2010–2019
ʻOku Tau Falala Nai Kiate Ia? Lelei e Faingataʻá
ʻOkatopa 2017


ʻOku Tau Falala Nai Kiate Ia? ʻOku Lelei e Faingataʻá

Neongo pe ko e hā e meʻa ʻoku hokó, ʻe lava ke lelei e faingataʻá kiate kinautolu ʻoku laka atu he lototui pea falala ki he ʻEikí mo ʻEne palaní.

Kimuʻa peá u kamatá, ʻoku ou fie fakafofongaʻi atu ʻa kinautolu kotoa ne nau tofanga ʻi he ngaahi maumau lahi kimuí ni mai ʻo e ngaahi afaá mo e mofuiké, pea ʻoku ou fie fakahaaʻi atu ʻa ʻeku loto houngaʻia moʻoni ki he Kau Nima Fietokoni kotoa pē mo ʻenau kau ngāué, he kuo nau fai ha tokoni mo ʻomi ha ʻamanaki lelei.

Ne fai ʻeku ʻuluaki lea konifelenisi lahí ʻi ʻOkatopa 2006. Ne u ongoʻi ke fakakau he pōpoaki mahuʻingá ni ki he Siasí he funga māmaní: “ʻOku falala mai e ʻEikí!”

ʻOkú Ne falala mai ʻi ha ngaahi founga kehekehe. Kuó Ne ʻomi e kakato ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻi he kuonga fakakosipelí ni. Kuó Ne fakafalala mai Hono mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, kakato mo hono ngaahi kií ke fakaʻaongaʻi totonu. ʻI he mālohi ko iá, te tau lava ai ʻo faitāpuekina, tokoni, maʻu e ngaahi ouaú mo fai e ngaahi fuakavá. Kuó Ne toe fakafoki mai hono Siasí, ʻo kau ai e temipale māʻoniʻoní. Kuó Ne foaki ki Heʻene kau tamaioʻeikí ʻa e mālohi faisilá—ke fakamaʻu ʻi māmani ʻa ia kuo fakamaʻu ʻi he langí! Kuó Ne falala mai foki ke tau hoko ko e ngaahi mātuʻa, kau faiako mo e kau tauhi ki Heʻene fānaú he māmaní.

Hili ʻeku ngāue he taʻu lahi ko e Taki Māʻolunga ʻi ha ngaahi feituʻu kehekehe ʻi he māmaní, ʻoku ou fakapapauʻi atu: ʻOkú Ne falala mai kiate kitautolu.

Ko e fehuʻi leva he konifelenisí ni, “ʻOku tau falala nai kiate Ia?”

ʻOku Tau Falala Nai Kiate Ia?

ʻOku faʻa fakamanatu mai ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, ke tau “falala ki he ʻEikí ʻaki ho lotó kotoa; pea ʻoua naʻá ke faʻaki ki ho poto ʻoʻoú.”

“Ke ke fakaongoongo kiate ia ʻi ho hala kotoa pē, pea ʻe fakatonutonu ʻe ia ho ngaahi ʻaluʻangá.

ʻOua naʻá ke pehē ʻi ho mata ʻoʻoú ʻokú ke poto” (Lea Fakatātā 3:5–7).

ʻOku tau falala nai ko e ʻomi ʻEne ngaahi fekaú ke tau lelei ai? ʻEne kau takí, neongo e ʻikai ke nau haohaoá, ke tataki lelei kitautolu? ʻEne ngaahi talaʻofá ke pau? ʻOku tau falala nai ʻoku ʻafioʻi mo fie tokoniʻi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi? ʻOku tau kei falala pē nai kiate Ia neongo e ngaahi ʻahiʻahí mo e ngaahi taimi faingataʻá?

ʻI heʻeku manatu ki he kuohilí, ne u ako e ngaahi lēsoni lelei tahá lolotonga e taimi faingataʻa tahá—ʻo tatau pē ʻi heʻeku kei toʻu tupú, ngāue fakafaifekaú, kamata ha ngāue foʻou, feinga ke fakatupulaki hoku ngaahi uiuiʻí, ʻohake ha fāmili tokolahí, pe feinga ke moʻui fakafalala pē kiate aú. ʻOku hā mahino pē e lelei ʻo e faingataʻá!

