Pāpa’ira’a mo’a
Alama 60


Pene 60

’Ua amuamu Moroni ia Pahorana nō te ha’apa’o ’ore o te hau fenua i te mau nu’u fa’ehau—’Ua vaiiho noa te Fatu i te feiā parauti’a ’ia taparahihia—’Ua tītauhia i te mau ’āti Nephi ’ia fa’a’ohipa i tō rātou pūai ato’a ’e tā rātou rāve’a ato’a nō te fa’aora ia rātou iho i tō rātou mau ’enemi—’Ua tītau Moroni ’ia ’aro atu i te hau fenua, maori rā ’ia fāri’ihia te tauturura’a nō tōna mau nu’u fa’ehau. Fātata 62 H.M.

1 ’E i muri a’era, ’ua pāpa’i fa’ahou atu ra ’oia i te tāvana rahi o te fenua, ’oia ho’i, ia Pahorana, ’e teie te mau parau tāna i pāpa’i atu, i te nā-’ō-ra’a ē : Inaha, tē fa’atae ’āfaro nei au i tā’u ’episetole ia Pahorana, i te ’oire ra nō Zarahemela, ’e ’o ’oia ho’i te ha’avā rahi ’e te tāvana rahi i ni’a i te fenua, ’e ia rātou ato’a ’o tei mā’itihia e teie nei feiā nō te fa’atere ’e nō te fa’anahonaho i te mau ’ohipa nō teie tama’i.

2 Inaha ho’i, tē parau atu nei au ia rātou nā roto i te fa’ahapa ; inaha ho’i, ’ua ’ite ’outou iho ē, ’ua mā’itihia ’outou nō te ha’aputuputu ’āmui i te mau ta’ata ’e nō te hōro’a i te ’o’e, ’e te simetera, ’e te mau huru mauha’a tama’i ato’a ia rātou, ’e ’ia tono atu ia rātou nō te ’aro i te mau ’āti Lamana, i te mau vāhi ato’a e tae mai ai rātou i roto i tō tātou iho nei fenua.

3 ’E i teienei, inaha, tē parau atu nei au ia ’outou, ’ua fa’a’oroma’i au iho nei, ’e tō’u ato’a mau ta’ata, ’e Helamana ato’a ’e tōna ho’i mau ta’ata, i te mau ’ati rahi roa ; ’oia ïa, i te po’ia, ’e te po’ihā, ’e te rohirohi, ’e te mau huru ’ati ato’a.

4 Inaha rā, ’āhiri ē ’o teie nei mau mea ana’e tā mātou i fa’a’oroma’i, ’aita ïa mātou e amuamu ’e e ’ōhumu.

5 Inaha rā, e rave rahi te feiā i taparahihia i rotopū i tō mātou mau ta’ata ; ’oia ïa, e rave rahi tauatini tei taparahihia i te ’o’e, ’aita rā ho’i te reira e tupu i ni’a i tō mātou mau nu’u fa’ehau, ’āhiri ’outou i tauturu mai i tei au ia rātou. ’Oia ïa, e mea rahi tā ’outou ha’apa’o ’ore ia mātou.

6 ’E i teienei, inaha, ’ua hina’aro mātou ’ia ’ite i te tumu nō teie ha’apa’o-ore-ra’a mai ; ’oia ïa, ’ua hina’aro mātou ’ia ’ite i te tumu nō tō ’outou mana’o-ore-ra’a mai.

7 E ti’a ānei ia ’outou ’ia feruri ’a pārahi noa ai ’outou i ni’a i tō ’outou mau terōno ma te tāu’a ’ore, ’a fa’atupu ai tō ’outou mau ’enemi i te ’ohipa taparahi ta’ata i te mau vāhi ē ’ati noa a’e ia ’outou na ? ’Oia ïa, ’a taparahi noa ai rātou e rave rahi tauatini o tō ’outou ra mau taea’e—

8 ’Oia ïa, ’ia rātou ato’a ’o tei ti’aturi ia ’outou nō te tauturura’a, ’oia ïa, ’o tei tu’u ia ’outou i ni’a i te hō’ē vāhi e ti’a ai ia ’outou ’ia tauturu mai ia rātou, ’oia ïa, ’ia ti’a ia ’outou ’ia tono mai i te mau nu’u fa’ehau ia rātou, nō te ha’apūai ia rātou, ’e nō te fa’aora i te mau ta’ata e rave rahi tauatini i te pohe i te ’o’e.

