2010
ʻOua ʻe Manavahē
Tīsema 2010


Naʻa Nau Lea Kiate Kitautolu

ʻOua ʻe Manavahē

ʻOku tau ako meia Mele mo Siosefa ʻoku fie maʻu ke ʻoua naʻa tau manavahē; he ʻoku ʻi ai ʻa e founga ke fakaleleiʻi ʻaki ʻa e palopalema kotoa pē.

Ne ʻilo ʻe Mele mo Siosefa ʻi he kamataʻanga pē ʻo e moʻuí ʻoku ʻi ai e founga ʻa e ʻOtuá ki he palopalema kotoa pē. Naʻe pehē ʻe he ʻāngeló kia Mele: “ʻOua ʻe manavahē. … He ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe faingataʻa ki he ʻOtuá” (Luke 1:30, 37).

ʻOku fehangahangai e kakai lalahi kei talavoú ʻi he taimi ʻe niʻihi mo ha palopalema ʻoku hangē hono māʻolungá ko e Moʻunga ko ʻEvalesí. Pea nau tui ʻoku fuʻu māʻolunga mo fuʻu faingataʻa ke kaka ai. Koeʻuhí ʻoku ʻikai ke nau sio ki ha faʻahinga founga ke fakaleleiʻi ʻaki, ʻoku nau loto-siʻi leva—pea nau pehē mahalo he ʻikai lelei mo fakatuʻatamaki—ki honau kahaʻú. Kae hangē ko Mele mo Siosefá, ʻe lava ke ke ʻilo neongo ʻa e hangē he ʻikai lava ke fakaleleiʻi e ngaahi palopalema ʻo e moʻuí, ka ʻoku ʻi ai maʻu pē e founga ʻa e ʻOtuá.

ʻI hono ʻiloʻi ʻe Mele kuo uiuiʻi fakalangi ia ke ne fanauʻi mai ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, pau pē naʻe haʻu ki hono ʻatamaí ha ngaahi fakakaukau mo ha ngaahi meʻa naʻe hohaʻa ki ai. Naʻá ne teu mali foki mo Siosefa—ko e hā haʻane fakakaukau? Naʻe faleʻi leva ia ʻe he ʻāngelo meí he langí, “ʻOua ʻe manavahē” (Luke 1:30). ʻI hono ʻilo ʻe Siosefa ʻa e feitama ʻa Melé, naʻe ʻikai te ne toe ʻilo ha toe founga ʻe fakafiemālie ka ke fakangata ʻena fakamaʻú. Ka naʻe toe faleʻi pē ia ʻe he ʻāngeló, “ʻOua te ke manavahē” (Mātiu 1:20). Ko e fakahinohino fakalangi tatau pē naʻe ʻoange ki muʻa kia Sakaliá (vakai, Luke 1:13) pea naʻe toe fai pē ia kimui ki he kau tauhisipí: “ʻOua ʻe manavahē: vakai, he ʻoku ou ʻomi kiate kimoutolu ʻa e ongoongo lelei ʻo e fiefia lahi” (Luke 2:10).

ʻOku lahi ʻa e manavaheé ʻi he māmaní he ʻahó ni—ke mali, maʻu ha fānau, fai ha ngaahi tukupā, taukaveʻi ʻa e totonú, fehangahangai mo e mālohi fakatoʻú. ʻOku ʻi ai ʻa e manavahē ki he ngaahi tuʻunga fakaʻekonōmiká mo e ngaahi fakatamaki fakanatulá. ʻOku tatau pē ʻa e faleʻi ʻa e ʻEikí maʻatautolu he ʻaho ní mo ia naʻe fai kia Mele mo Siosefá: “Ke mou fiefia, pea ʻoua ʻe manavahē, he ko au ko e ʻEikí, ʻoku ou ʻiate kimoutolu” (T&F 68:6; ko e toki tānaki atu ʻa e fakamamafá).

