’Āmuira’a rahi
Te hiero ’e tō ’outou niu pae vārua
’Āmuira’a rahi nō ’Ātopa 2021


Te hiero ’e tō ’outou niu pae vārua

I te mau taime ato’a, ’ia tupu mai te ’āhuehuera’a i roto i tō ’outou orara’a, te vāhi pāpū roa a’e nō te vai pae vārua ’o te orara’a ïa i roto i tā ’outou mau fafaura’a nō te hiero !

E au mau taea’e ’e mau tuahine here, tē ’oa’oa nei au ’ia tae mai i rotopū ia ’outou i teie po’ipo’i nō te fa’a’ite atu i te mau mana’o o tō’u ’ā’au.

Mai tā ’outou i ’ite, tē ravehia nei te mau fa’a’āpīra’a rarahi i ni’a i te hiero tu’iro’o nō Roto Miti. Teie ’ōpuara’a fifi tei roto te ha’apa’arira’a mau i tōna niu tumu, ’o tei tāvini maita’i hau atu i te hō’ē tenetere te maoro. E tītauhia rā i teie hiero ti’a maoro atu ā. I te hope’a nō te ’āva’e Mē ’ua hi’opo’a atu vau i te terera’a o teie ’ohipa rahi. ’Ua feruri au ē, e au ’outou ’ia ’ite i te mea tā tā’u vahine Wendy ’e vau i ’ite. Tē mana’o nei au ē, e ta’a ia ’outou nō te aha te hīmene ra « ’Āuē te pa’ari »1 i riro ’ei aura’a ’āpī nō’u.

Video nō roto mai i te vāhi o te fa’a’āpīra’a o te hiero nō Roto Miti : « Tē hi’o nei mātou i te niu tumu o te hiero nō Roto Miti. Te ti’a nei au i te hō’ē vāhi i raro a’e i te vāhi tei reira te piha o te ’Ō. ’Ia hi’o ana’e au i te ’aravihi o te hāmanira’a o teie fare, e māere au i te mau mea tā te mau pionie i rave. E māere rahi tō’u ’ia feruri ana’e au ē, ’ua hāmani rātou i teie hiero nehenehe ma te fa’a’ohipa noa i te mau mauha’a ’e te mau rāve’a e vai ra i tō rātou tau, ’ua hau i te hō’ē tenetere i teienei.

« Terā rā, e rave rahi matahiti i muri mai, ’ia hi’opo’a māite ana’e tātou i te niu, e nehenehe tātou e ’ite i te paura’a o te fenua, te mau fifi i roto i te patura’a tumu ’e te ta’a-’ē-ra’a o te vai pa’arira’a o te patura’a.

« I teie nei tē ’ite nei au i te ’ohipa tā te mau ’aivāna’a ’aravihi nō tō tātou nei ’anotau e nehenehe e rave nō te ha’apa’ari i teie niu mātāmua, e māere rahi mau tō’u. E mea māere mau tā rātou ’ohipa i rave !

« E mea ti’a i te niu o te hō’ē fare, hō’ē fare iho ā rā mai teie te rahi, ’ia nava’i pāpū te pa’ari nō te fa’aruru i te mau ’āueuera’a fenua, te tutae ’āuri, te mau mata’i pūai, ’e te mau tupura’a e’ita e nehenehe e ’ape i ni’a i te mau fare patu ato’a. Te ’ohipa fifi nō te ha’apa’arira’a e ravehia nei i teie taime, e ha’apa’ari te reira i teie hiero mo’a ’e te niu ’o tē nehenehe ’e ’o tē ti’a ’ia fa’aruru i te mau tāmatara’a o te tau.

’Aita mātou e tārani nei i tā mātou mau tauto’ora’a nō te hōro’a i teie hiero fa’aturahia, ’o te riro noa nei ā ’ei mea fa’aturahia, i te hō’ē niu e nehenehe e fa’aruru i te mau pūai o te nātura ē tae roa atu i te mileniuma. Mai te reira ato’a te huru, ’ua tae ato’a i te taime ’ia rave tātou tāta’itahi i te mau rāve’a fa’ahiahia—penei a’e e mau rāve’a ’aita ā tātou i rave a’e nei—nō te ha’apa’ari i tō tātou iho niu pae vārua. E tau ’aita i ’itehia a’enei, e rāve’a ïa ’aita i ’itehia a’enei.

