2011
Ko e Ngaahi Tāpuaki Fungani Taha ʻa e ʻEikí
Mē 2011


Ko e Ngaahi Tāpuaki Fungani Taha ʻa e ʻEikí

ʻE fakaava ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi matapā ʻo e langí pea huaʻi hifo kiate kitautolu ʻEne ngaahi tāpuaki fungani tahá, kapau te tau totongi totonu ʻetau vahehongofulú.

ʻĪmisi
Elder Carl B. Pratt

ʻOku hounga kiate au ʻa e ngaahi kui angatonu naʻa nau akoʻi ʻa e ongoongoleleí ki heʻenau fānaú ‘i ʻapi ʻi ha taimi lahi kimuʻa pea toki fakahā fakasiasi mai hono fakahoko e efiafi fakafāmilí ʻi ʻapí. Ko e ongomātuʻa ʻeku faʻeé ko ʻAita Sepasoni mo Sione A. Ueteni. Naʻá na nofo ʻi he kiʻi kolo ko Kolonia Hualasi, Siuāuā ʻi Mekisikoú. Naʻe hinoiʻi e fānau Uetení ʻaki hono akoʻi kiate kinautolu ʻa e ongoongoleleí, mo ʻenau sio ki he tā sīpinga ʻenau ongomātuʻá.

Naʻe hoko e ngaahi taʻu kimuʻa ʻo e 1920, ko ha taimi faingataʻa ia ʻi Mekisikou. Naʻe toki ʻosi atu pē ha liukava fītaʻa. Naʻe ʻikai ke loko ʻi ai ha paʻanga ki he fefakatauʻakí pea ko e lahi tahá pē ko e silini maka siliva. Naʻe faʻa fakahoko pē ʻa e pisinisi ʻa e kakaí ʻaki e fakafetongi koloá mo e ngaahi ngāué.

ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi he fakaʻosinga ʻo e faʻahitaʻu māfaná, naʻe foki mai ki ʻapi e Kuitangata ko Sioné hili ia haʻane fefakatauʻaki ʻo ne maʻu ai ha peso ʻe 100 ʻi he silini maka silivá ko e konga ia ʻo e aleá. Naʻá ne ʻoange e paʻangá kia ʻAita ʻo fekau ke fakaʻaongaʻi ia ki he meʻa fakaako ʻa e fānaú.

Naʻe fiefia ʻa ʻAita he paʻanga naʻe maʻú, ka naʻá ne fakamanatu kia Sione naʻe teʻeki ai pē ke totongi haʻana vahehongofulu he faʻahitaʻu māfaná kotoa. Naʻe teʻeki ai pē foki ke maʻu haʻanau paʻanga, ka naʻe fakamanatu ange ʻe ʻAita ʻoku nau maʻu ʻa e kakanoʻi manu, fuaʻimoa, mo e huʻakaú mei he fanga manú. ʻOku mahu pē ʻenau ngoué he fuaʻiʻakaú mo e vesitapoló, pea ʻi heʻenau fakafetongí ne maʻu ai ha ngaahi koloa neongo naʻe ʻikai maʻu ai ha paʻanga. Naʻe fokotuʻu ange ʻe ʻAita ke ʻave ʻa e paʻangá ki he pīsopé ke totongi ʻaki ʻenau vahehongofulú.

Naʻe kiʻi loto-mamahi ʻa Sione koeʻuhí he naʻe mei tokoni lahi e paʻangá ki he ako ʻa e fānaú, ka naʻe toe vave pē ʻene loto ke totongi ʻenau vahehongofulú. Naʻá ne fua atu e tangai paʻangá ki he ʻōfisi vahehongofulú ʻo ʻoange ki he pīsopé.

Hili ha kiʻi taimi nounou mei ai, naʻá ne fanongo ʻoku haʻu ha tangata pisinisi tuʻumālie ko Misa Houti mei he ʻIunaiteti Siteití he uike hono hokó, fakataha mo ha kau tangata ke nofo he moʻungá ʻi ha ngaahi ʻaho lahi ʻo fai ai ʻenau tuli manu mo e taumātaʻu.

Ne fakafeʻiloaki atu ʻa e Kuitangata ko Sioné ki he kau tangatá he tauʻanga lēlue ofi pē ki Kolonia Hualasi. Kuo ʻosi fakanofoʻa atu ʻene fanga hōsí mo e fanga manu naʻe fie maʻu ke fetuku ʻaki e utá mo e ngaahi nāunau nofo kemí ki he moʻungá. Naʻe fakamoleki e uike hono hokó ki hono fakahinohinoʻi e kau tangatá ki he anga hono tokangaʻi honau nofoʻangá mo e fanga monumanú.

