻata atu ʻa e founga ke mapuleʻi ai ʻa e ngaahi faikehekehe loto-totonu ʻo e fakakaukaú ʻi he fefakaʻapaʻapaʻaki mo e fetalanoaʻaki fakaʻeiʻeiki.

Ko e ngaahi faikehekehe ʻo e fakakaukaú ko e konga ia ʻo e moʻuí. ʻOku ou ngāue ʻi he ʻaho kotoa pē mo ha kau tamaioʻeiki faitōnunga ʻa e ʻEikí ʻoku ʻikai ke tatau maʻu pē ʻenau vakai ki ha palopalema. ʻOku nau ʻiloʻi ʻoku ou fie fanongo ki heʻenau ngaahi fakakaukaú mo honau loto-moʻoni ki he meʻa kotoa ʻoku mau aleaʻí—tautautefito ki he ngaahi meʻa pelepelengesí.

ʻĪmisi
Palesiteni Dallin H. Oaks mo Palesiteni Henry B. Eyring

Ko ha tā sīpinga ʻa hoku ongo tokoni fakaʻeiʻeikí, ʻa Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi mo Palesiteni Henelī B. ʻAealingí, ʻi he anga ʻo ʻena fakahaaʻi ʻena ongó—tautautefito ki he taimi ʻokú na kehekehe aí. ʻOkú na fai ia ʻi he feʻofaʻaki haohaoa moʻoni. ʻOku ʻikai fokotuʻu ʻe ha taha ia ʻoku lelei taha ʻene ʻiló pea kuo pau ke ne taukapoʻi fefeka ʻene fakakaukaú. ʻOku ʻikai fakamoʻoni ʻe ha taha ha fiemaʻu ke feʻauhi mo ha tokotaha. Koeʻuhí he ʻoku fakafonu kinaua takitaha ʻaki ʻa e ʻofa faka-Kalaisí, “a e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí,”12 ʻe lava ai ke tataki ʻemau fealeaʻakí ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí. ʻOku ou ʻofa mo fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ongo tangata maʻongoʻongá ni!

Ko e ʻofa faka-Kalaisí ko e faitoʻo ia ki he fakakikihí. Ko e ʻofa faka-Kalaisí ko e meʻa-foaki fakalaumālie ia ʻokú ne tokoniʻi kitautolu ke tau liʻaki ʻa e tangata fakakakanó, ʻa ia ʻoku siokita, kumi ʻuhinga, hīkisia, mo loto-meheká. Ko e ʻofa faka-Kalaisí ko e tefitoʻi ʻulungaanga ia ʻo ha ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi.13 ʻOku fakamatalaʻi ʻe he ʻofa faka-Kalaisí ʻa e tokotaha faʻa fakaleleí.

ʻI he taimi ʻoku tau fakavaivaiʻi ai kitautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá pea lotu ʻaki ʻa e kotoa ʻo e ivi hotau lotó, ʻe foaki mai ʻe he ʻOtuá kiate kitautolu ʻa e ʻofa faka-Kalaisí.14

Ko kinautolu ʻoku tāpuekina ʻaki ʻa e meʻa-foaki fakalangi ko ʻení ʻoku nau kātaki fuoloa mo angaʻofa. ʻOku ʻikai ke nau meheka ki he niʻihi kehé pea ʻoku ʻikai ke nau fakafuofuo lahi. ʻOku ʻikai ke nau ʻitangofua mo ʻikai mahalo kovi ki he niʻihi kehé.15

Ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ko e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ko e tali ia ki he fakakikihi ʻoku tau uesia ai ʻi he kounga ní. ʻOku ueʻi kitautolu ʻe he ʻofa faka-Kalaisí ke tau “fefuaʻaki [ʻetau] ngaahi kavengá”16 kae ʻikai ko e fefakakavengaʻaki. ʻOku fakaʻatā kitautolu ʻe he ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ke tau “tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē”17tautautefito ʻi he ngaahi tūkunga puputuʻú. ʻOku fakaʻatā kitautolu ʻe he ʻofa faka-Kalaisí ke tau fakahaaʻi ʻa e founga lea mo e tōʻonga ʻa e kau tangata mo e kau fafine ʻo Kalaisí—tautautefito ki he taimi ʻoku fakaangaʻi lahi aí.

ʻOku ʻikai ko ʻeku ʻuhinga ʻeni ki he “melino ʻi ha faʻahinga mahuʻinga pē.”18 ʻOku ou ʻuhinga ki heʻetau tōʻonga ki he niʻihi kehé ʻi he ngaahi founga ʻoku taau mo hono tauhi ʻo e fuakava ʻokú ke fakahoko ʻi hoʻo maʻu ʻa e sākalamēnití. ʻOkú ke fuakava ke manatu maʻu ai pē ki he Fakamoʻuí. ʻI he ngaahi tūkunga ʻoku faingataʻa ʻaupito mo fonu ʻi he fakakikihí, ʻoku ou fakaafeʻi koe ke ke manatuʻi ʻa Sīsū Kalaisi. Lotua ha loto-toʻa mo ha poto ke lea ʻaki pe fai ʻa e meʻa naʻá Ne mei faí. ʻI heʻetau muimui ki he ʻEiki ʻo e Melinó, te tau hoko ko ʻEne kau faʻa fakalelei.

