Kunnioitus Jumalaa kohtaan on viisauden alku

Haluan tähdentää viisaudesta useita periaatteita. Ensiksi, informaation ja tiedon aikakaudellamme meidän täytyy etsiä viisautta. Viisaus on monitasoista, ja sitä on erikokoista ja -luonteista. Varhain hankittu viisaus tuo suunnattomia siunauksia. Viisaus yhdellä alueella ei kenties ole siirrettävissä toiselle alueelle. Ja lopuksi, maailman viisaus, vaikka se monissa tapauksissa on erittäin arvokasta, on arvokkainta silloin kun se nöyrästi kumartaa Jumalan viisauden edessä.

Pyhissä kirjoituksissa kuvataan kahdenlaista viisautta: maailman viisautta ja Jumalan viisautta. Maailman viisaudessa on sekä myönteinen että kielteinen osa. Pahimmillaan sitä voitaisiin kuvata osatotuutena, johon on sekoittunut älykkyyttä ja manipulointia ja jonka tarkoituksena on saavuttaa itsekkäitä tai paheellisia tarkoitusperiä.

Eräs esimerkki Mormonin kirjassa on Amlisi-niminen mies. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan, että ”eräs mies, jonka nimi oli Amlisi, joka oli hyvin viekas mies eli viisas mies, mitä maailman viisauteen tulee, – – [veti] paljon ihmisiä mukaansa”. Edelleen pyhissä kirjoituksissa kuvataan Amlisia jumalattomaksi mieheksi, jonka tarkoituksena ”oli tuhota Jumalan kirkko”. (Alma 2:1–2, 4, kursivointi lisätty.) Me emme ole kiinnostuneita tämänkaltaisesta viisaudesta.

On olemassa toisenkinlaista maailman viisautta, joka ei ole läheskään niin pahaenteistä. Itse asiassa se on hyvin myönteistä. Tätä viisautta hankitaan tietoisesti tutkimalla, pohtimalla, havainnoimalla ja tekemällä ahkerasti työtä. Se on hyvin arvokasta ja hyödyllistä siinä, mitä teemme. Hyvät ja kunnolliset ihmiset saavat sitä kuolevaisuuden kokemuksessaan.

Muistanette amerikkalaisen kirjailijan Mark Twainin kommentin: ”Kun olin 14-vuotias poika, isäni oli niin tietämätön, että saatoin tuskin sietää isäukkoa lähelläni. Mutta kun ehdin 21-vuotiaaksi, hämmästyin, kuinka paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa.”⁴ Jos me olemme tarkkaavaisia, jos me olemme pohdiskelevia, aika voi opettaa meille paljon.

Muistan, kuinka valmistuttuani yliopistosta matkustin Brigham Youngin yliopistosta Prestoniin Idahon osavaltioon Yhdysvalloissa. Siellä asui isoäitini Mary Keller. Hän oli tuolloin 78-vuotias ja heiveröinen. Hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Hän oli ihmeellinen nainen, ja tiesin, että jos kuuntelisin hänen kokemuksiaan ja ottaisin niistä oppia, voisin oppia viisautta, joka auttaisi minua matkan varrella.

Voimme hypätä yli monien surullisten kokemusten, joita jotkut kokevat elämässä, hankkimalla viisautta varhain, omaa ikäämme enemmän. Pyrkikää saamaan tätä viisautta – mietiskelkää, havainnoikaa tarkoin, ajatelkaa sitä, mitä koette elämässä.

Me voimme oppia viisautta myös omassa ammatissamme ja omissa harrastuksissamme. Saanen esittää teille kaksi esimerkkiä.

