2019
Ke Hoko pe Kuo Hoko: Ko e Fehuʻí Ia
ʻOkatopa 2019


Ke Hoko pe Kuo Hoko: Ko e Fehuʻí Ia

ʻOku fie maʻu ke tau fakamaauʻi. Kuo pau ke tau fai ia. Ka kuo pau ke ʻoua naʻa tau fakamahamahalo pe fakahingoa ha taha.

ʻĪmisi
variety of different people

Ta fakatātā ʻa David Green

ʻI he ngaahi taʻu lahi kuohilí, naʻá ku ʻaʻahi ai mo hoku uaifí ki he Kāsolo Kolonipokí ʻi Helisinga, Tenimaʻake. Naʻe ʻiloa ʻa e kāsolo ko ʻení ʻi he tulama ʻa Viliami Seikisipia ko e Hamlet. ʻI heʻema lue holo ʻi he loto kāsoló, ne ma fakakaukau ki he ngaahi ʻata mo e fepōtalanoaʻaki mei he tulamá, tautautefito ki he fehuʻi ʻiloa, “Ke hoko, pe ko e ʻikai ke hoko: ko e fehuʻí ia.”

Ka naʻá ku fakakaukau ki ha fehuʻi ʻoku mahuʻingamālie ange ke ʻeke kiate kitautolu: “Ke hoko pe kuo hoko: ko e fehuʻí ia.”

Fakaʻatā ha Tupulaki

Meʻapangó, he ʻoku tau faʻa ui hingoa he taimi ʻoku tau talanoa ai fekauʻaki mo e niʻihi kehé. Hangē ko ʻení, ʻe lava ke tau lea ʻaki ha ngaahi meʻa hangē ko e:

  • “Ko ʻEletā Palauní ko ha faifekau fakapikopiko.” Ka ʻoku totonu ke tau pehē, “ʻOku teʻeki ke ngāue mālohi ʻa ʻEletā Palauni kimuí ni mai, ka ʻoku ou tui ʻe lava pē ke ne fakalakalaka.”

  • “ʻOku ʻikai ko ha tokotaha tui fakalotu ʻa Mele.” ʻI hono fehangahangaí ʻoku totonu ke tau pehē, “Kuo teʻeki ke saiʻia ʻa Mele ʻi he tui fakalotú, kae mahalo te ne ongoʻi ʻa e Laumālié ʻo kapau te u vahevahe ʻeku fakamoʻoní kiate ia.”

ʻI he taimi ʻoku tau pehē ai ʻoku pehē ha tokotaha, te tau iku ai ʻo fakahingoa pe fakamahamahalo, ʻo tau loto-fakamaau kae ʻikai ke tau tuku ha faingamālie ke liliu mo tupulaki. Ka ko e taimi ʻoku tau pehē ai kuo hokó, ʻoku tau fakaʻilonga ai ʻoku tau tui ʻe malava pē ke tupulaki mo fakalakalaka.

ʻOku Hala Nai ke Fakamaau?

ʻOku ʻomi ʻe ha konga lahi ʻo e liliu ʻi he Tohi Tapú ʻa e konga ko ʻeni ʻo ha akonaki mei he Fakamoʻuí: “ʻOua naʻa mou fakamaau, telia naʻa fakamaaua ʻa kimoutolu” (Mātiu 7:1). Ka ʻoku ʻomi ʻe he Liliu ʻa Siosefa Sāmitá ha fakamaʻalaʻala: “ʻOua ʻe fakamaau taʻe-māʻoniʻoni … , kae fakamaau ʻi he fakamaau ʻoku māʻoniʻoni” (ʻi he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá; tānaki atu e fakamamafá).

Ko e moʻoni ʻoku tali lelei ia—pea aʻu ʻo fie maʻu—ke tau fakamaau ʻi heʻetau siviʻi, vakaiʻi, mo ʻiloʻi ʻa e ngaahi tūkungá mo fai ha ngaahi fili. Pea ʻoku matuʻaki mahuʻinga ke tau fakamālohia ʻa e fakamaau māʻoniʻoní ʻi heʻetau feohi mo e kakaí.

Hangē ko ʻení, ʻoku totonu ke tau vakaiʻi fakalelei ʻa e tokotaha te tau mali mo iá, fakaʻaongaʻi ʻa e faʻa ʻiloʻiló ke maʻu ha mahino ki he ngaahi taumuʻa ʻa ha taha, pe siviʻi ʻa e malava ʻa ha taha ke fakahoko ha ngāue fakapalōfesinale.

