Moroni 7–9

• Jotta olisimme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia, meidän täytyy kyetä erottamaan hyvä pahasta. Ehkä jakeissa Moroni 7:3–19 olevista totuuksista keskusteleminen voisi auttaa luokan jäseniä välttämään väärin arvostelemista (ks. Moroni 7:18). Valmistautuakseen keskusteluun puolet luokasta voisi etsiä näistä jakeista neuvoja, joita Mormon antaa siitä, kuinka tunnistaa se, mikä on Jumalasta, ja toinen puoli luokasta voisi panna merkille, kuinka tunnistaa se, mikä on paholaisesta. He voisivat sen jälkeen keskustella löytämästään ja kertoa esimerkkejä asioista, jotka kehottavat heitä ”tekemään hyvää ja rakastamaan Jumalaa ja häntä palvelemaan” (Moroni 7:13). Kuinka sovellamme Mormonin neuvoja päivittäisissä päätöksissämme? Kuinka voimme tehdä vanhurskaita valintoja ja silti osoittaa rakkautta niitä lähimmäisiämme kohtaan, jotka eivät elä evankeliumin mukaan?

• Monet ihmiset miettivät: ”Mistä voin tietää, onko saamani kehotus Jumalasta vai onko se oma ajatukseni?” Voisit kirjoittaa tämän kysymyksen tauluun ja kehottaa luokan jäseniä etsimään jakeista Moroni 7:13–16 periaatteita, jotka voisivat auttaa tähän kysymykseen vastaamisessa. Kuinka nämä jakeet saattaisivat auttaa meitä tunnistamaan jumalallisen innoituksen? Voisi olla hyvä selittää, että ”Kristuksen Henkeä”, jota nimitetään myös Kristuksen valoksi, sanotaan toisinaan meidän omaksitunnoksemme. Presidentti Gordon B. Hinckleyn sanat otsikon ”Lisäaineistoa” alla voivat myös olla hyödyksi.

• Auttaaksesi luokan jäseniä ymmärtämään uskon, toivon ja rakkauden välisiä yhteyksiä voisit näyttää kolmijalkaista jakkaraa (tai kuvaa sellaisesta) ja pyytää luokan jäseniä pohtimaan, millä tavoin usko, toivo ja rakkaus ovat kuin nämä kolme jalkaa (ks. presidentti Dieter F. Uchtdorfin sanat otsikon ”Lisäaineistoa” alla). Voisit sen jälkeen kehottaa heitä valitsemaan yhden näistä ominaisuuksista ja ottamaan selvää, mitä Mormon opettaa siitä jakeissa Moroni 7:21–48. Keskustelkaa seuraavanlaisista kysymyksistä: Miksi me tarvitsemme uskoa ja toivoa saadaksemme rakkauden lahjan? Kuinka kukin näistä ominaisuuksista yhdistää meidät Jeesukseen Kristukseen? Miksi nämä ominaisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä Jeesuksen Kristuksen opetuslapselle? Mitä meille tapahtuisi, jos meillä ei olisi uskoa? Tai toivoa? Tai rakkautta? Kehota luokan jäseniä käyttämään muutama minuutti saamiensa vaikutelmien kirjoittamiseen.

• Luokkasi ei ehkä ole tarpeen keskustella siitä, miksi on väärin kastaa pikkulapsia, mutta Mormonin sanat tästä aiheesta voivat auttaa heitä näkemään, mitä vaaroja väärässä opissa on ylipäätään. Havainnollistaaksesi sitä, kuinka Mormonin kirja ”[kumoaa] vääriä oppeja” (2. Nefi 3:12), voisit kehottaa luokan jäseniä lukemaan jakeet Moroni 8:4–21 ryhmissä tai itsekseen. Puolet heistä voisi etsiä opinkohtia, joista Mormon arveli, etteivät ihmiset ymmärrä niitä, mukaan lukien Jeesuksen Kristuksen sovitus (ks. jae 20) ja vastuullisuus (ks. jae 10). Toinen puoli voisi panna merkille näiden ihmisten virheellisten luulojen seurauksia. Kukin ryhmä voisi sitten kertoa luokalle, mitä he ovat löytäneet. Mitä nämä jakeet opettavat meille siitä, kuinka tärkeää on oppia oikeaa oppia ja elää sen mukaan? Mistä me voimme löytää Kristuksen opin oikeita selityksiä? Kuinka voimme varmistua siitä, että ymmärryksemme opista on oikea?