E au mau taeaʼe ʼe mau tuahine here, e mau mahana hopeʼa teie. Mai te mea e hina’aro ’outou ’e ’o vau nei e pāto’i i te mau ’ino ’e te mau ha’afifira’a e tae mai, e mea ti’a ’ia vai tō tātou tāta’itahi hō’ē niu pa’ari pae vārua tei patuhia i ni’a i te papa o tō tātou Fa’aora, ’o Iesu Mesia.2

Nō reira, tē ani nei au ia ’outou tāta’itahi, e nāhea i te ha’apa’ari o tō ’outou niu ? ’E e aha te mau ha’apa’arira’a e tītauhia nō tō ’outou ’itera’a pāpū ’e tō ’outou hāro’aro’ara’a i te ’evanelia ?

’O te hiero te pū nō te ha’apa’ari i tō tātou fa’aro’o ’e tō tātou pūai pae vārua, nō te mea ’o te Fa’aora ’e tāna ha’api’ira’a tumu te māfatu mau o te hiero. Te mau mea ato’a e ha’api’ihia i roto i te hiero, nā roto i te arata’ira’a ’e nā roto i te Vārua, e fa’arahi te reira i tō tātou hāro’aro’ara’a ia Iesu Mesia. E tā’ati tāna mau ’ōro’a faufa’a rahi ia tātou i ni’a iāna nā roto i te mau fafaura’a mo’a o te autahu’ara’a. I muri iho, ’a ha’apa’o ai tātou i tā tātou mau fafaura’a, e hōro’a mai ’oia ia tātou i tōna mana fa’aora ’e te pūai.3 ’E ’auē ïa ē, e hina’aro rahi mau tātou i tōna mana i te mau mahana i muri nei.

’Ua fafauhia mai ia tātou ē, « mai te mea rā ’ua vai ineine noa [tātou] e ’ore [tātou] e mata’u ».4 ’Ua riro teie ha’apāpūra’a ’ei hopoi’a hōhonu i teie mahana. ’Ua parau te Fatu ē, noa atu te mau tāmatara’a ’aita i itehia a’enei i teie mahana, te feiā e patu i tō rātou niu i ni’a ia Iesu Mesia ’e ’ua ha’api’i mai i te tāipu mai i roto i tōna mana, ’aita ïa e tītauhia ’ia topa i roto i te mau ha’ape’ape’ara’a ta’a ’ē o teie tau.

Nō tahito mai ā te mau ’ōro’a ’e te mau fafaura’a. ’Ua ani te Fatu ia Adamu ’e ia Eva ’ia pure, ’ia rave i te mau fafaura’a ’e ’ia pūpū i te tusia.5 ’Oia mau, « i te mau taime ato’a e nūna’a tō te Fatu i ni’a i te fenua nei ’o tē ha’apa’o i tāna parau, ’ua fa’auehia rātou ’ia patu i te hiero ».6 ’Ua ’ī te mau buka pāpa’ira’a mo’a i te mau fa’ahorora’a i ni’a i te mau ha’api’ira’a nō te hiero, te mau ahu, te reo, ’e tē vai atu ra.7 Te mau mea ato’a tā tātou e ti’aturi ’e te mau fafaura’a ato’a tā te Atua i rave i tāna nūna’a nō te fafaura’a, e ’āmuihia mai te reira i roto i te hiero. I te mau pu’e tau ato’a, ’ua ha’apāpū te hiero i te parau mau tao’a rahi ē, te feiā e rave i te mau fafaura’a ’e te Atua, ’e e ha’apa’o i te reira, e mau tamari’i ïa nō te fafaura’a.

Nō reira, i roto i te fare o te Fatu, e nehenehe tātou e rave ato’a i te reira mau fafaura’a ’e te Atua tā Aberahama, Isaaka ’e Iakoba i rave. ’E e nehenehe tātou e fāri’i i taua ato’a mau ha’amaita’ira’a ra !

