2020
Kakau Hangē ha Hoosi Tahí
Sune 2020


Kakau Hangē ha Hoosi Tahí

“Ko e Laumālie Māʻoniʻoní … te ne fakahā kiate kimoutolu ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku totonu ke mou faí” (2 Nīfai 32:5).

ʻĪmisi
Swimming Like a Seahorse

Naʻe sio fakamamaʻu ʻa Lōpini ki he vai kakaú. Naʻá ne feinga ke ʻoua ʻe fakakaukau ki he mamaʻo naʻe pau ke ne kakau aí. Ko e meʻa pē naʻe mahuʻingá ko hono maʻu e fakaʻilongá. ʻE fakahā ʻe he fakaʻilonga seepferdchen (hoosi tahí) ki he tokotaha kotoa ʻi Siamane naʻá ne poto ʻi he kakau ʻiate ia peé.

Te u lava ʻo fai ʻeni! Ko e fakakaukau ia ʻa Lōpiní. Naʻá ne manava lōloa peá ne puna.

PĀLUTU!

Naʻe ongo mokomoko ʻaupito e vaí ʻi ha ʻaho vela moʻoni.

Mita ʻe taha he taimi, ko e talaange ia ʻe he Tangataʻeikí. ‘Oua te ke fakakaukau fakaʻangataha ki he mita kotoa ʻe 25.

Naʻe uku pē ʻa Lōpini. Naʻá ne ueʻi hono ongo nimá mo e vaʻé ʻi he founga naʻá ne fakaangaanga laulau māhina aí. Naʻá ne makape hake hili ha ngaahi lau sekoni ke mānava.

‘Aka. Kakau. ‘Aka. Kakau.

Fakafokifā ne puhi ʻe he faiako kakaú ʻene meʻaifí. Naʻe sio hake ʻa Lōpini mo ʻene ʻohovalé.

Naʻe pehē ange ʻe heʻene faiakó, “Tōtōatu.”

Kuó ne fakahoko ia!

Naʻe kata ʻa Lōpini peá ne vilo tākisi ʻi he vaí mo e fiefiá. Naʻá ne hoko ko ha hoosi tahi!

‘I he aʻu ʻa Lōpini ki ʻapí, naʻá ne fakavave ke kumi e Tangataʻeikí.

“Tangataʻeiki, sio ki hē!”

Naʻe tuku hifo ʻe he tamai ʻa Lōpiní ʻene hāmalá ki lalo. ʻI he sio pē ʻa e Tangataʻeikí ki he fakaʻilonga seepferdchen, naʻá ne malimali.

“Ko hoʻo fuofua feingá ia?” Naʻe fāʻofua e Tangataʻeikí kia Lōpini. “Ko e hā ʻokú ke fie fai ke fakafiefiaʻi ʻakí?”

Naʻe kiʻi fakakaukau ʻa Lōpini. “Ko e meʻa te u fie maʻú ke ta ō mo koe ki he vai kakaú. ‘Oku ou fie fakaʻaliʻali atu e meʻa ʻoku ou lava ʻo faí.”

Naʻe toe lahi ange e malimali ʻa e Tangataʻeikí. “Ko ha fakafiefia moʻoni ia kiate kitaua fakatouʻosi. Ko ʻeku ʻataʻatā pē, te ta ō leva.”

Naʻe tukiʻi ʻe Lōpini hono tuké ʻi he ʻataá. Naʻe ʻikai ke ne faʻa tatali ke tuitui e fakaʻilongá ki hono teunga kakaú pea ʻalu ʻo kakau mo e Tangataʻeikí.

Naʻe ʻosi atu ha ngaahi ʻaho. Naʻe toutou fehuʻi ʻa Lōpini fekauʻaki mo e kakaú, ka naʻe ʻi ai maʻu pē ha meʻa naʻá ne fakafeʻātungiaʻi. Ne hangē naʻe femoʻuekina maʻu pē ʻa e Tangataʻeikí.

Ne tūʻulutui ʻa Lōpini he pongipongi ʻe taha ʻi hono veʻe mohengá ke lotu. ‘I he fakaʻosinga e lotú, naʻá ne tānaki atu mo ha meʻa ʻe taha.

“Kātaki ʻo ʻoange ha taimi ʻatā ki heʻeku tamaí ke ma lava ʻo ʻalu ki he vai kakaú. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.”

‘I he ʻāʻā hake ʻa Lōpiní, naʻá ne fanongo ki he tukituki e Tangataʻeikí ʻi he matapaá.

“Ta ō ki he vai kakaú. ‘Oku ou fie sio ʻi hoʻo kakaú!”

Naʻe ʻohovale ʻa Lōpini. “ʻE Teti! He ʻikai te ke tui ki heni. Naʻá ku toki lotú ni pē ke ʻi ai haʻo taimi ʻatā ke ta ō ai.”

Naʻe kūnima e Tangataʻeikí pea falala atu ki he matapaá. “Ko e meʻa mālie moʻoni ia? Ke ʻilo, naʻá ku toki fanongó ni pē ki ha fekau leʻosiʻi mo mahino mei he Laumālie Māʻoniʻoní naʻe fie maʻu ke u ʻave koe ki he vai kakaú. ʻOku ou tui ʻoku fie maʻu leva ke ta ō!”

Naʻe fakalata ʻena fonongá. Naʻe fakaʻaliʻali ʻe Lōpini ki he Tangataʻeikí ʻa ʻene lava ʻo kakau taʻemotu ʻi ha mita ʻe 25. Naʻe ofo e Tangataʻeikí. Pea naʻe ofo ʻa Lōpini ʻi he vilo tākisi e Tangataʻeikí ʻi he vaí. Naʻe lava e Tangataʻeikí ʻo vilo tākisi hokohoko tuʻo nima!

Naʻe pehē ʻe Lōpini, “ʻOku ou fiefia naʻe ʻoatu ʻe he Tamai Hēvaní haʻo kiʻi taimi ʻatā he ʻahó ni.”

Naʻe pehē ange ʻe he Tangataʻeikí, “Ko e moʻoní, naʻá ku tuku ke u fuʻu femoʻuekina. ʻOku ou tui naʻe fakamanatu mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻoku fie maʻu ke ta fakaʻatā ha taimi ke ta feohi ai, ʻokú ke tui ki ai? ʻOku ou palōmesi ke fai hoku tafaʻakí.”

Naʻe malimali ‘a Lōpini. “Mo au pē!”

Naʻe fofonga malimali e Tangataʻeikí. “Ko e meʻa ʻe tahá. Kuó u ʻosi talaatu koā kuo teʻeki ke u foʻi ʻi ha feʻauhi tulihopo?”

Naʻe malimali ange ʻa Lōpini. “ʻOku teʻeki ai vavea e ʻahó!” ●

Tā fakatātaaʻi ʻe Mark Robison