Naʻe ʻikai ko ha fakahinohino tuku pau ʻa e faleʻi ʻa e ʻāngeló kia Mele mo Siosefa ke “ʻoua ʻe manavaheé” ki heʻena ngaahi palopalema fakafoʻituitui ʻanaua peé. Ko ha tala ia ki māmani ki he kakai kotoa pē koeʻuhí he ʻe fakahoko ʻe Mele mo Siosefa ha tufakanga taʻe-hano-tatau ʻi he ngāue fakafaifekau ʻa e Fakamoʻuí, ʻa e ngāue ko ia ʻe lava ke toʻo atu ai ʻa e manavahē kotoa pē ʻa e kakai kotoa pē ʻo e kuonga kotoa pē.

ʻOku ʻikai ha palopalema ia ʻe taʻelava ʻo fakaleleiʻi koeʻuhí ko e ʻaloʻi, moʻui, mo e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí. Ko e moʻoni ʻe ʻi ai e ngaahi faingataʻa fakataimi, ka he ʻikai ke tuʻu maʻu ai pē pe taʻelava ke ikunaʻi. Te ke lava nai ʻo fakakaukau ki ha taha ʻoku ʻi ai haʻane palopalema ʻe ʻikai lava ʻe he ʻOtuá ke fakaleleiʻi? ʻOku ʻi ai maʻu pē ʻEne founga ʻe laka ai ki muʻa ʻetau fakalakalaka taʻengatá. Ko hono ʻuhinga ia pea mo e uho ʻo e Fakaleleí. Ko hono ʻuhinga ia naʻe pehē ai ʻe Molomona, “Te mou maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ʻi he fakalelei ʻa Kalaisí” (Molonai 7:41).

ʻOku ʻikai toe fehuʻia ʻa e malava ko ia ʻe he Fakaleleí ke ʻomi ha ngaahi founga ke fakaleleiʻi ʻaki ʻetau ngaahi palopalemá. ʻOku fakahā mahino mai ʻaupito ʻeni ʻi he folofolá. Ko e meʻá ʻeni ia: Te tau tali nai e ngaahi founga ko iá? Te tau fili nai ʻa e tali ʻa māmaní pe ko e tali ʻa e ʻOtuá? Te tau fakatomala nai pe te tau kumi ʻuhinga, fekumi ki he ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá ke lavaʻi hotau ngaahi vaivaí pe ko ʻetau “tuʻu tokotaha” mo fakahā e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi ʻo e faingataʻá pe ko e fakafisingaʻi Ia ʻi he taimi kotoa pē ʻoku hoko ha faingataʻa ʻi he moʻuí?

Ko e Fakaleleí ʻa e founga ke veteki ʻaki e ngaahi palopalema lalahi ʻo e moʻuí. ʻI he Fakaleleí, ʻoku tuku ai ke tau puleʻi hotau ikuʻanga fakalangí ʻo kapau te tau muimui ki Hono finangaló. Ko e sīpinga lelei ʻaupito ʻa Mele ʻo e talangofua ko ʻení. Naʻá ne pehē ange ki he ʻāngeló, “Ke hoko mai kiate au ʻo hangē ko hoʻo leá” (Luke 1:38). Naʻe ʻikai ha kumi ʻuhinga, ʻikai ha fakatatali, ʻikai ha lāunga—ko e fakavaivai pē ki he finangalo ʻo e ʻOtuá ʻi he loto fakatōkilalo. Ko e ʻulungāanga talangofua tatau pē naʻe maʻu ʻe Siosefá. Neongo naʻe hā mai ʻi he ngaahi mālohi ʻo e fakaʻuhingá naʻe ʻikai anganofo ʻa Mele, ka “ [naʻe] fai ʻe ia (Siosefa) ʻo hangē ko e fekau ʻa e ʻāngelo ʻa e ʻEikí kiate iá, ʻo ne ʻomi ʻa hono ʻunohó” (Mātiu 1:24).

Naʻe ako ʻe Mele mo Siosefa ʻa e taha ʻo e ngaahi lēsoni mālohi taha ʻo e moʻuí: kapau ʻokú ke tui ki he Fakaleleí pea fai e finangalo ʻo e ʻOtuá, ʻoku ʻikai totonu ke ke manavahē he ʻe ʻi ai maʻu pē ʻa e founga ke veteki ʻaki hoʻo ngaahi palopalemá.