Hōho’a
Mau hiero nō Kirtland ’e Nauvoo

’Ua riro te mau hiero ’ei tuha’a nō teie tau tu’ura’a mai te mau mahana mātāmua mai ia.8 ’Ua hōro’a mai ’o Elia i te mau tāviri nō te mana nō te tā’atira’a ia Iosepha Semita i roto i te hiero nō Kirtland. ’Ua fa’aho’ihia mai te ’īra’a o te autahu’ara’a i roto i te hiero nō Nauvoo.9

Tae roa atu i tōna tāparahi-pohe-ra’a-hia, ’ua fāri’i tāmau noa o Iosepha Semita i te mau heheura’a tei ha’apāpū i te fa’aho’ira’a mai o te mau ’ōro’a hiero ’e te tā’atira’a.10 ’Ua ’ite rā ’oia ē, e tītauhia te tahi ha’amaita’ira’a. I muri a’e i te fa’aterera’a i te ’ōro’a hiero o Brigham Young i te ’āva’e Mē 1842, ’ua parau o Iosepha ia Brigham, « e ’ere i te mea tano maita’i, ’ua rave rā tātou i te mea tei mara’a ia tātou ’ia au i tō tātou huru tupura’a, ’e tē fa’aitoito atu nei au ia ’outou ’ia ha’apa’o i te reira ’e ’ia fa’anaho maita’i i te reira mau ’ōro’a ».11

I muri a’e i te pohera’a te peropheta, nā te peresideni Young i arata’i i te fa’aotira’a o te hiero nō Nauvoo12 ’e i muri a’e, ’ua patu i te mau hiero i roto i tufa’a fenua nō Utaha. I roto i te ha’amo’ara’a o te mau tahua raro o te hiero nō Saint-Georges, ’ua parau pāpū o Brigham Young i te rūra’a o te mau ’ohipa mono nō te hiero i te nā ’ō ra’a ē, « ’Ia feruri ana’e au i teie tumu parau, tē hina’aro nei au ’ia fa’aara te mau reo o nā patiri e hitu i te ta’ata ».13

Mai taua taime ra, ’ua ha’amaita’i-tāmau-hia te mau ’ōro’a hiero. ’Ua fa’ata’a te peresideni Harold B. Lee nō te aha te mau fa’anahora’a, te mau ture, ’e te mau ’ōro’a hiero ato’a, i tāmau noa ai te taui i roto i te ’Ēkālesia a te Fa’aora i fa’aho’i-fa’ahou-hia mai. ’Ua parau te peresideni Lee ē : « E mea hanahana te mau parau tumu o te ’evanelia a Iesu Mesia. ’Aore e ta’ata e taui i te mau parau tumu ’e [te ha’api’ira’a tumu] a te ’Ēkālesia, ’o te Fatu ana’e nā roto i te heheura’a. E taui rā te mau ravera’a ’a tae mai ai te arata’ira’a fa’auruhia i te feiā e fa’atere nei i te hō’ē taime ».14

’A feruri nā nāhea te fa’aterera’a i te ’ōro’a mo’a i te tauira’a i te roara’a o te mau matahiti. I mūta’a ra, e pūpūhia te pape o te ’ōro’a mo’a i te ’āmuira’a i roto i te hō’ē fa’ari’i rahi. E inu te mau ta’ata ato’a i roto. I teie nei, tē fa’a’ohipa nei tātou i te mau hāpaina fa’aru’e nā te ta’ata hō’ē. ’Ua taui te fa’anahora’a, ’āre’a rā te mau fafaura’a, ’ua vai noa ïa.

’A feruri na i teie nā parau mau e toru :

  1. E ’ohipa tau maoro te Fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai, e ’ere i te hō’ē ’ohipa i tupu na, ’e e tāmau noa te reira ē ho’i noa mai te Fatu.

  2. Te fā hope’a o te ha’aputuputura’a o ’Īsera’ela15 ’o tē hōpoira’a ïa i te mau ha’amaita’ira’a o te hiero i te mau tamari’i ha’apa’o a te Atua.

  3. ’Ia ’imi ana’e tātou e nāhea ’ia fa’aoti i te reira fā ma te maita’i atu ā, e heheu mai te Fatu i te mau ’itera’a hau atu. E hina’aro te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a tāmau i te heheura’a tāmau.

’Ua ani pinepine te peresidenira’a mātāmua ’e te pupu tino ’Ahuru Ma Piti ’āpōsetolo i te Fatu, ’aita ānei e vai ra te mau rāve’a maita’i nō te hōpoi i te mau ha’amaita’ira’a o te hiero i tāna mau tamari’i ha’apa’o. Tē ’imi tāmau nei mātou i te mau arata’ira’a nō ni’a i te rave-ti’a-ra’a ’e te pāpū i te ha’api’ira’a, te mau fafaura’a ’e te mau ’ōro’a, noa atu te ta’a-’ē-ra’a o te reo ’e te hīro’a tumu.