Lelei ʻene Faingataʻá

ʻOku hanga ʻe he faingataʻá ʻo ʻai ke tau mālohi ange, loto fakatōkilalo pea ʻomi ha faingamālie ke tau fakamoʻoniʻi ai kitautolu. Naʻe ʻilo ʻOtua ʻetau kau paionia toho salioté {3}ʻi honau taimi faingataʻa tahá. Ko e hā naʻe feʻunga ai mo ha vahe kakato ʻe ua e feinga ʻa Nīfai mo hono ongo taʻoketé ke maʻu e ʻū lauʻi peleti palasá kae veesi pē ʻe tolu ke fakalotoa ʻa e fāmili o ʻIsimeʻelí, ke kau mo kinautolu he fononga he toafá? (vakai, 1 Nīfai 34; 7:3–5). Hangē naʻe finangalo ʻa e ʻEikí ia ke fakamālohia ʻa Nīfai, ʻo fakafou heʻene faifeinga ke maʻu e ʻū lauʻi peletí.

ʻOku ʻikai totonu ke tau ofo he hoko mai e ngaahi meʻa faingataʻa heʻetau moʻuí. Ko e taha e ngaahi fuofua fuakava ʻoku tau fai mo e ʻEikí, ke tau moʻuiʻaki e fono ʻo e feilaulaú. ʻOku kau hono fakaʻuhinga ʻo e feilaulaú, ʻa hono tukuange ʻo ha meʻa ʻokú te manako ai. ʻOku tau ʻiloʻi ʻi heʻetau ngaahi aʻusiá ko ha kiʻi feilaulau siʻisiʻi pē ia ʻi heʻene felāveʻi mo e ngaahi tāpuaki ʻoku muiaki maí. Fakatatau mo e fakahinohino ʻa Siosefa Sāmitá, naʻe pehē ai, “he ʻikai ʻaupito ke maʻu ʻe ha tui fakalotu ʻoku ʻikai fie maʻu ai ʻa e feilaulauʻi ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē, ha e mālohi feʻunga ke maʻu ʻa e tui ʻoku fie maʻu ki he moʻuí mo e fakamoʻuí.”1

ʻOku ʻikai sola e Toluʻi ʻOtuá ia ki he faingataʻá. Naʻe feilaulauʻi ʻe he ʻOtua ko e Tamaí ʻa Hono ʻAlo pe Taha naʻe Fakatupú ʻi he mamahi fakalilifu ʻo e Fakaleleí, kau ai hono tutuki Iá. ʻOku pehē ʻe he folofolá, naʻe ako ʻe Sīsū Kalaisi e “talangofuá ʻi he ngaahi meʻa naʻá Ne kātakiʻí” (Hepelū 5:8). Naʻá Ne fuesia loto-fiemālie pē ʻa e mamahi ʻo e Fakaleleí. Pau pē ʻoku kātaki fuoloa ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke ne ueʻi, fakatokanga mai mo tataki kitautolu, kae hili ko iá ʻoku tau faʻa taʻetokanga ki ai, maʻu hala pe fakangaloʻi ia.

Konga ʻo e Palaní

Ko e faingataʻá ko ha konga ia e palani ʻo e ongoongoleleí. Ko e taha e ngaahi taumuʻa ʻo e moʻuí ni, ke siviʻi kitautolu (vakai, ʻĒpalahame 3:25). ʻOku tokosiʻi ha kakai kuo mamahi lahi ange he kakai ʻo ʻAlamaá. Ne nau hola mei he Tuʻi faiangahala ko Noá, ʻo fakapōpulaʻi kinautolu ʻe he kau Leimaná! Neongo e ngaahi faingataʻa ko iá, ka naʻe akoʻi kinautolu ʻe he ʻEikí ʻokú Ne fakatonutonuʻi Hono kakaí mo siviʻi ʻenau “kātakí mo ʻenau tuí” (Mōsaia 23:21).

Lolotonga e ngaahi ʻaho fakamamahi ʻi he Falepōpula Lipetií, naʻe akoʻi ai ʻe he ʻEikí ʻa Siosefa Sāmita ke “kātakiʻi ia ʻo lelei” (T&F 121:8) pea talaʻofa ange kapau te ne fai ia, “ʻe foaki ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻa e potó kiate koe, pea ʻe hoko ia ʻo ʻaonga kiate koe” (T&F 122:7