Naʻe foki mai e kau tangatá ki he tauʻanga lēlué ʻi he fakaʻosinga ʻo e uiké ke nau foki ki he ʻIunaiteti Siteití. Naʻe totongi e ngāue ʻa Sioné he ʻaho ko iá pea ʻoange mo ha tangai paʻanga peso siliva ke totongi ʻaki e ngaahi fakamole kehé. Hili pē hono totongi e kau tangata ngāué, naʻe fakafoki leva ʻe Sione ʻa e toenga paʻangá kia Misa Houti, ʻa ia naʻá ne fuʻu ʻohovale he naʻe ʻikai ke ne ʻamanaki ʻe toe ʻi ai ha toenga. Naʻá ne fakafehuʻi ʻa Sione ke fakapapauʻi naʻe ʻosi totongi kotoa e ngaahi fakamolé, pea talaange ʻe Sione kuo ʻosi kotoa hono totongi pea ko e toenga paʻangá ia.

Naʻe ifi mai ʻa e lēlué. ʻI he ʻamanaki ke mavahe atu ʻa Misa Houtí, naʻá ne toe tafoki ʻo lī mai e tangai paʻangá kia Sione. Naʻá ne pehē ange, “Ko ʻena, ʻalu mo ia maʻa hoʻo fānaú.” Naʻe hapo ʻe Sione e tangaí peá ne foki atu ki Kolonia Hualasi.

Hili e maʻu meʻatokoni he efiafi ko iá ne fakataha mai e fāmilí ke fanongo talanoa kau ki he kemí, mo e manatuʻi hake ʻe Sione ʻa e tangaí peá ne tuku ia ki he tēpilé. Naʻe talaange ʻe Sione ʻoku ʻikai ke ne ʻiloʻi pe ko e hā e lahi e paʻanga ʻi he tangaí, peá ne huaʻi leva ia ki he tēpilé—naʻe lahi ʻaupito, pea ʻi he taimi naʻe lau aí, naʻe toe ha peso siliva ʻe 100. Ko hono moʻoní naʻe lau ko ha tāpuaki maʻongoʻonga ʻa e fakakaukau ko ia ʻa Misa Houti ke ʻeva mai ki honau feituʻú. Naʻe ʻosi lelei pē ʻa e vahe ne maʻu ʻe Sione mo hono ngaahi fohá, ka naʻe fakamanatu mai ʻe he peso ʻe 100 ʻa e lahi ʻo e paʻanga ko ia naʻe totongi ʻaki e vahehongofulú he uike atu kimuʻá. Ki ha niʻihi, mahalo ko ha meʻa mālie pē ia naʻe hoko noa pē, ka ki he fāmili Uetení ko ha lēsoni mahino ia mei he ʻEikí ʻokú Ne manatuʻi ʻEne ngaahi talaʻofa kiate kinautolu ʻoku totongi totonu ʻenau vahehongofulú.

ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku saiʻia he talanoa ko iá he naʻe fekauʻaki ia mo e heka hōsí mo e nofo kemi he moʻungá ʻo tulimanu mo taumātaʻu aí. Pea naʻá ku saiʻia aí he ʻokú ne akoʻi mai ko e taimi ko ia ʻoku tau talangofua ai ki he ngaahi fekaú ʻoku tāpuekina leva kitautolu. ʻOku lahi ha ngaahi meʻa te tau lava kotoa ʻo ako mei he talanoa ko ʻeni kau ki he vahehongofulú.

ʻUluakí, kapau te ke fakatokangaʻi ko e totongi vahehongofulú naʻe ʻikai fekauʻaki ia mo e lahi ʻo e paʻanga hū maí. Naʻe loto ʻa e fāmili Uetení ia ke totongi ʻenau vahehongofulú mei he ʻuluaki paʻanga pē naʻe maʻú he naʻa nau ʻi ha tuʻunga lelei pē mei heʻenau fanga monumanú mo ʻenau fuaʻiʻakaú mo e ngoue vesitapoló. Naʻa nau ongoʻi pē ʻoku nau moʻua ki he ʻEikí koeʻuhí ko honau ngaahi tāpuakí.