• Ehkä luokkasi jäsenet voisivat hyötyä siitä, että he noudattavat Mormonin esimerkkiä auttaa jotakuta tekemään parempia valintoja opettamalla hänelle oikeaa oppia. Voisit auttaa tässä kehottamalla luokan jäseniä ajattelemaan jotakuta pyhien kirjoitusten henkilöä, joka teki väärän valinnan. Mikä opillinen totuus auttaisi tuota henkilöä välttämään jatkossa tuon väärän valinnan tekemisen? Anna luokan jäsenille muutama minuutti aikaa löytää sellaisia pyhien kirjoitusten kohtia tai lausumia jostakin viimeaikaisesta yleiskonferenssista, jotka auttaisivat tätä henkilöä ymmärtämään kyseisen opillisen totuuden. Voisit sitten pyytää luokan jäseniä kertomaan, mitä he löysivät.

• Mormonin viimeinen muistiin merkitty sanoma pojalleen jakeissa Moroni 9:25–26 voi auttaa luokan jäseniä löytämään toivon Kristuksessa, myös toivottomilta näyttävissä tilanteissa. Voisit ehkä aloittaa pyytämällä luokan jäseniä kertomaan, mistä syistä Moroni mahtoi kokea lannistuneisuutta. He voisivat sen jälkeen lukea nämä jakeet ja laatia tauluun luettelon totuuksista, joihin Mormon kannusti Moronia keskittymään. Millä tavoin nämä samat totuudet voivat ”nostaa meitä” omana aikanamme? Luokan jäsenet voisivat myös kertoa näkemiään esimerkkejä Jumalan armosta ja pitkämielisyydestä. Tai he voisivat kertoa ajatuksia siitä, kuinka voimme auttaa toisiamme pitämään Vapahtaja ja Hänen evankeliuminsa ”[mielessämme] ikuisesti” silloinkin, kun tunnemme lannistuvamme (jae 25).

Vastatakseen kysymykseen ”Kuinka me tunnistamme Hengen kehotukset?” presidentti Gordon B. Hinckley lainasi jaetta Moroni 7:13 ja sanoi: ”En usko, että se on oikeastaan kovin vaikeaa. – – Houkutteleeko se tekemään hyvää, kohottautumaan, seisomaan suoraselkäisenä, tekemään oikein, olemaan ystävällinen, olemaan antelias? Silloin se on Jumalan Hengestä.” (Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 260–261.)

Presidentti Dieter F. Uchtdorf vertasi uskoa, toivoa ja rakkautta kolmijalkaiseen jakkaraan selittäen, että nämä kolme hyvettä ”vakauttavat elämäämme huolimatta rosoisista ja epätasaisista pinnoista, joille saatamme toisinaan päätyä. – –

Usko, toivo ja rakkaus täydentävät toisiaan, ja kun yksi lisääntyy, muutkin vahvistuvat. Toivo tulee uskosta, sillä ilman uskoa ei ole toivoa. Samalla tavoin usko tulee toivosta, sillä usko on ’sen todellisuutta, mitä toivotaan’.

Toivo on ratkaisevan tärkeää sekä uskolle että rakkaudelle. Kun tottelemattomuus, pettymys ja vitkastelu murentavat uskoa, toivo pitää yllä uskoamme. Kun pettymys ja kärsimättömyys haastavat rakkauden, toivo vahvistaa päättäväisyyttämme ja yllyttää meitä pitämään huolta lähimmäisistämme jopa ilman palkkion odotusta. Mitä kirkkaampi toivomme on, sitä suurempi on uskomme. Mitä lujempi on toivomme, sitä puhtaampaa on rakkautemme.” (”Toivon ääretön voima”, Liahona, marraskuu 2008, s. 21, 23–24.)

Vanhin Jeffrey R. Holland esitti kaksi mahdollista merkitystä ilmaukselle ”Kristuksen puhdas rakkaus”:

”Yksi – – on se armollinen, anteeksiantava rakkaus, jota Kristuksen opetuslasten tulisi osoittaa toisiaan kohtaan. – –

[Toinen merkitys näkyy] Kristuksen ehtymättömässä, äärettömässä ja sovittavassa rakkaudessa meitä kohtaan. – – Juuri tämä rakkaus – Hänen puhdas rakkautensa meitä kohtaan – on se, mitä ilman me emme olisi mitään.” (Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon, 1997, s. 336.)