Kuo teʻeki ai ʻaupito ako ʻe he kau fakaanga ʻo e māmaní ʻa e lēsoni ko ʻení. ʻOku nau faʻa ʻatamai lelei pē mo fakatokangaʻi e ngaahi meʻa ʻoku hokó. ʻOku nau sio ki he lahi mo e faingataʻa ʻo e ngaahi palopalema ʻoku tau fehangahangai mo iá, ka ʻoku nau faʻa foʻi pea ʻikai ha ʻamanaki lelei koeʻuhí he ʻoku ʻikai ke nau sio ki ha founga. ʻOku peheé he ʻoku ʻikai mahino kiate kinautolu ʻa e Fakaleleí. ʻOku lava ke nau sio ki he palopalema ʻoku nau fehangahangai mo iá, ka kuo ngata ʻenau vakaí. Hangē ia ʻoku taʻofi ʻe ha fuʻu holisi ʻenau vakaí mei he ngatangataʻanga ʻo e langí; ko e meʻa pē ʻoku nau lava ʻo sio ki aí ko e palopalemá. ʻOku tupu leva mei ai ʻa ʻenau taʻetui mo anga manuki mo fakatuʻatamaki. ʻOku fakaʻaliʻali ʻi he fakatātā 1 ʻa e anga ʻenau vakai ki he moʻuí.

Fakatātā 1: Kau Fakaangá

mata fakanatulá

ngaahi palopalemá

solovaʻangá

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku tokolahi mo ha niʻihi kehe ʻoku nau fakaʻuhingaʻi e ngaahi meʻa fakalaumālié ka ʻoku ʻikai ko ha kau fakaanga kinautolu. ʻOku nau ʻatamai lelei foki mo kinautolu mo fakatokangaʻi e ngaahi meʻa ʻoku hokó. ʻOku nau sio foki ki he ngaahi palopalema lalahi mo faingataʻa ʻo e moʻuí, ka ʻoku kehe ʻaupito pē meʻa ia ʻoku nau sio ki ai. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha holisi ia ke ne taʻofi ʻenau vakaí. Ka ʻoku ʻi ai e ngaahi sioʻata fakaʻata lahi ia ke tokoniʻi kinautolu ke ʻikai ngata pē ʻenau sió ʻi he ngaahi palopalemá kae toe mavahe atu ia mei ai. Ko hono fakalea ʻe tahá, ʻoku nau sio foki kinautolu ki he ngaahi founga ʻoku ʻomi ʻe he Fakaleleí. ʻOku hā ʻi he fakatātā fika 2 ʻa e anga ʻenau vakai ki he moʻuí.

Fakatātā Fika 2: Fakaʻuhingaʻi e ngaahi meʻa fakalaumālié

mata fakalaumālié

ngaahi palopalemá

founga naʻe ʻomi ʻe he Fakaleleí ke solovaʻakí

ʻOku siʻisiʻi pē ha ngaahi meʻa ʻoku manavahē ki ai ʻa e kakai ko ʻení, kapau ʻoku ʻi ai. ʻOku nau sio pē ki he leleí mo fakatuʻamelie mo fiefia ʻi he moʻuí he ʻoku nau ʻiloʻi lelei ʻoku ʻi ai e solovaʻanga fakalaumālie ki he palopalema kotoa pē. Naʻe folofola ʻa e Fakamoʻuí, “Ka mou loto toʻa; kuó u ikuʻi ʻa māmani” (Sione 16:33). Ko ia, ʻoku ʻikai ha feituʻu ia ki he fakafepakí ʻi he Siasi ʻo Kalaisí. ʻOku tupu ʻa e fakafepakí mo e fakaangá meia Sētane. ʻOku tupu ʻa e fiefiá mo e fakatuʻamelié meia Kalaisi.

Hangē ʻoku faʻahinga lalahi ʻe fā e ngaahi palopalema ʻa māmaní, pea kuo hāʻele hifo ki lalo ai mo ikunaʻi kinautolu takitaha ʻe he Fakamoʻuí, ko ia ʻokú Ne fekau ai “ke mou fiefiá.”