ʻI he taimi ní, mahalo ʻokú ke fakakaukau ko e pōpoakí ni ʻe tokoni moʻoni ia ki ha taha ʻokú ke ʻiloʻi. Mahalo ʻokú ke fakaʻamu ʻe tokoni ia ki ai ke angalelei ange kiate koe. ʻOku ou ʻamanaki pē ʻe pehē! Ka ʻoku ou toe fakaʻamu foki ke ke vakavakaiʻi ho lotó ke vakai pe ʻoku ʻi ai ha toetoenga hīkisia pe meheka ai ʻokú ne taʻofi koe mei he hoko ko ha taha faʻa fakaleleí.19

Kapau ʻokú ke fakamaatoato ki hono tokoniʻi ke tānaki fakataha ʻo ʻIsilelí mo hono langa ha ngaahi vā fetuʻutaki ʻe tuʻuloa ʻo aʻu ki ʻitānití, ko ʻeni ʻa e taimi ke tuku ai ki he tafaʻakí ʻa e loto-ʻitá. Ko ʻeni ʻa e taimi ke taʻofi ai ʻa e vili kikihi ko hoʻo foungá pē pe ʻikaí. Ko ʻeni ʻa e taimi ke taʻofi ai hono fai ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ne ʻai ke fakaoloolo atu ai ʻa e niʻihi kehé telia naʻá ke ʻitá. Ko ʻeni ʻa e taimi ke tanu ai hoʻo ngaahi mahafu taú.20 Kapau ʻoku fonu hoʻo tōʻonga leá ʻi he lea koví mo e tukuakiʻí, ko ʻeni ʻa e taimi ke liʻaki ai iá.21 Te ke tuʻu ko ha tangata pe fefine mālohi fakalaumālie ʻo Kalaisi.

ʻE lava ʻa e temipalé ʻo tokoni ki heʻetau feingá. ʻOku fakakoloaʻi ai kitautolu ʻaki ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá, ʻo tau malava ai ke ikunaʻi ʻa Sētane, ko e tupuʻanga ʻo e fakakikihi kotoa pē.22 Kapusi ia ki tuʻa mei hoʻomou ngaahi vā fetuʻutakí! Fakatokangaʻi ʻoku tau toe valokiʻi foki ʻa e filí ʻi he taimi kotoa pē ʻoku tau fakaleleiʻi ai ha taʻefemahinoʻaki pe fakafisi ke ʻita. Ka, te tau lava ʻo fakahaaʻi ʻa e ʻaloʻofa ongongofua ko e natula ia ʻo e kau ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku taʻofi ʻe he kau faʻa fakaleleí ʻa e filí.

Tuku muʻa ke tau hoko ko ha kakai ʻo hoko ko ha maama moʻoni ʻi he moʻungá—ko ha maama ʻoku “ʻikai faʻa fakapuli ia.”23 Tuku ke tau fakahaaʻi ʻoku ʻi ai ha founga melino mo fakaʻapaʻapa ke fakaleleiʻi ai ʻa e ngaahi palopalema ʻoku fihí mo ha founga maama ange ke fakaleleiʻi ai ʻa e ngaahi taʻefelotoí. ʻI hoʻomou fakahaaʻi ʻa e ʻofa faka-Kalaisi ʻoku hāsino ʻi he kau muimui moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí, ʻe fakalahi ʻe he ʻEikí hoʻo ngaahi feingá ʻo mahulu hake ʻi he meʻa ʻoku mou fakakaukauloto lahi taha ki aí.

Ko e kupenga ʻo e ongoongoleleí ko e lahi taha ia ʻi māmaní. Kuo fakaafeʻi kitautolu kotoa ʻe he ʻOtuá ke haʻu kiate Ia, “ʻuliʻuli pe hinehina, pe ko ha pōpula pe tauʻatāina, pe ko ha tangata pe fefine.”24 ʻOku ʻi ai ha potu ki he taha kotoa pē. Ka, ʻoku ʻikai ha potu ia ki he filifilimānakó, tukuakiʻí, pe faʻahinga fakakikihi pē.

Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine ʻofeina, ko e lelei tahá ʻoku teʻeki hoko mai kiate kinautolu ʻoku fakaʻaongaʻi ʻenau moʻuí ʻi hono langaki hake ʻo e niʻihi kehé. ʻOku ou fakaafeʻi kimoutolu ʻi he ʻahó ni ke vakavakaiʻi homou tuʻunga fakaākongá ʻo fakatatau mo hoʻo tōʻonga ki he niʻihi kehé. ʻOku ou tāpuakiʻi kimoutolu ke fai ha faʻahinga liliu pē ʻe fiemaʻu koeʻuhí ke fakaʻeiʻeiki, fakaʻapaʻapa, ho ʻulungaangá, mo ne fakafofofongaʻi ha tokotaha muimui moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi.

ʻOku ou tāpuakiʻi kimoutolu ke fetongi ʻaki ʻa e ʻitá ʻa e fakakolekolé, taaufehiʻá ʻaki ʻa e loto-mahinó, mo e fakakikihí ʻaki ʻa e melinó.

ʻOku moʻui ʻa e ʻOtuá! Ko Sīsū ʻa e Kalaisí. Ko e ʻulu Ia ʻo e Siasí ni. Ko ʻEne kau tamaioʻeiki kitautolu. Te Ne tokoniʻi kitautolu ke tau hoko ko ʻEne kau faʻa fakalelei. Ko ʻeku fakamoʻoní ia ʻi he huafa toputapu ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.