9 Inaha rā, e ’ere o teie ana’e—’ua tāpe’a ’outou i tā ’outou mau mā’a ia rātou, ’e nō reira ho’i ’ua ’aro atu rātou e rave rahi, ’e ’ua pohe rātou ma te mani’i tō rātou toto nō tō rātou hina’aro rahi ’ia maita’i teie nei feiā ; ’oia ïa, ’ua nā reira rātou ’a fātata’i rātou i te pohe nō te po’ia, nō te mea ’ua ha’apa’o ’ore ’outou ia rātou.

10 ’E i teienei, e tō’u mau taea’e here—e mea ti’a roa ia ’outou ’ia herehia ; ’oia ïa, e mea ti’a roa ia ’outou ’ia fa’aitoito ia ’outou iho nō te maita’i ’e te ti’amāra’a o teie nei feiā ; inaha rā, ’ua fa’aru’e ’outou ia rātou, ’e nō reira ho’i e tae mai te toto o teie mau ta’ata e rave rahi tauatini ’ei tāho’ora’a i ni’a iho i tō ’outou upo’o ; ’oia ïa, ’ua ’itea i te Atua tā rātou mau ti’aorora’a ato’a, ’e tō rātou mau ’ati ato’a—

11 Inaha, e ti’a ānei ia ’outou ’ia mana’o ē, e ti’a ia ’outou ’ia pārahi noa i ni’a i tō ’outou mau terōno, ma te rave ’ore i te hō’ē ’ohipa, ’e nō te maita’i rahi o te Atua e fa’aora ’oia ia ’outou ? Inaha, mai te mea ē ’ua nā reira ’outou i te mana’o, ’ua faufa’a ’ore ïa tō ’outou mana’o.

12 Tē mana’o ra ānei ’outou ē, ’ua taparahihia tō ’outou mau taea’e e rave rahi nō tō rātou parauti’a ’ore ? Tē parau atu nei au ia ’outou na ē, mai te mea ē ’ua nā reira ’outou i te mana’o, ’ua faufa’a ’ore ïa tō ’outou mana’o ; ’e tē parau atu nei ho’i au ia ’outou na, e rave rahi tei taparahihia i te ’o’e ; ’e inaha, e fa’ahapahia ’outou nō te reira.

13 ’Ua vaiiho noa ho’i te Fatu i te feiā parauti’a ’ia taparahihia, ’ia tae tāna parauti’a ’e te ha’avāra’a i ni’a i te feiā ’ī’ino ; nō reira ’eiaha ’outou e mana’o ē, ’ua mo’e roa te feiā parauti’a i te mea ’ua taparahihia rātou ; inaha rā, e ō atu rātou i roto i te fa’aeara’a o te Fatu tō rātou Atua.

14 ’E i teienei, inaha, tē parau atu nei au ia ’outou, ’ua mata’u roa vau ’o te tae mai te mau ha’avāra’a a te Atua i ni’a iho i teie nei feiā, nō tō rātou fa’atau rahi ; ’oia ïa, ’e te fa’atau o tō tātou hau fenua, ’e tā rātou ha’apa’o ’ore rahi i tō rātou mau taea’e, ’oia ïa, ’ia rātou ’o tei taparahihia.

15 ’Āhiri ho’i ’aita te parauti’a ’ore i ha’amata mātāmua i roto i tō tātou upo’o, ’ua ti’a ïa ia tātou ’ia ’aro atu i tō tātou mau ’enemi ’e ’aita roa rātou e fāri’i i te mana i ni’a ia tātou.

