2012
Ko hono ʻIloʻi ʻo e Ngaahi ʻAloʻofa Ongongofua ʻa e ʻEikí ʻi Hoʻo Moʻuí
Fēpueli 2012


Ko e Ngaahi ʻAloʻofa Ongongofua ʻa e ʻEikí

Mei ha lea ʻi he konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2005.

ʻĪmisi
ʻEletā Tēvita A. Petinā

ʻI heʻetau faivelengá mo talangofuá ʻoku lava ai ke tau maʻu e ngaahi meʻafoaki mahuʻingá ni, pea ko e taimi lahi, ʻoku tokoni e taimi ʻa e ʻEikí ke tau ʻiloʻi ai kinautolu.

Kuó u faʻa fakakaukau ki he veesi ko ʻeni mei he Tohi ʻa Molomoná: “Kae vakai, ko au Nīfai, te u fakahā kiate kimoutolu ʻoku ʻi he kakai kotoa pē kuo fili ʻe he ʻEikí ʻa ʻene ngaahi ʻaloʻofa ongongofuá, koeʻuhí ko ʻenau tuí ke fakaiviʻi ʻa kinautolu ʻo aʻu ki heʻenau maʻu ʻa e mālohi ʻo e fakahaofí” (1 Nīfai 1:20).

ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku moʻoni ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí pea ʻoku ʻikai ke nau hoko noa tupukoso hake pē. ʻOku faʻa tokoniʻi kitautolu ʻe he taimi ʻa e ʻEikí mo ʻEne ʻaloʻofa ongongofuá ke tau fakafaikehekeheʻi mo tali kinautolu fakatouʻosi.

Ko e Hā ʻa e Ngaahi ʻAloʻofa Ongongofua ʻa e ʻEikí?

Ko e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻa e ngaahi tāpuaki, ivi, maluʻi, fakapapauʻi, fakahinohino, angaʻofa, fakafiemālie, poupou, pea mo e ngaahi meʻafoaki fakalaumālie fakafoʻituitui ʻoku tau maʻú, pea fou mai ʻi he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. Ko e moʻoni, ʻoku fakafeʻungaʻi ʻe he ʻEikí “ʻene ngaahi ʻaloʻofá ʻo fakatatau ki he ngaahi tuʻunga kehekehe ʻo e fānau ʻa e tangatá” (T&F 46:15).

Manatuʻi e founga hono fakahinohinoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻEne kau ʻAposetoló, he ʻikai te Ne tuku kinautolu taʻe ʻi ai ha fakafiemālie. He ʻikai ngata pē ʻi Heʻene fekauʻi mai ha “Fakafiemālie ʻe taha” (Sione 14:16), ʻa ia ko e Laumālie Māʻoniʻoní, ka naʻe folofola ʻa e Fakamoʻuí te Ne haʻu kiate kinautolu (vakai, Sione 14:18). Kau fokotuʻu atu, ko e taha ʻo e ngaahi founga ʻe hāʻele mai ai ʻa e Fakamoʻuí kiate kitautolú, ʻe fakafou ia Heʻene ngaahi ʻaloʻofa lahi mo ongongofuá. Hangē ko ʻení, ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻa mo e ngaahi sivi ʻi heʻetau moʻuí, ʻoku hoko ʻa e meʻaʻofa ʻo e tuí mo ha ongoʻi falala fakatāutaha ʻoku mahulu hake ʻi he meʻa ʻoku tau lavá, ko ha ongo sīpinga ʻo e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. Ko e fakatomala mo e fakamolemoleʻi ʻo e angahalá mo e nonga ʻo e konisēnisí, ko ha ngaahi sīpinga ia ʻo e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. Pea ʻoku hoko ʻa e vilitakí mo e kātaki ko ia ʻokú ne ʻai ke tau tuiaki atu ʻi he fiefia ʻi hotau ngaahi fakangatangata fakaesinó mo e ngaahi faingataʻaʻia fakalaumālié ko ha ngaahi sīpinga ia ʻo e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí.