Ko ha fakamanatu mai ia e meʻa naʻe ʻuhinga ki ai ʻa e ʻEikí ʻi he taimi naʻá Ne fehuʻi mai aí: “ʻE kaihaʻa ʻa e tangatá mei he ʻOtuá? Ka kuo mou kaihaʻa meiate au.” Ka ʻoku fehuʻi ʻe he kakaí, “Kuo mau kaihaʻa meiate koe ʻi he hā?” Pea toki tali mai ʻe he ʻEikí, “ʻI hono vahehongofulu ʻo e meʻá” (Malakai 3:8). ʻIo ʻe kāinga, hangē pē ko ia naʻe ʻiloʻi ʻe Sione mo ʻAita Ueteni he ngaahi faʻahitaʻu māfaná he ngaahi taʻu lahi kuohilí, ʻoku tau moʻua kotoa pē ki he ʻEikí. ʻOua muʻa naʻa tukuakiʻi ʻoku tau kaihaʻa mei he ʻOtuá. Tau faitotonu muʻa ʻo totongi hotau moʻua ki he ʻEikí. Ko e meʻa pē ʻokú ne kole maí ko e peseti ʻe 10. ʻE tokoni ʻetau totongi hotau moʻua ki he ʻEikí ke tau faitotonu ai ki hotau kāingá.

Ko e meʻa hono hoko naʻá ku fakatokangaʻi mei he talanoa ko iá ko e totongi vahehongofulu ʻa ʻeku ongo kuí neongo naʻe fuʻu faingataʻaʻia fakapaʻanga hona fāmilí. Naʻá na ʻiloʻi ʻa e fekau ʻa e ʻEikí, peá na fakatatau ʻa e folofolá kiate kinaua (vakai, 1 Nīfai 19:23–24) ʻo talangofua ki he fonó. Ko e meʻa ʻeni ʻoku ʻamanaki mai ki ai ʻa e ʻEikí mei Hono kakaí kotoa. ʻOkú Ne ʻamanaki mai ke tau totongi vahehongofulu, ʻo ʻikai mei heʻetau koloa hulú pe mei he “toenga” ʻo e patiseti ʻa e fāmilí, kae hangē ko ʻEne fekau he kuonga muʻá, mei he “ʻuluaki” paʻanga hū maí, ʻo tatau ai pē pe ʻoku lahi pe siʻisiʻi. Kuo tuʻutuʻuni ʻe he ʻEikí, “ʻOua naʻá ke fakatuai ʻi he ʻatu hoʻo ngaahi ʻuluaki … fuá” (ʻEkesōtosi 22:29). Mei he ngaahi meʻa kuó u aʻusia fakatāutahá, ko e founga pau taha ki hono totongi totonu ʻo e vahehongofulú ko hono totongi he taimi pē ko ia ʻoku maʻu ai ha faʻahinga paʻanga hū maí. Ko hono moʻoní, kuó u ʻilo ko e foungá pē ʻeni.

ʻOku tau ako mei heʻeku ongo kui Uetení ko e vahehongofulú ʻoku ʻikai fekauʻaki pē mo e paʻangá; ka ʻoku fekauʻaki mo e tuí—tui ki he ʻEikí. Naʻá Ne talaʻofa mai ha ngaahi tāpuaki kapau te tau tauhi ʻEne ngaahi fekaú. ʻOku mahino ne fakahaaʻi ʻe Sione mo ʻAita Ueteni ʻa e tui mālohi naʻá na maʻú ʻi hono totongi ʻena vahehongofulú. Tau fakahaaʻi ʻetau tui ki he ʻEikí ʻaki hono totongi ʻetau vahehongofulú. Tomuʻa totongi ia, pea totongi totonu. Akoʻi ʻetau fānaú ke totongi vahehongofulu mei he paʻanga ʻoku ʻoatu maʻu pē ʻe he mātuʻá pe ko ha toe paʻanga kehe pē ʻoku nau maʻu, pea ʻave kinautolu ki he fakamāʻopoʻopo vahehongofulú koeʻuhí ke nau ʻiloʻi ʻetau sīpingá mo ʻetau ʻofa ki he ʻEikí.