Kuo kōlenga mai ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, “ʻOfa te tau fili maʻu pē totonu ʻoku faingataʻá, kae ʻikai ko e meʻa hala ʻoku faingofuá.”2 Naʻá ne lea fekauʻaki mo e temipalé ʻo pehē, ʻoku “ʻikai ha feilaulau ia ʻe fuʻu lahi pe totongi ʻe fuʻu mamafa, ha faingataʻa ʻe fuʻu tōtuʻa, kehe pē ke maʻu e ngaahi tāpuaki [ʻo e temipalé].”3

Ko natula, ʻoku kau e faingataʻá ia he konga ʻo e moʻuí. ʻOku faingataʻa ki ha kiʻi moa ke ne fofoaʻi pē hono ngeʻesi fuaʻimoá. Ka ko e taimi ʻoku feinga ha taha ke fakafaingofuaʻi angé, ʻoku ʻikai leva ke fakatupulaki ʻe he kiʻi moá ia e mālohi ʻoku fie maʻu ke moʻui aí. ʻI ha founga tatau pē, ʻoku hanga ʻe he faifeinga ʻa ha kiʻi pepe ke hao mei hono punungá, ʻo fakamālohia ia heʻene moʻuí.

ʻOku tau sio he ongo sīpingá ni, ʻa e fie maʻu ke faingataʻá. ʻOku tau takitāuhi kotoa pē e faingataʻa. Ko e kehekehé pē ʻa e anga ʻetau tali e faingataʻa ko iá.

Naʻe ʻi ai ha taimi he Tohi ʻa Molomoná, naʻe faingataʻaʻia ai e kakaí ʻi he “ngaahi fakatanga lahi” mo e “fuʻu faingataʻa lahi” (Hilamani 3:34 Ne nau tali fēfē ia? “Naʻa nau faʻa ʻaukai mo lotu, pea nau fakaʻau ʻo mālohi ange ai pē ʻi honau loto-fakatōkilaló, mo tuʻu mālohi ai pē ʻi he tui kia Kalaisí, ʻo aʻu ki hono fakafonu honau laumālié ʻaki ʻa e fiefia mo e fiemālie” (Hilamani 3:35). Ne hoko ha sīpinga ʻe taha hili ha taʻu lahi ʻo e fetauʻakí: “Koeʻuhí ko hono fuoloa fau ʻo e tau ʻi he vahaʻa ʻo e kau Nīfaí mo e kau Leimaná, kuo hoko ai ʻo fuʻu loto-fefeka ʻaupito ʻa e tokolahi, … pea kuo fakamolū ʻa e loto ʻo e tokolahi koeʻuhí ko ʻenau ngaahi faingataʻaʻiá, ʻo nau fakavaivaiʻi ai ʻa kinautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ʻi he fuʻu anga-fakatōkilalo lahi” ( ʻAlamā 62:41).

ʻOku tau takitaha fili ke faingataʻa ʻetau tali ha meʻa.

Tokanga Telia ʻa e Faingofuá

Kimuʻa pea ui au ki he fatongiá ni, ne u hoko ko ha taha faifaleʻi fakapaʻanga ʻi Hiusitoni, Tekisisi. Ne u ngāue he taimi lahi mo ha kau milionea, ne ʻi ai haʻanau ngaahi pisinisi. Meimei ne nau ngāue mālohi kotoa ke ola lelei ʻenau pisinisí, ʻa ia ne kamata mei he halaʻataá. Ko e meʻa fakaloloma taha kiate aú, ko ʻeku fanongo ki ha pehē ʻe hanau niʻihi, ko honau lotó ke faingofua ange e moʻui ʻenau fānaú. Naʻe ʻikai ke nau loto ke faingataʻaʻia ʻenau fānaú ʻo hangē ko kinautolú. Ko hono fakalea ʻe tahá, te nau taʻofi mei heʻenau fānaú ʻa e meʻa pē ʻe taha ne tupu ai ʻenau lavameʻá.

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku tau ʻilo ha fāmili ne kehe ʻenau foungá. Naʻe fakalotoa e ongomātuʻá ʻe he aʻusia ʻa J. C. Pení, ʻi hono talaange ʻe heʻene tamaí he hoko hono taʻu valú, ke ne tokangaʻi pē ʻene meʻa fakapaʻangá. Ne na fokotuʻu ʻena founga pē ʻanaua: ʻi he ʻosi pē ha taha ʻo e fānaú mei he ako māʻolungá, te nau takitaha tokangaʻi pē ʻe kinautolu ʻenau meʻa fakapaʻangá—ke hoko atu ʻenau akó (ʻa e ʻunivēsití, ako mataʻitohí mo e alā meʻa pehē) pea mo ʻenau fie maʻu fakapaʻangá (moʻui fakafalala moʻoni pē kiate kitá) (vakai, T&F 83:4). Naʻe tali fiefia ia ʻe he fānaú. Kuo nau ʻosi kotoa mei he ʻunivēsití mo maʻu mataʻitohi—ʻiate kinautolu pē. Naʻe ʻikai faingofua, ka ne nau lavaʻi ia. Ne nau fai ia ʻi he ngāue mālohi mo e lototui.

