2012
Ahnsou Koaros nan Werenge
July 2012


Iren Mahsen en Presidensi Keieu, Sulai 2012

Ahnsou Koaros nan Werenge

Kilel
President Dieter F. Uchtdorf

Nan kalender tohto en sampah, sounpwong en Sulai kin mih nan werengen pahro. Aramas kin kalapw tamataman tepidahn oh imwilahn soahng kan me kitail kin kawahuih, ahpw re sohte kin kalapw taman de katapaniki nan werenge.

Tepidahn mwehi wia ansoun wiahda koasoandi kapw, wiahda pilahn, ong ansou kan en pwahtiet. Imwilahn mwehi kan wia ansoun kakommoal oh aramas kin ekei pak ahniki pepehm en doadoahk eh pweida de soh. Ahpw ma kitail ahniki madamadau pwung, tetehk medewe me kitail pato nan werengen soahng kan pahn seweseikitail en kaidehnte wehwehkihlamwahu duwen mour ahpw en pil ahniki mour me ahpwete katapan.

Nan Werengen Doadoahk en Misineri

Ni ansou me I kin koasoaieng misineri kan, I kin kalapw ndaiong irail me re patpato nan werengen arail doadoahk en misineri. Mendahte ma re apwtehn leledo aio de re pahn mwesellahngehr nihmwarail pali, I kin peki ren kin tamataman ansou koaros me re patpatohte nan werengen arail pwukoa doadoahk kan.

Misineri kapw kan kin kak medewe me re saikinte tungoalenkihdi koahiek, kahrehda re kin kapwande koasoai de mwekidki soupeikasal oh kehlail. Misineri me wereilahr oh kereniongehr en kaimwsekala arail misin kin kak pahtoukihla me arail doadoahk pahn imwseklahr, de re kin wawaila ni arail kin medewe dah me re pahn wia mwurin arail misin kan.

Ahpw menda irair sohte lipilipil de wasa me re papah ie, ni mehlelo, sapwellimen Kauno misineri pwukat kin wie kamwkamwerek wahn tuhkehn rongamwahuo rahn koaros. Ni arail pahn medewehki pein irail me re ansou koaros mihmi nan werengen arail misin met pahn kakehlailih oh kapwahtietih weliepe loaloapwoat pwukat en Kauno. Iei ih mwomwen pwukoahn misineri kan me kitail pil pahn alasang.

Ansou Koaros Kitail Pato nan Werenge

Wekideklahn madamadau wet kaidehn en wia mehkot kasapwurupwur. Pwe mie mehlel kaselel me wia poahsoan en madamadau me kitail kin ansou koaros patpatohte nan werenge. Ni atail kin kilang atail wasahn kousoan nan map, kitail kin men koasoaia me atail wasahn kousoano mih mwohn wasa teikan. Ahpw ma kitail kadehde mwahu, wasa me kitail kin kousoanie kin mih nan werengen wasa teikan me laudsang.

E pil duwe met me pid ansou de atail mour. Kitail mwein kak medewe me kitail mih ni tepi de ni imwiseklahn atail mour, ahpw ni atail kilang atail mour ni e rasehng mour soutuk—ni ansou me kitail wehwehki me ngenitail pil wie momourkihier ansou reirei oh, pwehki tohnmetei unsek oh Tomw en Sises Krais, ngenitail pahn wie momour kohkohlahte—kitail kak tehk me nahn kitail uhdahn patpatote nahn werenge.

Ansou kerendohte I medewehda I en pwurehng wiahda takai en pohn en ei pahpa oh nohno ara sousouo. Wereila sousouo, oh I leme me I konehng welianda takai en sousouo pwehn ahpwete wia kasalepen mour mwahu me ira ahniki. Ni ansou me I kilang ara rahn en ipwidi oh rahn en mehla me ntingdi pohn takaiko nan moangeiet oh nan ahi mohngiong pa direkihla madamadau tohto oh kansenamwahu me pid ahi pahpa oh nohno. Iren ketemen kaperen pwukat wiawi nan ansou me ngehi oh ei pahpa oh nohno patpato nan werengen aht tungoal mour.

Sohte lipilipil atail sounpar de wasa me kitail mihie, ansou me soahng kan kin wiawi nan atail mour, ansou koaros kitail kin pato nan werenge. Ni mehlelo, kitail pahn ansou koaros pato nan werenge kohkohlahte.

Koapwoaroapwoarpen Pato nan Werenge

Mehlel me E pahn kin mie ansou en apwtehn tepida de ansoun imwisekla nan atail mour, ahpw mepwukat wia kilel kei kohkohwei nan ahl lap en nan werengen atail mour soutuk. Mendahte ma kitail apwtehn tep de mih ni imwi, menda ma kitail pwulopwul de likeilapalahr, Kauno kak ketin doadoahngkinkitail ong Sapwellime doadoahk kan ma kitail kak en pwilikihdi sohte lipilipil me kin katokehdi atail koahiek en papah oh mweidehng Kupwure en kaweid atail mour.

Soun Melkahkao mahsanih, “Rahnwet iei rahnen Kauno eh ketin powehdi; kitail perenda, oh ngisingiski atail peren!” (Melkahka Kan 118:24). Amulek katamanohng kitail me “mour wet iei ahnsou me aramas akan en kaunopada pwe irail en tuhwong Koht; ehi, kilang, ni mour wet iei ansou me aramas akan en wiahda arail doadoahk kan” (Alma 34:32; lipw tohrohr kapatapatehng). Emen soun ntingiada ngihs patohwan, “Mour poatoapoat—wiawihkihda ansou kan en Met.”1

Pwehki atail kin patpatohte nan werenge ansou koaros, sohte mehkot kin imwisekla, koapwoaroapwoar sohte kin sohrala oh sohte mehkot kin powehdi kitail kohkohlahte. Pwe sohte lipilipil wasa me kitail pato ie de irair me kitail pato loale, ansoun tapiada oh ansoun kaimwsakiala pahn patpato mwohtail kohkohlahte.

Kitail patpato nan werenge ansou koaros.

Iren Sawas

  1. Emily Dickinson, “Forever—is composed of Nows,” nan The Complete Poems of Emily Dickinson, ed. Thomas H. Johnson (1960), 624.

Padahngki Iren Mahsen Wet

Medewe en koasoaiakihong peneineio mwomwen arail “kin patpatohte nan werenge,” mendahte ma re kaukaunop en tapiada de kaimwsakiala mehkot. Kangoangehkin irail en wia uwen me re kak koaros ong ni dahme re wiewia met, ren dehr medemedewe dahme re kanekehlahr de awiawih dah me re pahn wia mwurin met. Komw mwein pahn men kaweidihkin irail en pilada ehu doadoahk me re pahn kak wiapene pwehn idawehn kaweid wet oh en koasoanehdi menia rahn de ansou me re pahn kaimwsekala doadoahk wet.