ʻE malava pē ke ʻi ai hano fakaʻuhingaʻi hala ʻo e talanoa ko ʻeni ʻo ʻeku ongo kuí. ʻE fakakaukau ha taha koeʻuhí he ʻoku tau totongi vahehongofulu ʻaki e paʻangá, ʻe tāpuekina maʻu pē kitautolu ʻe he ʻEikí ʻaki e paʻanga. Naʻe pehē ʻeku fakakaukaú ʻi heʻeku kei tamasiʻí. Ka kuó u ako mei ai ʻoku ʻikai ke pehē ia. ʻOku talaʻofa mai e ʻEikí e ngaahi tāpuakí kiate kinautolu ʻoku totongi ʻenau vahehongofulú. ʻOkú Ne talaʻofa mai ʻe “fakaava ʻa e ngaahi matapā ʻo e langí … peá u lilingi hifo … ha tāpuaki, ʻe ʻikai ha potu ʻe faʻa hao ia ki ai” (Malakai 3:10). ʻOku ou fakamoʻoni te Ne fakahoko ʻEne ngaahi talaʻofá, pea kapau te tau totongi totonu ʻetau vahehongofulú he ʻikai pē ke fusimoʻomo he ngaahi tefitoʻi fie maʻu ʻo e moʻuí, ka ʻoku ʻikai ke Ne talaʻofa mai te tau tuʻumālie. ʻOku ʻikai ko ʻEne ngaahi tāpuaki mahuʻinga tahá ʻa e paʻangá mo e ngaahi ʻakauni fakapangikeé. ʻOkú Ne tāpuekina kitautolu ʻaki ʻa e poto ke tokangaʻi fakapotopoto ʻetau maʻuʻanga koloá ʻa ia ʻoku siʻisiʻi ʻa e poto ke tau lava ʻo moʻui ʻaki ʻa e peseti ʻe 90 ʻo ʻetau paʻanga hū maíʻo lelei ange ia ʻi haʻatau moʻui ʻaki e peseti ʻe 100. Ko ia ai, ʻoku mahino ki he kau totongi vahehongofulu faivelengá ʻa e moʻui fakapotopotó pea nau faʻa lava ange ʻo moʻui fakafalala kiate kinautolu pē.

Kuo mahino kiate au ʻoku fakalaumālie e ngaahi tāpuaki fungani taha ʻa e ʻEikí, pea ʻoku fekauʻaki maʻu pē ia mo e fāmilí, kaungāmeʻá, pea mo e ongoongoleleí. ʻOku hangē ʻokú Ne ʻoatu maʻu pē ʻa e tāpuaki ʻo ha ongoʻi makehe ʻa e ivi tākiekina mo e tataki ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, kae tautautefito ʻi he nofomalí mo e ngaahi meʻa fakafāmili hangē ko hono ʻohake ʻo e fānaú. Ko e faʻahinga mahino fakalaumālie makehe ia ʻe lava ke tokoni ke tau fiefia ai he uouangataha mo e nonga ʻi ʻapí. Naʻe fokotuʻu mai ʻe Palesiteni Sēmisi E. Fausi ko e totongi vahehongofulú ko ha “maluʻi lelei ia mei he vete malí” (“Ko Hono Fakatupulaki Hoʻo Nofo-malí,” Liahona, ʻEpeleli 2007, 5).

ʻOku tokoni ʻa e totongi vahehongofulú ke fakatupulaki ʻiate kitautolu ha loto talangofua mo fakatōkilalo, pea mo ha loto houngaʻia ʻa ia okú ne “fakamoʻoniʻi ʻa e kau mai hono toʻukupú ʻi he meʻa kotoa pē” (T&F 59:21). ʻOku fakatupu ʻiate kitautolu ʻe he totongi vahehongofulú ha loto fie foaki lahi mo faʻa fakamolemole, pea mo ha loto angaʻofa ʻoku fonu ʻi he ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí. ʻOku tau vēkeveke leva ke ngāue mo tāpuekina e niʻihi kehé ʻaki ha loto ʻoku talangofua mo fakavaivai ki he finangalo ʻo e ʻEikí. ʻOku ʻiloʻi ʻe he niʻihi ʻoku totongi vahehongofulu maʻu peé ʻoku fakamālohia ʻenau tuí ʻi he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí pea fakatupulaki ha fakamoʻoni mālohi mo tuʻu maʻu ʻi Heʻene ongoongoleleí pea mo Hono Siasí. ʻOku ʻikai ke teitei maʻu e ngaahi tāpuaki ia ko ʻení ʻi he paʻanga pe koloa, ka ko hono moʻoní ko e ngaahi tāpuaki fungani taha kinautolu ʻa e ʻEikí.

ʻOku ou fakamoʻoni ʻe fakaava ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi matapā ʻo e langí pea lilingi hifo kiate kitautolu ʻEne ngaahi tāpuaki fungani tahá, kapau te tau totongi totonu ʻetau vahehongofulú. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.