Näemmekö me Kristuksen?

Eräänä iltana eräs isoisä oli lukemassa kertomusta nelivuotiaalle tyttärentyttärelleen, kun tämä vilkaisi ylös ja sanoi: ”Pappa, katso tähtiä!” Vanha mies hymyili ystävällisesti ja sanoi: ”Kultaseni, me olemme sisällä. Ei täällä ole tähtiä.” Mutta lapsi väitti edelleen: ”On sinun huoneessasi tähtiä! Katso!”

Isoisä katsahti ylös ja huomasi yllätyksekseen, että sisäkaton pintaa peittivät kauttaaltaan metallinhohtoiset hileet. Suurimman osan aikaa niitä ei huomannut, mutta kun valo osui hileisiin tietyllä tavalla, katto tosiaan näytti tähtikentältä. Kimmellyksen huomaamiseen tarvittiin lapsen silmät, mutta se oli olemassa. Ja siitä hetkestä lähtien aina kun isoisä astui siihen huoneeseen ja katsahti ylös, hän näki sellaista, mitä ei ollut pystynyt näkemään aikaisemmin.

Meillä alkaa jälleen uusi ihana joulun aika, joka on täynnä musiikkia ja valoja, juhlia ja lahjoja. Mutta kaikista ihmisistä juuri meidän, Vapahtajan mukaan nimetyn kirkon jäsenten, tulee katsoa joulun ulkokuoren läpi ja nähdä tämän juhlakauden ylevä totuus ja kauneus.

Kuinkakohan moni Betlehemissä tiesi, että juuri siellä heidän lähellään oli syntynyt Vapahtaja? Jumalan Poika, kauan odotettu ja luvattu Messias – Hän oli heidän keskellään!

Muistatteko, mitä enkeli kertoi paimenille? ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Ja he sanoivat toisilleen: ”Menkäämme nyt Betlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut” (Luuk. 2:11, 15, ks. vuoden 1938 raamatunkäännös).

Entisajan paimenien tavoin meidänkin tulee sanoa sydämessämme: ”Menkäämme nyt katsomaan sitä, mikä on tapahtunut.” Meidän täytyy haluta sitä sydämessämme. Menkäämme katsomaan Israelin Pyhää seimessä, temppelissä, vuorella ja ristillä. Paimenten tavoin kiittäkäämme ja ylistäkäämme Jumalaa tästä suuresta ilosanomasta!

Toisinaan meidän on vaikeinta nähdä sellaista, mikä on ollut koko ajan aivan edessämme. Kuten isoisä, joka ei nähnyt katossa olevia tähtiä, mekään emme aina näe sitä, mikä on aivan näkyvissä.

Meidän, jotka olemme kuulleet loistavan sanoman Jumalan Pojan tulemisesta, jotka olemme ottaneet Hänen nimensä päällemme ja tehneet liiton kulkea Hänen polkuaan Hänen opetuslapsinaan – meidän täytyy avata sydämemme ja mielemme ja todella nähdä Hänet.

Joulun aika on monin tavoin ihanaa. Se on ystävällisyyden ja veljellisen rakkauden hyvien tekojen aikaa. Se on aikaa pohtia enemmän omaa elämäämme ja niitä monia siunauksia, joita meillä on. Se on anteeksiantamisen ja anteeksisaamisen aikaa. Se on aikaa nauttia musiikista ja valoista, juhlista ja lahjoista. Mutta joulunajan kimalluksen ei pitäisi koskaan hämärtää näkemystämme ja estää meitä todella näkemästä Rauhan Ruhtinasta majesteettisuudessaan.

Luokaamme kaikki tämän vuoden joulusta riemun ja juhlan aika, jolloin kiitämme siitä ihmeestä, että meidän kaikkivaltias Jumalamme lähetti ainosyntyisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen lunastamaan maailman!