16 ’Oia ïa, ’āhiri ’aita te ’arora’a i tupu i rotopū ia tātou iho ; ’oia ïa, ’āhiri ’aita teie mau ta’ata-hina’aro-ari’i, ’o tei fa’atupu i te ha’amani’ira’a toto rahi i rotopū ia tātou iho ; ’oia ïa, ’āhiri tātou i tāhō’ē i tō tātou iho pūai i taua tau i tama’i ai tātou ia tātou iho, mai tei tāhō’ēhia i muta’a ihora ; ’oia ïa, ’āhiri ’aita teie mau ta’ata-hina’aro-ari’i i fa’atupu i te hina’aro ’ia fāri’i i te mana ’e te ha’amanara’a i ni’a ia tātou ; ’āhiri rātou i fa’ati’a noa i te parau nō te ti’amāra’a, ’e i tāhō’ē mai ia tātou, ’e i haere atu e ’aro i tō tātou mau ’enemi, ’e ’aita i rave i tā rātou ’o’e nō te ’aro mai ia tātou nei, ’oia te tumu nō te ha’amānira’a toto rahi i rotopū ia tātou iho ; ’oia ïa, ’āhiri tātou i haere atu ma te pūai o te Fatu, ’ua ti’a ïa ia tātou ’ia ha’apurara atu i tō tātou mau ’enemi ; ’ua tupu ïa te reira mai te au i tāna ra parau.

17 Inaha rā, tē haere mai nei te mau ’āti Lamana e ’aro ia tātou, ma te haru i tō tātou mau fenua, ’e tē taparahi nei rātou i tō tātou mau ta’ata i te ’o’e, ’oia ïa, i tā tātou mau vahine ’e tā tātou mau tamari’i, ’e tē ’āfa’i tītī ato’a atu ra ia rātou, ’e ’ua fa’atupu i te mau huru ’ati ato’a i ni’a ia rātou ; ’e ’ua nā-reira-hia nō te ’ohipa ’ino rahi a te feiā ’o tei tītau i te mana ’e te ha’amanara’a, ’oia ïa, te mau ta’ata-hina’aro-ari’i.

18 ’E nō te aha vau i parau rahi ai nō ni’a i teie nei mea ? ’Aita ho’i mātou i ’ite, ’āre’a rā tē tītau noa nei ’outou i te ha’amanara’a. ’Aita ato’a mātou i ’ite, e ’ere ’outou i te mau ta’ata ha’avare i tō ’outou fenua.

19 ’E ’aore rā, ’ua fa’aru’e ānei ’outou ia mātou nō te mea tei te pū o te fenua ’outou ’e tē pārahi na ’outou ma te hau, ’e nō reira ’aita ’outou i hāpono mai i te mā’a nā mātou, ’aita ato’a i tono mai i te mau ta’ata nō te ha’apūai i tō tātou mau nu’u fa’ehau ?

20 ’Ua mo’ehia ānei ia ’outou te mau fa’auera’a a te Fatu tō ’outou Atua ? ’Oia ïa, ’ua mo’ehia ānei ia ’outou te fa’atītīra’ahia tō tātou mau metua ? ’Ua mo’ehia ānei ia ’outou tō tātou fa’aorara’ahia e rave rahi taime i te rima o tō tātou ra mau ’enemi ?

21 ’E ’aore rā, tē mana’o ra ānei ’outou ē, e fa’aora ā te Fatu ia tātou, ’a pārahi noa ai tātou i ni’a i tō tātou mau terōno ma te fa’a’ohipa ’ore i te mau rāve’a tā te Fatu i hōro’a mai nā tātou ?

22 ’Oia ïa, e pārahi fa’atau noa ānei ’outou, ’a ha’a’atihia ai ’outou i te mau ta’ata e rave rahi tauatini, ’oia ïa, i te mau ta’ata e rave rahi ’ahuru tauatini ’o tei pārahi noa ato’a ma te fa’atau, ’a taparahihia ai e rave rahi tauatini i te mau vāhi ē ’ati noa a’e, i te mau ’ōti’a o te fenua, i te ’o’e, ’oia ïa, ’ua puta rātou ’e tē tahe noa ra te toto ?