I raro a’e i te fa’aterera’a a te Fatu, ’e ’ei pāhonora’a i tā mātou mau pure, ’aita i maoro a’enei ’ua ravehia te tahi mau fa’atanora’a. ’O ’oia ’o tē hina’aro nei ’ia māramarama ’outou ma te pāpū maita’i e aha mau tā ’outou e rave ra i te mau fafaura’a i ravehia. ’O ’oia ’o tē hina’aro nei ’ia fa’a’ohipa hope roa ’outou i tāna mau ’ōro’a mo’a. ’Ua hina’aro ’oia ’ia māramarama ’outou i tō ’outou mau ha’amaita’ira’a, tā ’outou mau parau fafau ’e tā ’outou mau hōpoi’a. ’Ua hina’arooia ’ia fāri’i ’outou i te mau ’itera’a pae vārua ’e te mau arara’a ’aita ’outou i fāri’i a’e nei. Terā tāna e hina’aro nei nō te mau ta’ata haere hiero ato’a, noa atu te vāhi tā rātou e ora ra.

Te mau fa’atanora’a ’āpī i roto i te mau ’ohipa o te hiero, ’e te tahi atu a muri a’e, tē fa’a’ite pāpū mai nei te reira ē, tē fa’atere pāpū nei te Fatu i tāna ’Ēkālesia. Tē hōro’a nei ’oia ia tātou tāta’itahi i te rāve’a ’ia ha’apa’ari maita’i atu ā i tō tātou niu pae vārua, nā roto i te fa’atumura’a i tō tātou orara’a i ni’a iāna ’e i ni’a i te mau ’ōro’a ’e te mau fafaura’a o tōna hiero. ’Ia ta’ita’i ana’e mai ’outou i tā ’outou parau fa’ati’a nō te hiero, te ’ā’au ha’eha’a ’e te vārua ha’apa’o maita’i i te fare ha’api’ira’a a te Fatu, e ha’api’i ’oia ia ’outou.

Mai te mea e’ita ’outou e nehenehe e haere i te hiero nō te hō’ē pu’e tau, nō te ātea ānei, nō te mau fifi i te pae ea ānei, ’aore rā te tahi atu mau fifi, tē ani atu nei au ia ’outou ’ia fa’ata’a i te hō’ē taime tāmau nō te fa’ahiti i roto i tō ’outou vārua i te mau fafaura’a tā ’outou i rave.

Mai te mea ’aita ’outou i au atura ’ia haere i te hiero, ’a haere pinepine atu—’eiaha ’ia iti mai. ’A vaiiho i te Fatu, nā roto i tōna Vārua, ’ia ha’api’i ’e ’ia fa’auru ia ’outou i reira. Tē fafau atu nei au ia ’outou, i te roara’a o te tau, e riro mai te hiero ’ei vāhi nō te pārurura’a, nō te tāmāhanahanara’a, ’e nō te heheura’a.

’Āhiri e nehenehe tā’u e paraparau i te feiā ’āpī pa’ari tāta’itahi, e tāparu vau ia ’outou ’ia ’imi i te hō’ē hoa e nehenehe ’outou e tā’atihia iāna i roto i te hiero. E uiui paha ’outou ē, e aha te ta’a-’ē-ra’a tā te reira e fa’atupu i roto i tō ’outou orara’a. Tē fafau atu nei au ia ’outou ē, e ta’a-’ē-ra’a rahi tā te reira e fa’atupu ! Nā roto i te fa’aipoipora’a ia ’outou i roto i te hiero, ’e te ho’i-tāmau-ra’a, e ha’apūaihia ’outou ’e e arata’ihia i roto i tā ’outou mau fa’aotira’a.