Tui ke Falala Kiate Ia

Ko e fehuʻí leva, “ʻOku tau falala nai kiate Ia?” pe ko hono fakalea lelei angé, “ʻʻOku tau maʻu nai ha tui ke falala kiate Ia?”

ʻOku tau maʻu nai ʻa e tui ke falala ki Heʻene ngaahi talaʻofa fekauʻaki mo e vahehongofulú te tau iku lelei ange kitautolu ʻi he peseti ʻe 90 ʻo ʻetau tupú fakatahaʻi mo e tokoni ʻa e ʻEikí, kae ʻikai ko e peseti ʻe 100 ʻo ʻetau tupu fakataʻú {45}ʻiate kitautolu peé?

ʻOku lahi feʻunga nai ʻetau tuí ke falala te Ne tokoniʻi kitautolu ʻi hotau ngaahi faingataʻá (vakai, Mōsaia 24:14), te Ne fepaki mo kinautolu ʻoku fakafepaki maí (vakai, ʻĪsaia 49:25; 2 Nīfai 6:17), pea te Ne fakatapui hotau ngaahi mamahí ke ʻaonga kiate kitautolu? (vakai, 2 Nīfai 2:2).

Te tau fakahaaʻi nai e tui ʻoku fie maʻu ke tauhi ai ʻEne ngaahi fekaú ka Ne tāpuekina fakatuʻasino mo fakalaumālie kitautolu? Te tau faivelenga nai ki he ikuʻangá kae lava ke Ne tali kitautolu ki Hono ʻaó? (vakai, Mōsaia 2:41).

ʻE kāinga, te tau lava ʻo tui pea falala kiate Ia! ʻOkú Ne finangalo ke tau maʻu e lelei tahá (vakai, Mōsese 1:39). Te Ne tali ʻetau ngaahi lotú (vakai, T&F 112:10). Te Ne tauhi ʻEne ngaahi talaʻofá(vakai, T&F 1:38). ʻOkú Ne maʻu e mālohi ke faipau ki he ngaahi talaʻofa ko iá (vakai, ʻAlamā 37:16). ʻOkú Ne tokaimaʻananga ki he meʻa kotoa! Kae meʻatēpuú, ʻokú Ne ʻafioʻi e meʻa ʻe lelei tahá (vakai ʻĪsaia 55:8–9).

Ko ha Māmani Fakatuʻutāmaki

ʻOku faingataʻa e māmaní he ʻahó ni. ʻOku hulufau e koví mo e faihalá ʻi he puleʻanga kotoa pē, kuo maʻu ʻe he kau tautoitoí ha feituʻu malu, holofa e ʻekonōmiká, taʻe maʻu ngāué, mahakí, fakatamaki fakaenatulá, ngaahi tau fakalotofonuá mo e kau taki pule fītaʻá, mo e alā meʻa pehē. Ko e hā ʻoku totonu ke tau faí? ʻOku tau hola pe tuʻu atu ʻo tau? Ko e fē ʻoku totonú? ʻE lava ke fakatuʻutāmaki ha taha pē ʻiate kinaua. Naʻe fakatuʻutāmaki kia Siaosi Uāsingatoni mo ʻene kau taú ke nau tau, pea pehē pē ki heʻetau kau ngaahi kui paioniá ke nau hola. Naʻe fakatuʻutāmaki kia Nalesoni Manitela ke ne tauʻi e tauʻatāiná. Kuo taku ʻo pehē, ko e meʻa pē ʻoku tupulaki ai e koví ko e ʻikai ala e kakai leleí ʻo fai ha meʻá.4

ʻOua ʻe Manavasiʻi!