Tri DeVon C. Hale on Salt Lake Cityssä asuva lääkäri, joka varttui Idaho Fallsissa Idahon osavaltiossa Yhdysvalloissa. Olen ihaillut hänen trooppisia sairauksia koskevaa tietämystään ja viisauttaan. Kyse ei ole vain tri Halen tietämyksestä vaan myös hänen ymmärryksestään, kuinka soveltaa käytäntöön tuota tietämystä, käydä läpi monentasoista informaatiota ja punnita näitä tietoja toisiaan vastaan. On siunaus, että lähetyssaarnaajilla ympäri maailman on käytössään sellaista lääketieteellistä viisautta.

Toinen esimerkki: Kun vanhin poikamme aloitti esikoulun kotikaupungissamme Tampassa Floridassa, halusimme ehdottomasti tavata hänen esikoulunopettajansa Judith Graybellin. Hän oli noin 50-vuotias, ja hänellä oli hämmästyttävä kyky käsitellä pikkulapsia. Hän tiesi, miten motivoida heitä, milloin kiittää heitä ja milloin olla luja. Hänellä oli tietämystä opettaa heitä, mutta hänellä oli paljon muutakin. Näimme paljon vaivaa saadaksemme jokaisen lapsistamme juuri hänen esikoululuokkaansa.

Nämä kaksi henkilöä havainnollistavat valikoivaa viisautta maailmassa. Heidän viisautensa on apu monille, ja sen ansiosta he kumpikin menestyvät ammatissaan.

Meidän tulee kuitenkin ymmärtää tuon viisauden rajoitukset. Viisaus yhdellä alueella ei ehkä välttämättä osoittaudu viisaudeksi jollakin toisella. En varmaan esimerkiksi haluaisi Judith Graybellin diagnosoivan trooppisia sairauksia enkä tri Halen opettavan lapseni esikoululuokkaa.

Mikä tärkeämpää, sen viisauden, joka tuo menestystä maailmassa, täytyy olla aulis väistymään Jumalan viisauden edessä eikä ajatella voivansa korvata sen.

Muistakaa: kaikkea viisautta ei ole luotu tasaveroiseksi.

Psalminkirjoittaja sanoi: ”Herran pelko on viisauden alku” (Ps. 111:10). Tämä kohta tarkoittaa, että ”syvällinen kunnioitus”⁵ Herraa kohtaan on viisauden alku. Tuo syvällinen kunnioitus syntyy siksi, että taivaallisella Isällämme on ”kaikki viisaus ja kaikki valta sekä taivaassa että maan päällä” (Moosia 4:9). Hänen viisautensa on täydellistä. Se on puhdasta. Se on epäitsekästä.

Tämä viisaus on toisinaan vastoin maailman viisautta eli Jumalan viisaus ja maailman viisaus ovat täysin ristiriidassa keskenään.

Muistatteko Herran sanat Jesajan kirjassa?

”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.

Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” (Jes. 55:8–9.)

Jumalan viisaus ei tule meille oikeutena, vaan meidän täytyy olla halukkaita etsimään sitä. ”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.” (Jaak. 1:5, kursivointi lisätty.)

Jumalan viisaus on hengellinen lahja. ”Älä etsi rikkauksia vaan viisautta, ja katso, Jumalan salaisuudet paljastetaan sinulle, ja silloin sinut tehdään rikkaaksi” (OL 6:7, kursivointi lisätty).

Jumalan viisauden etsimisen kumppanina on aina kuuliaisuus käskyille.

Yleensä viisauden hengellinen lahja tulee vähitellen, kun me etsimme sitä rehellisesti ja uutterasti. ”Minä annan ihmislapsille rivin rivin päälle, opetuksen opetuksen päälle, – – ja siunattuja ovat ne, jotka kuulevat minun opetuksiani – –, sillä he oppivat viisautta; sillä sille, joka ottaa vastaan, minä annan enemmän” (2. Nefi 28:30, kursivointi lisätty).

Joseph Smith sanoi näin: ”Se, mikä on Jumalasta, on suuriarvoisinta ja voidaan saada selville vain ajan ja kokemuksen sekä huolellisen ja pohdiskelevan ja vakavan ajattelun myötä.”⁶ Jumalan viisauden etsimisestä ei saa välitöntä tyydytystä.