  • ʻUluakí, ko e maté. ʻOku fakahā ʻe he folofolá, “He ʻoku hangē ʻoku mate kotoa pē ʻia ʻĀtamá, ʻe pehē foki ʻe moʻui kotoa pē ʻia Kalaisi” (1 Kolinitō 15:22).

  • Uá, ko e angahalá. Naʻe fakahā ʻe he ʻāngeló kia Siosefa “ʻe fakamoʻui [ʻe Sīsū] hono kakaí mei heʻenau ngaahi angahalá” (Mātiu 1:21).

  • Tolú, ko e vaivaí. Ne akoʻi ʻe he Fakamoʻuí kia Molonai “ʻoku feʻunga ʻa ʻEne ʻofá [ʻa e mālohi ʻo e Fakaleleí ke ngāué] ki he tangata kotoa pē ʻoku nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi hoku ʻaó, he kapau te nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi hoku ʻaó, pea tui kiate au, te u liliu ʻa e ngaahi meʻa vaivaí ko e mālohi kiate kinautolu” (ʻEta 12:27).

  • Faá, ngaahi mamahi angamaheni ʻo e moʻuí ʻoku ʻikai fekauʻaki mo e fai angahalá (hangē ko e puké, ʻikai tali ʻe he kakaí, loto-hohaʻá, mole ʻa e ngāué, mo e hā fua). Naʻe kikite ʻa ʻĪsaia ʻe hanga ʻe he Fakamoʻuí ʻo “nonoʻo ʻa e loto mafesí,” “fakafiemālieʻi ʻa kinautolu kotoa pē ʻoku mamahí,” pea “ʻatu kiate kinautolu ʻa e hoihoifuá ko e fetongi ʻo e efuefú” (ʻĪsaia 61:1–3; vakai foki, ʻAlamā 7:9–13).

Ki he meʻa fakamamahi kotoa pē ʻoku ʻomi ʻe he māmaní kiate kitautolu, ʻoku ʻi ai e faitoʻo mālohi mo faifakamoʻui ki ai ʻo e Fakamoʻuí. Neʻineʻi ke pehē ʻe Mele, “ʻOku fakahīkihikiʻi ʻa e ʻEikí ʻe hoku laumālié, pea ʻoku fiefia hoku laumālié ʻi he ʻOtua ko hoku fakamoʻuí” (Luke 1:46–47). ʻOkú Ne hoko ko e Fakamoʻuí he ʻokú Ne lava moʻoni ke fakahaofi kitautolu mei he maté mo e angahalá mo e ngaahi vaivaí pea mo e ngaahi mamahi.

Naʻe fie maʻu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ke kamata ʻa Mele mo Siosefa ʻi he hala taʻepau ʻo e moʻuí ʻo ʻikai manavahē, ʻi heʻena ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ʻa Hono ʻAló mo e kotoa ʻo Hono ngaahi mālohi faifakamoʻuí. Ko Hono finangaló ke tau pehē mo kitautolu ʻo ako kei siʻi ʻa e lēsoni ko ʻení: “ʻOua ʻe manavahē. … He ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe faingataʻa ki he ʻOtuá” (Luke 1:30, 37).

Fakatatau ki Hoʻo Folofolá, tā ʻe Elspeth Young, ʻoua naʻa hiki hano tatau; ngaahi tā fakatātā ʻa Steve Kropp

Naʻe pehē ʻe he ʻāngeló kia Mele: “ʻOua ʻe manavahē. … He ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe faingataʻa ki he ʻOtuá.”

ʻOkú ne hoko ko e Fakamoʻuí he te Ne lava moʻoni ke fakahaofi kitautolu mei he maté mo e angahalá mo e vaivaí pea mo e ngaahi mamahi angamaheni ʻo e moʻuí.

ʻOua Naʻa Fai Hoku Lotó, Ka Ko Ho Finangaló, tā ʻe Harry Anderson © Pacific Press Publishing Association, ʻoua naʻa hiki hano tatau; faitā ʻa Matthew Reier