ʻI ha konifelenisi fakasiteiki kimuí ni mai, ne hā mahino ai e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻi ha fakamoʻoni ongo ʻa ha uaifi pea ko ha faʻē kei siʻi ʻa ha fānau ʻe toko fā, ne fakapoongi hono husepānití ʻi ʻIulaki ʻi Tīsema ʻo e 2003. Ne fakamatala ʻe he fefine loto toʻá ni ʻa ʻene maʻu e kaati mo e pōpoaki Kilisimasi mei hono husepānití, ʻi he hili hono fakahā mai kuó ne ʻosi mālōloó. ʻI he lotolotonga hono liliu fakafokifā ʻo e moʻui ʻa e fefine leleí ni, ne hoko taimi tonu mai ai ha fakamanatu ongo ʻe lava pē ke fakataha ʻa e ngaahi fāmilí ʻo taʻengata. Kuó u maʻu ha ngofua ke u lau atu mei he kaati Kilisimasi ko iá:

“Ki he fāmili lelei taha ʻi māmaní! ʻOfa ke mou maʻu ha taimi feohi fiefia pea manatuʻi e ʻuhinga moʻoni ʻo e Kilisimasí! Kuo fakafaingamālieʻi ʻe he ʻEikí ke tau lava ʻo fakataha ʻo taʻengata. Pea neongo ʻetau vāmamaʻó, te tau kei fakataha pē ko e fāmili.

“ʻOfa ke tāpuakiʻi mo maluʻi kotoa kimoutolu ʻe he ʻOtuá pea ke hoko ʻa e Kilisimasí ni ko haʻatau meʻaʻofa kiate Ia ʻoku ʻi ʻolungá!!!

“ʻOfa lahi atu, ko hoʻomou tamai mo e husepāniti ʻofa!”

ʻOku mahino, ko e vāmamaʻo ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e husepānití ni ʻi heʻene pōpoaki Kilisimasí, ko ʻenau mavahevahe ʻi heʻene ngāue fakakautaú. Ka ki he fefiné ni, ne hangē ia ko ha leʻo mei he efú ʻo ha hoa taʻengata mo ha tamai kuo mavahe atu, ko ha fakamahino fakalaumālie mo ha fakamoʻoni naʻe mātuʻaki fie maʻu. Hangē ko ia ne u fakahā atu ki muʻá, ʻoku ʻikai hokonoa pe tupukoso pē ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. ʻOku fakaafeʻi ʻe he angatonú, talangofuá, pea mo e loto fakatōkilaló ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ongongofuá ki heʻetau moʻuí, pea ko e taimi ʻoku fakahoko ai ia ʻe he ʻEikí, ʻoku tau malava leva ke fakatokangaʻi mo fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi tāpuaki mahuʻingá ni.

Naʻá ku talanoa ki muʻa atu mo ha taki lakanga fakataulaʻeiki naʻe ueʻi ke ne ako maʻuloto e hingoa ʻo e toʻu tupu taʻu 13 ki he 21 kotoa ʻi hono siteikí. Naʻá ne faʻu ha fanga kiʻi kaati fakamanatu ʻo e kau talavoú mo e kau finemuí ʻaki ha fanga kiʻi tā ke ne vakai ki ai lolotonga ʻene fononga fakapisinisí mo ha toe taimi kehe pē. Ne ʻikai hano taimi kuo ʻilo ʻe he taki lakanga fakataulaʻeikí ni e hingoa kotoa ʻo e toʻu tupú.

ʻI ha pō ʻe taha ne misi ai e taki lakanga fakataulaʻeikí ni ki ha taha ʻo e kau talavoú naʻá ne ʻilo pē mei he taá. ʻI heʻene misí naʻá ne sio ki he talavoú ʻoku sote hina pea ʻokú ne tui ha pine hingoa fakafaifekau. Naʻe tangutu pē hono hoá ʻi hono tafaʻakí, kae akoʻi ʻe he talavoú ni ha fāmili. Naʻe toʻo ʻe he talavoú ni ha Tohi ʻa Molomona ʻo hangē ʻokú ne fakamoʻoni ki he moʻoni ʻo e tohí. Naʻe ofo leva ʻa e taki lakanga fakataulaʻeikí ni mei heʻene misí.