Lopuksi, Jumalan viisauden lähde on eri kuin maailman viisauden. Jumalan viisaus löytyy pyhistä kirjoituksista, profeettojen opetuksista (kuten yleiskonferenssissa annetuista) ja tietenkin rukouksistamme (ks. OL 8:1–2). Ja aina, aina me saamme tätä viisautta Pyhän Hengen voimalla. Apostoli Paavali on sanonut:

”Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. – –

Siitä me myös puhumme, mutta me käytämme Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla.” (1. Kor. 2:11, 13, kursivointi lisätty.)

Jumalan viisauden avulla me näemme nykyisten olosuhteidemme yli, koska – kuten pyhissä kirjoituksissa sanotaan – ”Henki – – puhuu asioista, niin kuin ne todella ovat, ja asioista, niin kuin ne todella tulevat olemaan” (MK Jaak. 4:13).

Jumalan viisaus on viisautta, joka on omistautuneen huomiomme arvoista.

Ehkäpä tärkein seikka on se, ettei kaikkea viisautta ole luotu tasaveroiseksi. Meidän pitää oppia, että kun maailman viisaus ja Jumalan viisaus ovat ristiriidassa keskenään, meidän täytyy alistaa tahtomme Jumalan viisaudelle.

Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Me olemme hengellisiä olentoja ollessamme kuolevaisuudessa. Me, jotka olemme omistautuneet oppimaan maailman viisautta ja Jumalan viisautta, emme saa koskaan joutua hämillemme siitä, kumpi viisaus on tärkeämpää.

Saanen kertoa erään São Paulossa Brasiliassa asuvan hienon myöhempien aikojen pyhän kokemuksen. Hän kertoo kamppailustaan, maksaako kymmenyksensä vai lukukausimaksunsa. Näin hän kertoo:

”Yliopistossa – – oli sellainen määräys, ettei tentteihin laskettu opiskelijoita, joilla oli velkaa [eli jotka eivät olleet maksaneet lukukausimaksua].

Muistan, kuinka kerran – – jouduin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Sain palkkani torstaina. Kun laadin kuukausibudjettia, huomasin, etteivät rahat riittäisi sekä kymmenyksiin että yliopistomaksuihin. Minun olisi valittava niiden välillä. Kahden kuukauden välein pidettävät tentit alkaisivat seuraavalla viikolla, ja ellen osallistuisi niihin, vuoden opinnot olisivat menneet hukkaan. Se oli todella piinallista. – – Sydäntäni särki.”

Tässä oli selvä ristiriita maailman viisauden ja Jumalan viisauden välillä. Vaikka olette erittäin hyviä ja vanhurskaita, huomaatte elämässänne – jos olette rehellisiä itsellenne – että sydäntänne särkee, kun havaitsette joidenkin näiden ristiriitojen ilmaantuvan eteenne.

Palaan hänen kertomukseensa. Ensinnäkin, hän maksoi kymmenyksensä sunnuntaina. Hän kertoo, mitä seuraavana maanantaina tapahtui:

”Työpäivä oli lopuillaan, kun työnantajani tuli tuomaan minulle päivän viimeisiä töitä. – – Yhtäkkiä hän pysähtyi ja kysyi – –: ’Miten opintosi edistyvät?’ [Opiskelija kuvaili työnantajaansa ankaraksi mieheksi, eikä kyennyt sanomaan muuta kuin:] ’Kaikki on hyvin.’”