23 Tē mana’o ra ānei ’outou ē, e hi’o noa mai te Atua ia ’outou ’ei feiā hara ’ore ’a pārahi noa ai ’outou ’e ’a hi’o noa atu ai i teie nei mau mea ? Inaha, tē parau atu nei au ia ’outou na ē, ’Aita roa. I teienei, ’ua hina’aro vau ’ia ha’amana’o ’outou ē, ’ua parau mai te Atua ē, ’ia tāmāhia i roto i te fāri’i nā mua, ’e i muri iho e tāmā-ato’a-hia ai i rāpae i te fāri’i.

24 ’E i teienei, ’ia ’ore ’outou ’ia tātarahapa i te mea tā ’outou i rave ra, ’e ’a fa’aitoito ai i te rave i te ’ohipa, ’e i te hāpono mai i te mā’a ’e te ta’ata ia mātou nei, ’e ’ia Helamana ato’a, ’ia ti’a iāna ’ia pāturu ā i taua mau tufa’a o tō tātou fenua i roa’a mai iāna ra, ’e ’ia ti’a ato’a ia mātou ’ia fāri’i fa’ahou mai i te toe’a o tō tātou mau fenua i teie nei pae, inaha, e mea ti’a roa ia tātou ’ia fa’aea i te ’aro atu i te mau ’āti Lamana ē tae noa atu ’ua tāmā tātou nā mua i roto i tā tātou fāri’i, ’oia ïa, te upo’o rahi o tō tātou hau fenua.

25 ’E ’ia ’ore ’oe ’ia fāri’i i te anira’a nō tā’u nei ’episetole, ’e ’ia fa’a’ite mai iā’u ē, tei roto ia ’oe te vārua mau nō te ti’amāra’a, ’e ’ia tāmata māite i te ha’apūai ’e i te ha’apa’ari i tō tātou mau nu’u fa’ehau, ’e ’ia hāpono mai i te mā’a nō te tauturu ia rātou, inaha, e vaiiho ïa vau i te tahi pae o tō’u feiā-ti’amā nō te tāpe’a noa i teie tufa’a o tō tātou fenua, ’e e vaiiho ho’i au i te pūai ’e te ha’amaita’ira’a a te Atua i ni’a ia rātou, ’ia ’ore roa e ti’a i te hō’ē a’e mana ’ia ’aro mai ia rātou—

26 ’E teie, nō tō rātou ïa fa’aro’o rahi, ’e tō rātou fa’a’oroma’i i roto i tō rātou mau ’ati—

27 ’E e haere atu vau ia ’outou na, ’e mai te mea tei rotopū ia ’outou te tahi pae ’o tei hina’aro i te ti’amāra’a, ’oia ïa, mai te mea tē vai ra te hō’ē pura iti noa a’e nō te ti’amāra’a e toe ra, inaha, e fa’ati’arepu vau i te pāto’ira’a i rotopū ia ’outou na, ē tae roa atu ’ua ha’amou-roa-hia te mau ta’ata ato’a i hina’aro ’ia haru i te mana ’e te ha’amanara’a.

28 ’Oia ïa, ’aita roa vau i mata’u i tō ’outou mana ’e tō ’outou ha’amanara’a, ’āre’a rā ’o tō’u iho Atua ’o tā’u e mata’u ; ’e nō tāna ra mau fa’auera’a i rave ai au i tā’u ’o’e nō te pāruru i tō’u fenua, ’e nō tā ’outou mau ’ohipa ’ī’ino i fāri’i ai mātou i te pohe rahi.