ʻI ha fakataha ʻa e kau lakanga fakataulaʻeikí ki mui ai, ne fakafeʻiloaki atu ʻa e takí ni ki he talavou ne sio ki ai ʻi heʻene misí ʻo kole ke na kiʻi talanoa. Hili ha kiʻi fakafeʻiloaki ange ʻa e takí ni, naʻá ne ui ʻa e hingoa ʻo e talavoú ni mo ne pehē ange: “ʻOku ʻikai ko ha taha faʻa misi au. Kuo teʻeki ke u misi ʻo kau ki ha taha ʻi he siteikí, tuku kehe pē koe. Te u tala atu ʻeku misí, pea ʻoku ou loto ke ke tokoni ke mahino kiate au hono ʻuhingá.”

Ne fakamatala ʻe he taki lakanga fakataulaʻeikí ʻa e misí peá ne ʻeke ange ki he talavoú ni hono ʻuhingá. Ne ʻikai faʻa mapukepuke ʻe he talavoú hono lotó, ka ne tali ange, “ʻOku ʻuhinga ia ʻoku ʻafioʻi au ʻe he ʻOtuá.” Ko hono toenga ʻo e talanoa ʻa e talavoú mo e taki lakanga fakataulaʻeikí ni naʻe mātuʻaki ʻuhingamālie, pea naʻá na felotoi ke na toe talanoa mo talatalaifale ʻi he ngaahi māhina ka hoko maí.

Ne maʻu ʻe he talavou ko iá ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻo fou ʻi ha taki lakanga fakataulaʻeiki ne ueʻi fakalaumālie. Te u toe fakaongo atu, ʻoku ʻikai hoko noa pe tupukoso pē e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. ʻOku hanga ʻe he faivelengá mo e talangofuá ʻo fakaʻatā kitautolu ke maʻu e ngaahi meʻaʻofa mahuʻingá ni, pea ʻi he taimi lahi, ʻoku tokoni e taimi ʻoku fakahoko ai ia ʻe he ʻEikí ke tau fakatokangaʻi kinautolu.

ʻOku ʻikai totonu ke tau fakasiʻia pe taʻefakatokangaʻi ʻa e mālohi ʻo e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. ʻE fakahoko ʻe hono mahinongofuá, lelei, mo pau e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ha meʻa lahi ke fakamālohia mo maluʻi kitautolu he taimi faingataʻa ko ia ʻoku lolotonga hokó mo ia ʻoku hanganaki maí. Ko e taimi ʻoku ʻikai ke lava ai ʻe he leá ʻo ʻomi ʻa e fakafiemālie ʻoku tau fie maʻú pe fakahaaʻi e fiefia ʻoku tau ongoʻí, ko e taimi ʻoku taʻeʻaonga ai ha feinga ke fakamatalaʻi e meʻa ʻoku ʻikai malava ke fakamatalaʻí, pea ʻi he taimi ʻoku ʻomi ai ʻe he fakakaukau leleí pea mo e fakaʻuhingá ha mahino feʻunga ki he ngaahi fakamaau taʻetotonu mo ʻikai potupotu tatau, ʻi he taimi ʻo e moʻuí, pea ʻi he ʻikai feʻunga ʻa e ngaahi aʻusia ʻi he matelié mo e fakafuofuaʻí ke ʻomi e ola ʻoku fie maʻú, ko e moʻoni ʻoku tāpuekina kitautolu ʻe he ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí mo ne fakaivia ʻa kinautolu ʻo feʻunga mo e ivi ʻo e fakahaofí (vakai, 1 Nīfai 1:20).

Ko Hai Kuo Fili ʻe he ʻEikí ke Maʻu ʻEne Ngaahi ʻAloʻofa Ongongofuá?