Ko e hā pē meʻa te tau fai pe taʻe faí, ʻoku ʻikai totonu ke tau fili pe ngāue ʻi he loto manavasiʻi. Ko e moʻoni, “naʻe ʻikai foaki ʻe he ʻOtuá kiate kitautolu ʻa e laumālie ʻo e manavasiʻí” (2 Tīmote 1:7). (ʻOkú ke fakatokangaʻi hono fakamamafaʻi he folofolá ʻa e foʻi fakakaukau “ʻoua ʻe manavaheé”?) Kuo akoʻi mai ʻe he ʻEikí ko e lotofoʻí mo e manavasiʻí ko ha meʻangāue ia ʻa e filí. Ko e tali ʻa e ʻEikí ki he taimi faingataʻá, ko e laka atu kimuʻa ʻi he tui.

Ko e hā e Faingataʻa?

ʻOku tau takitaha pē moʻona e fakaʻuhinga ki he faingataʻá. Mahalo ʻe taku ʻe ha niʻihi ʻoku faingataʻa ke totongi vahehongofulu he taimi ʻo e fusimoʻomo fakapaʻangá. ʻOku faʻa faingataʻa ki he kau takí ʻa e fie maʻu ke totongi vahehongofulu ʻa e masivá. Mahalo naʻa faingataʻa ke tau laka atu ʻi he tui ʻo mali pe faʻu ha fāmili. ʻOku faingataʻa ki ha niʻihi ke “fiemālie ʻi he meʻa kuo tuku mai ʻe he ʻEikí [maʻanautolú]” ( ʻAlamā 29:3). Pea mahalo naʻa ʻoku faingataʻa ke ke fiefia ʻi ho fatongia lolotongá (vakai, ʻAlamā 29:6). Mahalo naʻa ngali faingataʻa e fakatonutonu faka-Siasí, ka ʻoku lau ia ʻe ha niʻihi ko e kamataʻanga ʻo e hala ki he fakatomala moʻoní.

Neongo pe ko e hā e meʻa ʻoku hokó, ʻe lava ke ʻaonga e faingataʻá kiate kinautolu ʻoku laka atu he lototui mo falala ki he ʻEikí mo ʻEne palaní.

Ko ʻEku Fakamoʻoní

Siʻoku kāinga, ʻoku ou fakamoʻoni ko e kau taki ʻoku meʻa atu mei hoku tuʻá, ko e ui kinautolu ʻe he ʻOtuá. Ko ʻenau fakaʻamú ke tokoni ki he ʻEikí mo tokoni mai ke fakatō-kakano e ongoongoleleí ʻi hotau lotó. ʻOku ou ʻofa mo poupouʻi kinautolu.

ʻOku ou ʻofa ʻi hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ou fakatumutumu he lahi fau ʻEne ʻofa ki he Tamaí mo kitautolu, ke Ne hoko ai ko hotau Fakamoʻuí mo e Huhuʻí; pea pau ai ke Ne “tetetete … koeʻuhí ko e mamahí, pea mo e tafe ʻa e totó ʻi he ava kotoa ʻo [hono] kilí, mo e mamahiʻia ʻi he sinó mo e laumālié fakatouʻosi” (T&F 19:18). Pea ʻi heʻene fehangahangai mo e meʻa fakamamahí ni mo e fie maʻu ke Ne fakahoko iá, naʻá Ne kei fakapapauʻi pē ki he Tamaí, “Kae ʻoua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻoʻoú” (Luke 22:42). ʻOku ou vīkiviki ʻi he lea ʻa e ʻāngeló: “ʻOku ʻikai ʻi heni ia: he kuo toe tuʻu” (Mātiu 28:6).

ʻOku hoko moʻoni ʻEne sīpingá ko e “hala, mo e moʻoni, pea mo e moʻui” (Sione 14:6). Te tau toki maʻu pē ʻa e “melinó ʻi māmani pea mo e moʻui taʻengatá ʻi he maama ka hoko maí,” ʻo kapau te tau muimui ki he sīpinga ko iá (T&F 59:23). ʻI heʻeku muimui ki Heʻene sīpingá mo fakaʻaongaʻi ʻEne ngaahi akonakí, kuó u ako ʻo ʻiloʻi ʻoku moʻoni ʻa e kotoa ʻo ʻEne “ngaahi talaʻofa ʻoku lahi ʻaupito mo mahuʻingá” (2 Pita 1:4).

Ko ʻeku fakaʻamu taupotu tahá ke tuʻu fakataha mo Molomona ko ha ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi (vakai, 3 Nīfai 5:13) pea fanongo ha ʻaho ki Heʻene folofola mai, “Mālō, ko e tamaioʻeiki lelei mo angatonu [koe]” (Mātiu 25:21). ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.