ʻOku totonu ke tau vakaiʻi maʻu pē ʻa e ngaahi angafai pe ʻulungaanga ʻa e kakaí ʻaki e ngaahi tuʻunga ʻulungaanga ʻa e ʻEikí, hangē ko ia ʻoku hā ʻi he tohi folofola māʻoniʻoní mo e ngaahi lea ʻa e kau palōfitá. Ko e mahuʻinga tahá, ʻoku totonu ke tau fakapapauʻi ʻoku ʻikai hanga ʻe heʻetau loto-fakamāú ʻo fakamatalaʻi taʻeʻofa, fakamahamahalo, pe fakahingoa taʻetotonu ha taha.

Malava ke Liliu

ʻOku tau fakahoko ʻa e fakamaau taʻemāʻoniʻoní ʻi he taimi ʻoku tau fakamatalaʻi hala ai ʻa e niʻihi kehé, tautautefito kapau ʻoku tau ʻuhinga he ʻikai pē ke nau lava ʻo liliu. ʻI heʻetau feohi mo e niʻihi kehé, ʻoku totonu ke tau manatuʻi ʻoku makatuʻunga ʻi he feilaulau fakalelei ʻa e ʻEikí ʻa ʻetau malava kotoa ʻo tupulakí. Fakakaukau ki he ngaahi sīpinga ko ʻeni mei he Fakamoʻuí:

  • Naʻá Ne folofola ki he fefine ne moʻua ʻi he feʻauakí, “ʻAlu pea ʻoua ʻe toe fai angahala” (Sione 8:11).

  • Naʻá Ne folofola ki he taha ʻo e ongo tangata ne tutuki ʻi Hono tafaʻakí, “Te ta ʻi Palataisi mo au he ʻahó ni” (Luke 23:43).

  • ʻI Heʻene hoko ko ha taha kuo toetuʻú, naʻá Ne hokohoko atu ke ʻafio ki he mālohi ʻo Pitá peá Ne akoʻi ia, neongo naʻe tuʻo tolu hono fakafisingaʻi Ia ʻe Pitá (vakai, Mātiu 26:34 mo e Sione 21:15–17).

  • Naʻá Ne folofola kia Saula, ʻa ia naʻá ne fakatangaʻi ʻa e Kāingalotú, ke fakatomala. Naʻe talangofua ʻa Saula, ʻa ia naʻe hoko ko Paulá, pea naʻá ne māʻoniʻoni. (Vakai, Ngāue 9:3–6.)

ʻOku poupou lahi ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ke tau maʻu ha faingamālie hono ua—kae pehē foki ki ha faingamālie hono tolu mo fā. Naʻá Ne akoʻi mai ke tau fakamolemoleʻi “kae liunga fitungofulu lau e fitu” (Mātiu 18:22). Ko Ia toko taha pē naʻá Ne moʻui haohaoa ʻi he māmani ko ʻení, ka koeʻuhí ko ʻEne moʻuí, ko ʻEne ngaahi akonakí, ko ʻEne feilaulau fakaleleí, mo ʻEne Toetuʻú, pea fakafou ʻi he ngaahi ouau ʻo ʻEne ongoongoleleí, te tau lava ai foki ʻo hoko ʻo haohaoa ha ʻaho. Ko e lave ko ia ki hotau kāingá ʻi ha founga ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e taʻetui ki heʻenau malava ke liliú, ʻoku fakahaaʻi foki ai ʻa e taʻetui ki he mālohi ʻo e Fakamoʻuí mo ʻEne Fakaleleí.

ʻI Tuʻa pea ʻI Loto

Ko ha moʻoniʻi meʻa ia ʻo e moʻuí ʻetau faʻa fakamaau (pea fakamaaua kitautolu) ʻi he fuofua fesiofakí pē. Ka neongo iá, ʻoku tau ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻo e fakamaau taʻe-māʻoniʻoní ʻi heʻetau fakamaau ʻaki ʻetau fuofua fesiofakí pē pea ʻikai malava ke vakaiʻi ʻa e ʻulungaanga totonu ʻo ha taha.

“ʻOku ʻikai mamata ʻa [e ʻEikí] ʻo hangē ko e mamata ʻa e tangatá; he ʻoku sio ʻa e tangatá ki he anga ʻoku hā ʻi tuʻá, ka ʻoku ʻafioʻi ʻe [he ʻEikí] ʻa e lotó” (1 Samuela 16:7). Naʻe folofola ʻa Sīsū ki he kau mālualoi ʻi Hono kuongá ʻoku nau tatau mo e “fonualoto kuo vali hinehina, ʻa ia ʻoku matamatalelei moʻoni ʻi tuʻa, ka ʻoku fonu ʻi loto ʻi he … meʻa fakalielia kotoa pē” (Mātiu 23:27).