29 Inaha, ’ua tae i te taime, ’oia ïa, ’ua fātata roa te taime, ’e ’ia ’ore ’outou ’ia fa’aitoito ia ’outou iho nō te pāruru i tō ’outou fenua ’e tā ’outou mau tamari’i ri’i, e tautau mai ïa te ’o’e nō te parauti’a i ni’a ia ’outou ; ’oia ïa, e ma’iri ïa te reira i ni’a iho ia ’outou nō te tā’iri ia ’outou ē tae noa atu ’ua ha’amou-roa-hia ’outou.

30 Inaha, e tīa’i au i te tauturura’a nō ’ō nā mai ia ’outou na ; ’e ’ia ’ore ’outou ’ia tauturu mai ia mātou, inaha, e tae atu vau ia ’outou na, ’oia ho’i, i te fenua ra nō Zarahemela, ’e e tā’iri au ia ’outou i te ’o’e, ’ia ’ore roa tō ’outou mana nō te tāpe’a i te haerera’a i mua o teie nei feiā i roto i te tumu o tō tātou ti’amāra’a.

31 Inaha ho’i, e’ita roa te Fatu e fa’ati’a ’ia ora ’outou ’e ’ia pūai rahi ’outou i roto i tā ’outou mau ’ohipa ’ī’ino nō te ha’amou i tōna mau ta’ata parauti’a.

32 Inaha, e ti’a ānei ia ’outou ’ia mana’o ē, e fa’aora te Fatu ia ’outou ’e e fa’atae mai ’oia i te ha’avāra’a i ni’a i te mau ’āti Lamana, ’o te mau peu tumu ho’i a tō rātou mau metua i fa’atupu i tō rātou ’ino’ino ; ’oia ïa, ’e ’ua fa’arahihia te reira e te feiā tei tāiva ia tātou, ’a tupu ai tā ’outou mau ’ohipa ’ī’ino nō tō ’outou hina’aro rahi i te hanahana ’e i te mau mea faufa’a ’ore o te ao nei ?

33 ’Ua ’ite ’outou ē, ’ua ’ōfati ’outou i te mau ture a te Atua, ’e ’ua ’ite ato’a ’outou ē, tē ta’ata’ahi noa na ’outou i te reira i raro a’e i tō ’outou ’āvae. Inaha, ’ua nā ’ō mai ra te Fatu iā’u : Mai te mea ē ’aita rātou ’o tā ’outou i mā’iti ’ei mau tāvana nō ’outou e tātarahapa i tā rātou mau hara ’e tā rātou mau ’ohipa ’ī’ino, e haere atu ’outou i ni’a nō te ’aro atu ia rātou.

34 ’E i teienei, inaha, e tītaura’a teie i ni’a iā’u, ’o Moroni, mai te au i te fafaura’a tā’u i fafau ’ia ha’apa’o i te mau fa’auera’a a tō’u Atua ; nō reira, tē hina’aro nei au ’ia ha’apa’o ’outou i te parau a te Atua, ’e ’ia fa’atae vave mai iā’u i te hō’ē tufa’a nō tā ’outou mau mā’a ’e mau ta’ata, ’e ’ia Helamana ato’a ho’i.

35 ’E inaha, ’ia ’ore ’outou ’ia nā reira, e haere vave atu vau ia ’outou na ; inaha ho’i, ’aita roa te Atua e fa’ati’a ’ia pohe mātou i te po’ia ; nō reira e hōro’a mai ’oia i te tahi vāhi nō tā ’outou mau mā’a nā mātou, noa atu mai te mea e tītauhia ’ia fa’a’ohipa i te ’o’e. I teienei, ’a hi’opo’a māite ’outou nō te fa’atupu i te parau a te Atua.

36 Inaha, ’o Moroni au, tō ’outou ra’atira rahi. ’Aita vau e tītau nei i te mana, tē tītau nei rā vau ’ia huti mai i te reira i raro. ’Aita vau e tītau nei i te tura o teie nei ao, i te hanahana rā o tō’u Atua, ’e te ti’amāra’a ’e te maita’i ho’i o tō’u ra fenua. ’E nō reira tē fa’aoti nei au i tā’u nei ’episetole.