Syntymäpäivätoiveeni

Kun otin vastaan evankeliumin 18-vuotiaana, ymmärsin maistaneeni hedelmää, joka oli makeinta kaikesta. Tunsin suurta iloa, mutta ajattelin muita perheemme jäseniä, jotka harhailivat eksyksissä. Tunsin suurta surua siitä, että olin ainoa kirkon jäsen meidän perheessä, mutta en tiennyt, kuinka avaisin toisten silmät ja korvat totuudelle.

Yritin monin tavoin suostutella perhettäni kuuntelemaan lähetyssaarnaajia. Mutta mitä enemmän yritin, sitä empivämpiä heistä tuli.

Masennuin, ja niinpä harkitsin sitä, etten kävisi enää kirkossa. Mutta rukoillessani mieleeni tuli eräs pyhien kirjoitusten kohta: ”Jos te tämän jälkeen kiellätte minut, teille olisi ollut parempi, että ette olisi minua tunteneet” (2. Nefi 31:14). Rukoilin hartaammin, luin pyhiä kirjoituksia, osallistuin kirkon kokouksiini ja keskityin elämässäni oleviin siunauksiin. Sen johdosta tuskani alkoi hälvetä.

Syntymäpäiväni lähestyessä tunsin innoitusta pitää kotonani syntymäpäiväjuhlat ja kutsua mukaan kaikki kirkon ystäväni, myös kokoaikaiset lähetyssaarnaajat. Halusin meidän perheen olevan tiiviimmin tekemisissä kirkon jäsenten kanssa, jotka minun mielestäni vaikuttivat onnellisimmilta ihmisiltä maailmassa. Minusta juhlat tuntuivat aivan perheillalta.

Tuon päivän jälkeen asiat muuttuivat. Lähetyssaarnaajat olivat tervetulleita kotiimme, ja heistä tuli hyviä ystäviä koko perheen kanssa. Eräänä päivänä isäni ilmoitti, että hän halusi koko perheemme kuuntelevan lähetyssaarnaajia ja lähtevän kirkkoon. Olin järkyttynyt.

Kolme vuotta oman kasteeni jälkeen meidän perhe kastettiin. Kastetilaisuudessa äitini lausui todistuksensa ja isäni kiitti lähetyssaarnaajia. Seurakunnan jäsenet olivat hämmästyneitä heidän kääntymyksestään.

Kuinka se tapahtui? Kaikki vuodattamani kyyneleet ja asettamani tavoitteet vaikuttivat asiaan. Mutta ennen kaikkea isäni sydämen oli pehmittänyt lähetyssaarnaajien ja seurakunnan jäsenten rakkaus ja ystävyys. Kaikki jäsenet olivat lähetyssaarnaajia elämällä esimerkillisesti Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan. Olen kiitollinen heistä ja taivaallisen Isän suunnitelmasta, jonka ansiosta perheet voivat olla yhdessä ikuisesti.