2013
Ko e hā ʻOku Mou ʻi Lēkisipeki aí (Rexburg)?
ʻOkatopa 2013


Ko e hā ʻOku Mou ʻi Lēkisipeki aí?

Senitulā Lasa, ʻAitahō, USA

Naʻá ku hiki mo hoku husepānití, hili ha ngaahi taʻu lahi ʻo ʻema nofo ʻi ha feituʻu naʻe tokosiʻi ai ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí, ki ha tukuiʻapi ʻi Lekisipeki ʻi ʻAitahō, USA, naʻe ʻi ai ha ongo fāmili taʻe siasi pē ʻe ua. Ko hamau monū ke nofo he tafaʻaki ʻo e taha ʻo kinaua.

Naʻe lolotonga kosi ʻe he tangataʻeikí ʻa e musié ʻi he fuofua taimi naʻa mau afe atu ai ki homau ʻapí. Naʻá ku lue atu leva he musié mo hoku husepānití ke mau maheni. Naʻá ku ʻeke ange ʻi he ala atu hoku nimá ke ma lulululú, “Ko e hā ne hiki mai ai homou fāmilí ki Lekisipekí?”

Tali mai ʻe ia, “Ko ʻeku ngāué—pea naʻá ma kumi pē ha kolo naʻe fie maʻu ke fakafeʻiloaki kia Kalaisí.”

Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē naʻe piiʻi ʻaki au ha kane vaimomokó, ka naʻá ku malimali pē. Naʻá ku fakapapau he momeniti pē ko iá, ʻe tatau ai pē pe ko e hā e lau pe meʻa ʻe fai ʻe homau kaungāʻapí, te mau hoko ko e kaungāʻapi lelei taha kuo faifaiangé pea maʻu ʻe he fāmilí ni. Te mau feinga ke angaʻofa, ʻofa pea mo fai ʻi ha founga lelei e meʻa kotoa, hangē ko ia ne mei fai ʻe he Fakamoʻuí.

Ne hoko ʻi he ngaahi taʻu ʻe valu hono hokó ha ngaahi ʻekitivitī fakataha ʻi homau ongo fāmilí. Naʻe fakaafeʻi ʻa e fineʻeikí ki he ngaahi ʻekitivitī ʻa e Fineʻofá pea naʻe ʻalu ange. Naʻá ne fakaafeʻi tuʻo lahi au mo ha tokolahi homau ngaahi kaungāʻapi Siasí ki ha polokalama (retreat) ʻa e houʻeiki fefine Kalisitiané naʻe fakalele honau siasí. Naʻe fakaafeʻi au mo hoku husepānití ki he ngaahi fakaʻaliʻali hulohula mo e tā-piano ʻena fānaú. Naʻe fakakau honau fāmilí ʻi he ngaahi feimeʻatokoni mo e ngaahi fakafiefia ʻa e tukuiʻapí. Pea naʻá ma maʻu ha ngaahi telefoni mei heʻena fānau lalahi angé ʻi he taimi naʻa nau fie maʻu ai ha meʻalele ke foki mai ai mei he ngāué pea ʻikai ke nau lava ʻo maʻu ʻenau mātuʻá.

Naʻe hohaʻa ʻenau mātuʻá telia naʻa fuʻu saiʻia ʻena fānaú he Siasí, pea ʻikai leva ke na fakangofua ʻena fānau tangatá ke nau kau he polokalama Sikauti homau uōtí. Ka naʻe lau pē homau ʻapí ko ha feituʻu malu, naʻá na fakangofua ke vaʻinga ai ʻena fānaú ʻi he taimi naʻe ʻaʻahi mai ai homa ngaahi makapuná.

Ko e taimi kotoa pē ne feinga ai homau kaungāʻapí ke tokoni mai ke ma fakatokangaʻi e “fehālaaki ʻetau ngaahi foungá,” naʻá ma fakamanatu ange ʻoku mau fakaʻapaʻapaʻi ʻaupito ʻenau tui fakalotú mo e anga ʻenau nofó mo lehilehiʻi ʻenau fānaú. Peá ma toe talaange ʻokú ma fie maʻu ha fakaʻapaʻapa tatau ki heʻetau tui fakalotú, he ʻoku toe fakatefito foki mo ia ʻi he ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí.

Ko e taimi naʻe feinga ai ʻa e fineʻeikí ke fakamamaʻo meiate kimautolu koeʻuhí ko homau faikehekehé, ʻo pehē ʻoku tui ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻo e Ngaahi ʻAho Kimui Ní ia ki ha “Sīsū kehé,” naʻá ku fakamanatu ange ʻokú ma fakatou tui ki Hono fakalangí pea ko e ʻAlo ʻofaʻanga ia ʻo e ʻOtuá. Naʻe fāifai peá ma maʻu ha feohi fiefia mo anga fakakaumeʻa.

Naʻe hiki honau fāmilí ʻo ʻikai kau ki he Siasí. Ka, kapau te nau lava ʻo pehē, “Ne mau nofo he lotolotonga ʻo e Kau Māmongá; ko ha kakai lelei mo fakaʻapaʻapa pea mo loto tōnunga,” te u ongoʻi kuó u lavameʻa ʻi heʻeku hoko ko e kaungāʻapi lelei pea mo tokoni ke tauʻatāina mo totonu ange ʻenau vakavakaiʻi ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.