Sitten työnantaja lähti. Äkkiä sihteeri tuli huoneeseen. Hän sanoi: ”Työnantaja sanoi juuri, että tästä lähtien yhtiö maksaa kaikki yliopistomaksusi ja kirjasi. Ennen kuin lähdet, käväise luonani kertomassa kuluista, niin että voin huomenna antaa sinulle sekin.”⁷

Jos olette tarkkaavaisia, huomaatte, että kohtaatte tämänkaltaisia koetuksia monta kertaa elämänne aikana. Mihin silloin panette luottamuksenne? Kuunnelkaa Herran varoitusta, joka on suoraan meille:

”Oi ihmisten turhamaisuutta ja heikkoutta ja järjettömyyttä! Kun he ovat oppineita, he pitävät itseään viisaina eivätkä kuule Jumalan neuvoa, sillä he panevat sen syrjään luullen tietävänsä itse, minkä vuoksi heidän viisautensa on järjettömyyttä, eikä se heitä hyödytä. Ja he hukkuvat.

Mutta on hyvä olla oppinut [maailman viisaudessa], jos he kuulevat Jumalan neuvoja.” (2. Nefi 9:28–29, kursivointi lisätty.)

Nyt Paavalin sanoin:

”Missä ovat viisaat – –? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?” (1. Kor. 1:20.)

”Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas.

Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta.” (1. Kor. 3:18–19, kursivointi lisätty.)

Testi on usein siinä, annammeko Jumalan viisauden olla suuntana, johon kuljemme, kun se vie vastakkaiseen suuntaan maailman viisauden kanssa.

Ammon vaikeroi: ”Sillä he eivät etsi viisautta [Jumalan viisautta] eivätkä halua sen hallitsevan heitä!” (Moosia 8:20.) Kun ajattelen niitä, jotka ovat auliisti antaneet Jumalan viisauden hallita itseään, ajattelen ystävääni Kiinan mantereelta, Xie Yingiä, joka teki merkittäviä uhrauksia liittyäkseen kirkkoon ja palveli lähetystyössä New Yorkissa. Ajattelen kahta tytärtäni, jotka ovat erittäin älykkäitä ja joilla on maisterin tutkinto, mutta jotka ovat valinneet äitiyden ja lasten siunaukset. Ajattelen eteläamerikkalaista ystävääni, joka jätti tuottoisan työpaikan saatuaan kuulla työnantajan syyllistyneen veronkiertoon. Kaikki he ovat panneet Jumalan viisauden maailman viisauden edelle.

Surullista kyllä, maailman viisaus voi olla petollista kyvykkäille ihmisille. Joseph Smith sanoi sen tällä tavoin: ”Keskuudessamme on paljon viisaita miehiä ja myös naisia, jotka ovat liian viisaita ottaakseen oppia, ja sen tähden heidän on kuoltava tietämättömyydessään, ja ylösnousemuksessa he huomaavat erehdyksensä.”⁸

Talousongelmiemme vallitessa saanen puhua aiheesta henkilökohtaiset raha-asiat. Nykyisessä tilanteessamme me kaikki olemme nöyrempiä ja auliimpia ottamaan vastaan opetusta – mutta muistelkaa muutamaa viime vuotta.

Maailma opettaa, että jos me haluamme jotakin, meidän tulee saada se. Meidän ei pitäisi joutua odottamaan sitä. Velan ansiosta voimme saada sen nyt. Voimme saada tuon velan käyttämällä luottokortteja tai ottamalla ylimitoitetun velan omistamaamme taloa vastaan. Voimme rahoittaa velkarahalla sen, mitä meillä on, jopa koulutuksemme. Niiden arvo nousee aina, ja me menestymme. Maailman viisaus on sitä, että kuukausittaisesta lyhennyssummasta tulee tärkeämpi kuin velan määrästä. Taloudelliset velvoitteemme ovat jossakin määrin harkinnanvaraisia, ja jos kaikki romahtaa, konkurssi on viimeinen vaihtoehtomme.