ʻOku mahuʻinga ʻa e foʻi lea ko e filí ʻi he 1 Nīfai 1:20 ke mahino ʻa e foʻi fakakaukau ʻo e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. ʻOku pehē ʻe he tikisinalé ko e taha kuo filí fokotuʻu mai ko ha taha kuo filifili, toʻo ʻi hono fie maʻu, pe filiʻi. ʻE toe lava pē foki ʻo fakaʻuhingaʻi ki he kakai fili pe kuo fili ʻa e ʻOtuá.1

ʻE fanongo pe lau ʻe ha niʻihi e pōpoakí ni pea nau ʻave halaʻi pe liʻaki ʻi heʻenau moʻuí e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻoku lava ke maʻú, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai pē ko ha taha au ia ne fili pe ʻe faifaiangé pea fili.” ʻE lava pē ke tau maʻu hala tokua ko e ngaahi tāpuaki mo e ngaahi meʻaʻofa ko iá ʻoku tuku pē ia maʻanautolu ʻoku ngali māʻoniʻoni angé pe ʻoku ʻi ai hanau ngaahi fatongia ʻiloʻi he Siasí. ʻOku ou fakamoʻoniʻi ʻoku ʻatā ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí kiate kitautolu kotoa pē pea ʻoku fiefia ʻa e Huhuʻi ʻo ʻIsilelí ke foaki mai e ngaahi meʻaʻofa ko iá.

Ko e hoko ko e kakai filí ʻoku ʻikai ke foaki mai kiate kitautolu pē. Ka kuo pau ke ta fakakaukauʻi pe ʻoku fili kitaua. Kātaki ka mou fakatokangaʻi ange hono fakaʻaongaʻi ʻo e foʻi lea filí ʻi he ongo veesi ko ʻení:

“Vakai, ʻoku ui ʻa e tokolahi, kae fili ʻa e tokosiʻi. Pea ko e hā ʻoku ʻikai ke fili ai ʻa kinautolú?

“He ʻoku mālohi pehē fau hono tuku ʻo honau lotó ki he ngaahi meʻa ʻo e māmani ko ʻení, pea nau holi ki he fakaʻapaʻapa ʻa e kakaí” (T&F 121:34–35).

ʻOku ou tui ʻoku ʻikai toe heliaki e ʻuhinga ʻo e ongo vēsí ni. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha kakai pau ia ʻoku ʻofa taha ai ʻa e ʻOtuá pea kuo pau ai ke tau fakaʻānaua pe ʻamanaki ke tānaki atu ki ai hotau hingoá ʻi ha ʻaho. ʻOku ʻikai ke Ne fakangatangata ʻa e “kakai filí” ki ha niʻihi tokosiʻi pē. Ka ko hotau lotó mo ʻetau ngaahi fakaʻamu vivilí mo ʻetau talangofuá ʻokú ne fakapapauʻi mai pe ʻoku tau kau koā he kakai fili ʻa e ʻOtuá.

Naʻe fakahinohinoʻi ʻa ʻĪnoke ʻe he ʻEikí ʻi he tokāteliné ni. Kātaki ʻo fakatokangaʻi hono fakaʻaongaʻi ʻo e foʻi lea filí ʻi he ongo vēsí ni:

“Vakai ki he faʻahingá ni ko ho kāingá; kuó u fakatupu ʻa kinautolu ʻaki hoku nima pē ʻoʻokú, pea naʻá ku foaki kiate kinautolu ʻa honau potó, ʻi he ʻaho naʻá ku fakatupu ai ʻa kinautolú, pea ʻi he Ngoue ʻo ʻĪtení naʻá ku foaki ai ki he tangatá ʻa ʻene tauʻatāina ke filí;

“Pea kuó u pehē ki ho kāingá, pea kuó u fai foki ʻa e fekau, ke nau feʻofaʻaki ʻiate kinautolu, pea ke nau fili au, ʻa ia ko ʻenau Tamaí” (Mōsese 7:32–33; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí).

Hangē ko ia kuo tau ʻilo ʻi he ongo potufolofolá ni, ko e tefitoʻi taumuʻa ʻo e meʻaʻofa ʻo e tauʻatāina ke filí, ke feʻofaʻaki mo fili ʻa e ʻOtuá. ʻI heʻene peheé, ʻoku tau hoko ai ko e kakai fili ʻa e ʻOtuá pea fakaafeʻi ʻa ʻEne ngaahi ʻaloʻofa ongongofuá ʻi heʻetau ngāue ʻaki ʻetau tauʻatāina ke filí, ke fili ʻaki ki he ʻOtuá.