’Āhiri tā’u e nehenehe e paraparau i te tāne ’e te vahine tāta’itahi tei fa’aipoipohia ’aita ā i tā’atihia atura i roto i te hiero, tē tāparu nei au ia ’outou ’ia rave i te mau ta’ahira’a e tītauhia nō te fāri’i i te reira ’ōro’a ’o tē fa’ahei ’e ’o tē taui i te orara’a.16 E fa’atupu ānei te reira i te ta’a-’ē-ra’a ? Mai te mea noa e hina’aro ’outou e haere i mua e ’a muri noa atu ’e ’ia vai tāhō’ē e ’a muri noa atu. Te hina’arora’a ’ia vai tāhō’ē e ’a muri noa atu e’ita te reira e tupu. E’ita te tahi atu ’ōro’a ’aore rā fa’aaura’a e fa’atupu i te reira.17

’Āhiri e nehenehe tā’u e paraparau i te tāne ’e te vahine tāta’itahi e hina’aro ra e fa’aipoipo, ’aita rā i ’itehia atura tōna hoa mure ’ore, tē fa’aitoito atu nei au ia ’outou ’eiaha e tīa’i i te fa’aipoipora’a nō te fāri’i i te ’ōro’a i roto i te fare o te Fatu. ’A ha’amata i teienei ’ia ha’api’i mai ’e ’ia fa’a’ohipa i te aura’a nō te parau ’ia ha’anahia i te mana o te autahu’ara’a.

’E ’ia ’outou tāta’itahi tei rave i te mau fafaura’a o te hiero, tē tāparu atu nei au ia ’outou ’ia ’imi—nā roto i te pure ’e ma te tāmau—’ia māramarama i te mau fafaura’a ’e te mau ’ōro’a o te hiero.18 E matara te mau ’ūputa pae vārua. E ha’api’i mai ’outou e nāhea ’ia vāhi i te pāruru i rotopū i te ra’i ’e te fenua, nāhea ’ia ani i te mau melahi a te Atua ’ia tauturu mai ia ’outou, ’e nāhea ’ia fāri’i maita’i a’e i te arata’ira’a a te ra’i. E fa’aitoito ’e e ha’apūai tā ’outou mau tauto’ora’a itoito i tō ’outou niu pae vārua.

E au mau taea’e ’e mau tuahine here, ’ia oti maita’i ana’e te fa’a’āpīra’a o te hiero nō Roto Miti, ’aita e vāhi pāpū a’e e ’itehia i te taime ’āueuera’a fenua i roto i te ’āfa’a nō Roto Miti, maori rā i roto i teie hiero.

’Oia ato’a, i te mau taime ato’a, ’ia tupu mai te ’āhuehuera’a i roto i tō ’outou orara’a, te vāhi pāpū roa a’e nō te vai pae vārua ’o tē orara’a ïa i roto i tā ’outou mau fafaura’a nō te hiero !

’A ti’aturi mai na iā’u, ’ia parau ana’e au ē, ’ia patu-ana’e-hia tō ’outou niu pae vārua ma te pa’ari mau i ni’a ia Iesu Mesia, ’aita e ti’a ia ’outou ia mata’u. Mai te mea e ha’apa’o maita’i ’outou i tā ’outou mau fafaura’a i rave i roto i te hiero, e ha’apūaihia ’outou nā tōna mana. I muri iho, ’ia tupu ana’e mai te ’āueuera’a fenua pae vārua, e nehenehe ’outou e ti’a ma te pūai nō te mea e mea pa’ari ’e te ’āueue ’ore tō ’outou niu pae vārua.

’Ua here au ia ’outou, e te mau taea’e ’e te mau tuahine here. Teie mau parau mau tā’u i ’ite : Tē hina’aro nei te Atua tō tātou Metua i te ao ra ’ia mā’iti ’outou ’ia ho’i mai i te fare iāna ra. E ere tāna fa’anahora’a nō te haerera’a i mua i te mea ’ohipa rahi, ’e e auraro ’oia i tō ’outou ti’amāra’a. Tei ia ’outou te mā’itira’a ’o vai tā ’outou e riro mai—’e i pīha’i iho ’outou ia vai—i roto i te ao i muri nei !

Tē ora nei te Atua ! ’O Iesu te Mesia ! ’O teie tāna ’Ēkālesia, tei fa’aho’i-fa’ahou-hia mai nō te tauturu ia ’outou ’ia fa’atupu i tō ’outou haere’a hanahana. Tē fa’a’ite pāpū nei au i te reira i te i’oa mo’a ’o Iesu Mesia, ’āmene.