Ajatelkaamme vuorostaan profeettojen jatkuvasti opettamaa Jumalan viisautta, joka koskee henkilökohtaisia raha-asioita. Perustana on omavaraisuus ja työnteko. Me annamme rahalle sen oikean roolin maksamalla rehelliset kymmenykset ja olemalla anteliaita uhreissamme. Me elämme vähemmällä kuin mitä ansaitsemme ja erotamme toisistaan tarpeemme ja halumme. Me vältämme velkaa paitsi kaikkein tärkeimpiä tarpeitamme varten. Me elämme talousarvion mukaan. Me panemme jonkin verran säästöön. Me olemme rehellisiä kaikissa velvoitteissamme.

Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) varoitti noin 14 vuotta sitten: ”Haluan sanoa, että on tullut aika järjestää oma huoneemme. Niin monet kirkkomme jäsenistä tulevat juuri ja juuri toimeen tuloillaan. Itse asiassa jotkut elävät lainarahoilla. – – Ilmassa on myrskyn merkkejä, joista meidän on syytä ottaa vaarin.”⁹

Muutamia vuosia sitten, vaurautemme huipulla, presidentti Thomas S. Monson sanoi:

”Veljeni ja sisareni, välttäkää ajattelutapaa, jonka mukaan eilispäivän ylellisyyksistä on tullut tämän päivän välttämättömyyksiä. Ne eivät ole välttämättömyyksiä, ellemme itse tee niistä sellaisia. Monet ottavat pitkäaikaisen velan ja huomaavat sitten, että tapahtuu muutoksia: ihmiset sairastuvat tai tulevat toimintakyvyttömiksi, yritykset kaatuvat tai vähentävät väkeä, työpaikkoja menetetään, luonnonkatastrofit kohtaavat meitä. Monestakin syystä käy niin, ettei suurten velkojen lyhennyksiä voida enää suorittaa. Velastamme tulee kuin Damokleen miekka, joka roikkuu päämme yllä ja uhkaa tuhota meidät.

Kehotan teitä hartaasti elämään varojenne mukaan. Ei voi kuluttaa enempää kuin ansaitsee ja pysyä maksukykyisenä. Lupaan teille, että olette silloin onnellisempia kuin olisitte, jos kantaisitte jatkuvasti huolta siitä, kuinka selviydytte sellaisen velan seuraavasta maksuerästä, joka ei ole välttämätön.”¹⁰

Näettekö, kuinka Jumalan viisaus voi olla ristiriidassa maailman viisauden kanssa? Valinta ei ollut niin ilmeinen, kun kaikki näytti vauraalta. Monet kirkon jäsenet toivovat, että he olisivat kuunnelleet tarkemmin.

Tämä on Jumalan viisautta.

Ehdotan, että tartutte muutamaan edessänne olevaan asiaan. Vetäkää keskelle paperia viiva. Tehkää vasemmalle puolelle luettelo maailman viisaudesta ja oikealle puolelle Jumalan viisaudesta. Kirjoittakaa asiat, jotka ovat ristiriidassa keskenään.

Mitä valintoja olette tekemässä?

Opin ja liittojen luvussa 45, jossa puhutaan Vapahtajan toiseen tulemiseen johtavista tapahtumista, Herra esittää jälleen kertomuksen kymmenestä morsiusneidosta ja jättää sitten meille nämä sanat: ”Sillä niitä, jotka ovat viisaita ja ovat ottaneet vastaan totuuden ja ovat ottaneet Pyhän Hengen oppaakseen eivätkä ole eksyneet – totisesti minä sanon teille, ettei heitä kaadeta maahan eikä heitetä tuleen, vaan he kestävät sen päivän” (OL 45:57).

Etsikäämme Jumalan viisautta. Elämme parhaillaan vaikeita taloudellisia aikoja kautta maailman, ja se aiheuttaa jossain määrin huolta tehdessämme suunnitelmia työpaikkaa, uraa ja ansiotuloja varten. Mutta edessä on monia hyviä ja vauraita aikoja. Juuri nyt voimme oppia paljon viisaudesta. Lupaan teille, että Herran siunaukset ovat teidän, kun etsitte viisautta – Jumalan viisautta.