2012
ʻOfa pē ʻe ʻOfa ha Taha ʻIate Ia
Tīsema 2012


ʻOfa pē ʻe ʻOfa ha Taha ʻIate Ia

Pilitenī Paini, ʻIutā, USA

Naʻe kau hoku foha taʻu tolú mo hoku ʻofefine taʻu faá ki ha kulupu ʻo e fānau teuteu ako ʻi homau feituʻú. Naʻa mau fakakaukau ai kimautolu naʻa mau tokangaʻi ʻa e kulupú ʻi he faʻahitaʻu momoko ko iá ke mau fai ha kiʻi polokalama ngāue-ʻofa faka-Kilisimasi, ʻa ia naʻe kau ai hano foaki ʻe he fānau takitaha ha meʻa vaʻinga ki ha fāmili ʻoku faingataʻaʻia.

Naʻa mau akoʻi ha ngaahi lēsoni lahi ʻi he ngaahi uike kimuʻá ʻo kau ki he founga ʻoku hanga ai ʻe he loto houngaʻiá mo e vahevahe mo e niʻihi kehé ʻo ngaohi kitautolu ke tau fiefiá. Naʻá ku talaange ki heʻeku fānaú ke nau kamata fakakaukau leva ki he ngaahi meʻavaʻinga te nau fie foakí, ʻi heʻeku loto ke nau ako tonu ʻi hono fili ʻa e meʻa te nau foakí. Naʻe fakangatangata homau tuʻunga fakapaʻangá. Pea naʻá ku fie ʻilo pe ko e fē ʻi heʻenau ngaahi meʻavaʻingá te nau loto ke foaki ki ha tahá.

Naʻá ku pehē ange ki heʻeku fānaú ʻi ha pongipongi Tokonaki ʻe taha, kuo taimi ke nau fili ʻa e meʻavaʻinga ke nau foakí. Naʻá ku tokoni kia Hanitā ʻi hono kofukofuʻi ʻo e loli naʻá ne filí, hili ia peá u ʻalu atu ke sio ki he meʻa ʻa Mikaela naʻe faí. Naʻá ku tuʻu pē mei he matapā ʻo hono lokí ʻo sio mei ai ki he meʻa naʻe hokó, pea naʻe tō hoku loʻimatá ʻi he meʻa naʻá ku sio ki aí.

Naʻe lolotonga pukepuke ʻe Mikaela ʻa e kiʻi tamapua naʻá ne saiʻia taha aí, ʻa ia ko Mela, kuó ne ʻosi fakatui hono kiʻi teunga tamapua lelei tahá, pea naʻá ne lolotonga hivehiva kiate ia. Hili iá naʻá ne folahi ha kiʻi sipi ʻi loto ʻi ha kiʻi kato meʻaʻofa. Naʻá ne malimali ki he tamapuá, peá ne fāʻofua mo ʻuma ki ai, pea fakatokoto lelei hifo ia ʻi he kató. Naʻá ne pehē mai ʻi heʻene sio mai kiate aú, “Fineʻeiki, kuo maau ʻa Mela ia. ʻOfa ange pē ʻe ʻofa ha taha ʻiate ia.”

Naʻá ku ʻohovale ʻi heʻene fie foaki iá, he naʻá ku ʻiloʻi ʻa e ongo ʻa hoku ʻofefiné ki heʻene kiʻi tamapua ko ʻení. Naʻa ku meimei tala ange kia Mikaela ʻoku ʻikai fie maʻu ke ne foaki ʻene kiʻi tamapua ʻokú ne saiʻia taha aí, ka naʻá ku longo ʻo ʻikai ke u lea.

Naʻá ku pehē, “ʻOku mahino kiate ia ʻa e foakí. ʻOkú ne foaki ʻene lelei tahá.”

Naʻe fakafokifā ʻeku fakatokangaʻi ʻoku ʻi ai haku konga ʻoku loto ke u foaki mo vahevahe mo ha taha, kae ʻoua pē naʻa hoko ia ko ha feilaulau fakafoʻituitui ʻe fuʻu lahi. Kuó u fokotuʻu ha fakangatangata ki heʻeku foaki ʻofá, pea naʻá ku ʻiloʻi ʻoku fie maʻu ke u liliu.

Naʻá ku fakakaukau ki hono foaki ʻe heʻeku Tamai Hēvaní Hono ʻAlo haohaoa pē tahá, pea tuku ke Ne mamahi pea pekia koeʻuhi ko au. Naʻá ku sio loto atu ki ha Tamai ʻi Hēvani ʻofa ʻoku fekita ki Hono ʻAlo ʻOfaʻangá pea fekauʻi hifo Ia ki he māmaní ko ha kiʻi pēpē, mo ha ʻamanaki te tau ʻofa mo muimui ʻiate Ia.

Naʻe ʻikai taʻofi ʻe he Fakamoʻuí Tonu ha meʻa ʻe taha, peá Ne foaki ʻa e meʻa kotoa pē naʻá Ne maʻu ke foakí.

Naʻá ku fifili pe ʻe liliu ʻe Mikaela ʻene fakakaukaú kimuʻa ʻi he polokalama Kilisimasi, ʻa ia ʻe foaki ai ʻa e ngaahi meʻavaʻinga faka-Kilisimasí, ka naʻe ʻikai liliu ʻene fakakaukaú. Naʻá ku fifili pe te ne fakameʻapangoʻia ʻamui ʻi heʻene filí ʻo mamahi ai, ka naʻe ʻikai.

Naʻá ku fakapapau ʻi heʻeku vakai ki he sīpinga faka-Kalaisi ʻa ʻeku taʻahiné, ʻe tatau ai pē pe ʻoku lahi pe siʻisiʻi ha meʻa ʻoku ou maʻu, te u fiefia maʻu pē ke foaki ʻa ʻeku lelei tahá ʻi he taimi ʻoku ou maʻu ai ha faingamālie ke u foakí.