Fa’ata’ara’a

  1. Hi’o « ’Auē te pa’ari », Te mau Hīmene, N°41.

  2. Nō reira, « ’ia hāpono mai te diabolo […] i tōna ra mata’i ’ū’ana […] e ’ere ’oia i te mana i ni’a iho ia [tātou] […] nō te papa pa’i tā [tātou] i ti’a i ni’a ra, ’o te niu mau ïa, ’o te tumu ’ia patuhia i ni’a e te ta’ata, e ’ore e ti’a ’ia ma’iri rātou i raro » (Helamana 5:12ha’apāpūra’a i ’āpitihia atu).

  3. Hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 109:15, 22.

  4. Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 38:30 ; hi’o ato’a Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 10:55.

  5. Hi’o Mose 5:5–6.

  6. Arata’ira’a pāpa’ira’a mo’a, « Hiero ».

  7. ’Ei hi’ora’a, hi’o Exodo 28 ; 29 ; Levitiko 8. ’Ua parauhia te sekene o Mose « te sekene ’ite » (Numera 9:15) ’e te « sekene ’ite » (Exodo 38:21). ’Ua ha’amouhia te hiero o Solomona i te matahiti 578 hou te Mesia, tau matahiti i muri a’e i tō te ’utuāfare o Lehi fa’aru’era’a ia Ierusalema. Fātata e 70 matahiti i muri a’e i fa’a’āpī-fa’ahou-hia ai taua hiero ra e Zorobabela. I muri iho, ’ua tū’ino-fa’ahou-hia e te auahi i te matahiti 37 hou te Mesia. ’Ua fa’arahi Heroda i te hiero i te matahiti 16 hou te Mesia. I muri iho teie hiero, tei ’itehia e Iesu, ’ua ha’amouhia i te matahiti 70 i muri a’e i te Mesia. ’Ua fāri’i ato’a Nephi i te mau ’itera’a mai teie nō ni’a i te hiero nā roto i te haere-pinepine-ra’a « i ni’a i te mou’a » nō te pure (1 Nephi 18:3) e i muri a’e, i te mau fenua America, ’ua patu i te hō’ē hiero « mai te au i te hōho’a o te hiero o Solomona », noa atu e mea iti roa te fa’anehenehera’a (hi’o 2 Nephi 5:16).

  8. Hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 88:119 ; 124;31.

  9. Hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 110:13–16 ; 124:28. ’Ua tu’uhia te ’ōfa’i tihi o te hiero nō Nauvoo i te 6 nō ’Ēperēra 1841, tau ’āva’e noa i muri a’e i tō Iosepha Semita fāri’ira’a i te heheura’a ’ia hāmani i te reira. I te hiero nō Nauvoo, ’ua mara’a te mau ’ohipa. ’Ei hi’ora’a, ’ua fa’ata’a mai te Fatu ē, e tītauhia te vāhi bāpetizora’a ’ia nehenehe i te feiā mo’a ’ia bāpetizohia nō te feiā i pohe (hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 124:29–30).

  10. Hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 131 ; 132. I roto i Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 128 tē vai ra hō’ē ’episetole nā Iosepha Semita i pāpa’i i te feiā mo’a nō ni’a i te bāpetizora’a nō te feiā i pohe. Tē parau ra ’oia i reira ē, te fa’aorara’a o te feiā pohe « ’ua tītauhia te fa’aorara’a ia rātou ’e e faufa’a rahi te reira nō tō tātou iho fa’aorara’ahia… [nō te mea] e ’ore e noa’a te maita’i roa ia rātou ra ’ia ’ore tātou nei—e ’ore ato’a tātou e maita’i roa ’ia ’ore tō tātou feiā i pohe ra ».(Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 128:15

  11. Joseph Smith, i roto Saints : The Story of the Church of Jesus Christ in the Latter Days, buka 1, The Standard of Truth, 1815–1846 (2018), 454.