Ko e taha ʻo e ngaahi potufolofola ʻiloa mo fakaʻaongaʻi lahi tahá, ʻoku maʻu ia ʻi he tohi ʻa Mōsese 1:39. ʻOku fakamatalaʻi mahino mo pau e he vēsí ni e ngāue ʻa e Tamai Taʻengatá: “He vakai, ko ʻeku ngāué ʻeni mo hoku nāunaú—ke fakahoko ʻa e moʻui taʻe-faʻa-mate mo e moʻui taʻengata ʻa e tangatá” (ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí).

ʻOku fakamatalaʻi mahino mo pau ʻe ha potufolofola ʻe taha ʻi he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá ʻa ʻetau tefitoʻi ngāue ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine ʻo e Tamai Taʻengatá. Ko e meʻa mālié, he ʻoku hangē ʻoku ʻikai ʻilolahiá pea ʻoku ʻikai ke lahi hono faʻa fakaʻaongaʻí. “Vakai, ko hoʻo ngāué ʻeni, ke tauhi ʻeku ngaahi fekaú, ʻio, ʻaki ho iví, ʻatamaí, mo e mālohí kotoa” (T&F 11:20; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí).

Ko e ngāue leva ʻa e Tamaí ko hono fakahoko e moʻui taʻe-faʻa-mate mo e moʻui taʻengata ʻa ʻEne fānaú. Ko ʻetau ngāué ke tauhi ʻa ʻEne ngaahi fekaú ʻaki hotau iví, ʻatamaí, pea mo hotau mālohí kotoa—pea ʻoku tau hoko ai ko ha kakai fili, pea te tau maʻu mo fakatokangaʻi ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó.

Kuo faitāpuekina kitautolu ke tau maʻu ha faleʻi fakalaumālie mei he kau taki ʻo e Siasi ʻo e Fakamoʻuí—ko ha faleʻi taimi totonu ki hotau ʻahó mo hotau ngaahi tūkungá mo hotau ngaahi faingataʻaʻiá. Kuo fakahinohinoʻi, hiki hake, langaki, ui ke fakatomala, pea mo fakamālohia kitautolu. ʻOku ou hangē pē ko kimoutolú ʻo loto vēkeveke ke ngāue leva ki he ngaahi fakamanatu, naʻinaʻi, mo e tataki fakalaumālie fakatāutaha kuo tāpuekina ʻaki kitautolú. Ko e moʻoni, “ʻoku angalelei ʻa [e ʻEikí] ki he kakai kotoa pē: pea ʻoku kāpui ʻene ngāue kotoa pē ʻe heʻene ngaahi ʻaloʻofa ongongofuá” (Saame 145:9).

ʻOku ou fakafetaʻi ʻi hono Toe Fakafoki Mai ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Palōfita ko Siosefa Sāmitá pea mo e ʻilo ʻoku tau maʻu he ʻahó ni fekauʻaki mo e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí. ʻOku fakaafeʻi mo tokoniʻi kitautolu ʻe heʻetau loto holí, faivelengá, pea mo ʻetau talangofuá ke tau ʻiloʻi ʻa ʻEne ngaahi ʻaloʻofa ongongofuá ʻi heʻetau moʻuí. ʻI heʻeku hoko ko e taha ʻo ʻEne kau tamaioʻeikí, ʻoku ou fakahaaʻi ʻeku fakamoʻoni ko e Kalaisí ʻa Sīsū, ko hotau Huhuʻi mo hotau Fakamoʻui. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Ne moʻui pea ʻoku ʻatā ʻEne ngaahi ʻaloʻofa ongongofuá kiate kitautolu kotoa. Te tau lava ke maʻu ha mata ke ʻiloʻi lelei mo ha telinga ke ongoʻi e ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí ʻi heʻenau fakamālohia mo tokoniʻi kitautolu he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni. ʻOfa ke fakafonu maʻu pē hotau lotó ʻaki ʻa e houngaʻia ʻi Heʻene ngaahi ʻaloʻofa ongongofua lahí.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Oxford English Dictionary Online, second ed. (1989), “Chosen.”

Ngaahi tā fakatātā ʻa Keith Larson