  12. ’Ua fa’aoti te ta’ata pāpa’i ’ā’amu o te ’Ēkālesia ’o George A. Smith ē, e 5 634 taea’e ’e tuahine tei fāri’i i tō rātou ’ōro’a hiero i roto i te hiero nō Nauvoo, ’aita i oti roa i te hāmani, i te ’āva’e Tītema 1845 ’e Tēnuare 1846. ’Ua tāmau noa te tā’atira’a i te feiā fa’aipoipohia e tae roa i te 7 nō Fepuare [1846], te tai’o mahana i reira hau atu i te 2 000 ’āpiti tei tāhō’ēhia e te ’autahuara’a nō teie tau ’e a muri noa atu » (Bruce A. Van Orden, « Temple Finished before Exodus », Deseret News, 9 nō Tītema 1995, deseret.com ; hi’o ato’a Richard O. Cowan, « Endowments Bless the Living and Dead », Church News, 27 nō ’Ātete 1988, thechurchnews.com).

  13. « I tō ’outou mana’o, e aha tā te mau metua e parau ’āhiri e nehenehe rātou e paraparau mai nā te pohe mai ? E’ita ānei rātou e parau ē : E rave rahi tauatini matahiti tō mātou ta’oto-noa-ra’a i’ō nei, i roto i teie fare tāpe’ara’a, ma te tīa’i ’ia tae mai teie tau tu’ura’a ? E homa, ’āhiri tō rātou e mana, e tae mai ïa te mau haruru pātiri o te ra’i i roto i tō tātou mau tari’a, ’āhiri tātou e ’ite noa a’e i te faufa’a o te ’ohipa e ti’a ia tātou ’ia rave. Tē hi’o mai ra te mau melahi ato’a o te ra’i i teie pupu iti ta’ata ’e tē fa’aitoito nei ia rātou i roto i te fa’aorara’a o te ’utuāfare ta’ata nei. ’Ia feruri ana’e au i teie tumu parau, tē hina’aro nei au i te mau arero o nā pātiri e hitu ’ia fa’aara i te ta’ata » (Discourses of Brigham Young, sel. John A. Widtsoe [1954], 403-4).

  14. Harold B. Lee, « God’s Kingdom—A Kingdom of Order », Ensign, Tēnuare 1971, 10. Hi’o ato’a te fa’ahitira’a parau a te peresideni Wilford Woodruff i te matahiti 1896 ; ’ua parau ’oia :« Tē hina’aro nei au e parau, ’ei peresideni nō Te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei ē, e ti’a ia tātou i teienei ’ia tāmau noa ’e ’ia haere i mua. ’Aita tā tātou ’ohipa i [oti] roa nō ni’a i te heheura’a […] ’Ua arata’i mai te peresideni [Brigham] Young, tei pe’e ia Iosepha Semita, ia tātou i’ō nei. ’Ua fa’anaho ’oia i teie mau hiero ’e ’ua fa’atupu i te mau ’ōpuara’a o tōna pi’ira’a ’e o tōna tōro’a […] ’Aita ’oia i fāri’i i te tā’āto’ara’a o te mau heheura’a nō ni’a i teie ohipa ; ’aita ato’a te peresideni Taylor, ’aita Wilford Woodruff. ’Aita e hope’ara’a tō teie ’ohipa e tae roa atu i tōna maita’i-roa-ra’a » (The Discourses of Wilford Woodruff, mā’itihia e G. Homer Durham [1946], 153-54).

  15. Hi’o 3 Nephi 29:8–9.

  16. Hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 131:2–4.

  17. Hi’o Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 132:7.

  18. ’Ua pāpa’i John A. Widtsoe : « I te tāne ’aore rā i te vahine e haere ra nā roto i te hiero, ma te mata ’ara’ara, ma te ha’apa’o i te mau tāpa’o ’e te mau fafaura’a, ’e ma te fa’aitoito tāmau ’ia hāro’aro’a i te aura’a tā’āto’a, e parau te Atua i tāna parau, ’e e tae mai te mau heheura’a. ’Ua ’ī te ’ōro’a hiero i te tāpa’o, ’o te ta’ata ma’ama’a ana’e te tāmata i te tātara i te reira ; ’ua ’ī roa ho’i te reira i te mau heheura’a nō te feiā e fa’a’ohipa i tō rātou pūai nō te ’imi ’e nō te ’ite, ’aita roa e parau e nehenehe e fa’ata’a ’aore rā, e ha’amāramarama i te mau mea e vai ra i roto i te ’ohipa hiero. Tē ’ōro’a hiero tei hōro’ahia mai nā roto i te heheura’a, e māramarama-hau-hia a’e te reira nā roto i te heheura’a » (i roto i te Archibald F. Bennett, Saviors on Mount Zion [Sunday School manual, 1950], 168).