Naʻe ʻikai ʻuhinga e akoʻi ʻa e Fakamoʻuí ʻoku ʻikai ko ha meʻa lelei ʻa e hā matamatalelei ʻi tuʻá ka ʻoku mahuʻinga fau ange ʻa e ʻulungaanga ʻi loto (tuʻunga ʻulungaanga maʻá mo e fakalaumālié) ʻa ha tangata mo ha fefine. Fakakaukau ki hotau ngaahi temipale fakaʻeiʻeikí—ʻoku fakaʻofoʻofa ʻa e kelekelé ka ko e meʻa ʻoku mahuʻinga angé ko e ngaahi ouau ʻoku fakahoko ʻi lotó.

ʻOku fie maʻu foki mo e kau faifekaú ke nau tauhi e ngaahi tuʻutuʻuni ki he valá mo e fōtungá. ʻI heʻenau maʻá, teunga tāú, mo fakaʻaongaʻi ʻa e lea ʻoku tāú, ʻoku nau hoko ai ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei kiate kinautolu ʻe talitali ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻo fakafou ʻi he meʻa ʻoku nau mamata mo fanongo ki ai mei he kau faifekaú.

Fakamālohia ʻa e Faʻa ʻIloʻiló

ʻI heʻetau feinga ke fai e fakamaau māʻoniʻoní, ʻoku mahuʻinga ke fakaʻaongaʻi ʻa e faʻa ʻiloʻiló. ʻOku pehē ʻe he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá ko e ʻiloʻiló ko e “ʻiloʻi ha faʻahinga meʻa ʻi he mālohi ʻo e Laumālié. … ʻOku kau ki ai hono ʻiloʻi hono anga moʻoni ʻo e kakaí pea mo hono tupuʻanga mo e ʻuhinga ʻo e ngaahi fakahā fakalaumālié” (“ʻIloʻiló, Meʻa-foaki ʻo e”).

ʻOku faʻa fakaʻaongaʻi ʻe he kakai ʻoku kovi honau lotó he taimi ʻe niʻihi ʻa e ngaahi teuteu fakamāmaní ke feinga ke kākaaʻi kitautolu ke tau fakakaukau ʻoku nau taau ke tau faʻifaʻitaki ki ai. ʻOku nau “poto ʻi honau mata ʻonautolú mo nau fakapotopoto ʻi honau mata ʻonautolú” (ʻĪsaia 5:21; 2 Nīfai 15:21). Naʻe malava ʻe he Fakamoʻuí ke Ne ʻafioʻi ʻa e fakangalingali ko ʻení, pea naʻá Ne lava ʻo ʻafioʻi ʻa e ʻulungaanga mālohí mo e taumuʻa totonu ʻo e lotó ʻo aʻu ki he kakai masiva mo faingataʻaʻia tahá.

Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe ʻAlamā ʻa e faʻahinga ʻiloʻilo ko ʻení ʻi he taimi naʻá ne lea ai ki he niʻihi ne “fehiʻanekina ʻa kinautolu ʻe he kakai kotoa pē koeʻuhi ko ʻenau masivá” ka naʻe tāpuekina ʻa kinautolu he naʻa nau hoko ʻo angavaivai mo “loto-fakatōkilalo” (vakai, ʻAlamā 32:5–8).

ʻOku totonu ke tau manatuʻi ko e “ngaahi meʻa ʻo e Laumālie ʻo e ʻOtuá … ʻoku ʻilo fakalaumālie pē ia” (1 Kolinitō 2:14). ʻI heʻetau vakai ki he niʻihi kehé ʻi he founga ʻoku ʻafio ai ʻa e Tamai ʻi Hēvaní kiate kinautolú, ʻoku fakangofua leva ʻe he ʻiloʻiló ke tau fakamālohia ʻa e fakamaau māʻoniʻoní.

Fakamaau Māʻoniʻoni

Ko e ʻaho kotoa pē ʻo ʻetau moʻuí, ʻoku tau fakamaau ʻaki ʻetau sivisiviʻi, vakavakaiʻi, mo fakafaikehekeheʻi. Ka neongo ia, ʻoku ʻamanaki mai e ʻEikí ke tau fai ia ʻi he māʻoniʻoni. ʻI heʻetau hoko ko e kau ākonga ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻoku totonu ke fakahaaʻi ʻi heʻetau ngaahi leá mo e angafaí ʻoku tau angaʻofa, ʻofa, mo fie tokoni.

ʻI heʻetau hoko ko e kau fakamaau māʻoniʻoní, ʻoku fie maʻu ke tau fakapapauʻi ʻoku tau tokanga ange ki he ʻulungaanga ʻo ha tokotaha kae ʻikai ko hono fōtungá. ʻI he taimi tatau, ʻoku totonu ke tau manatuʻi ʻoku tau faʻu ʻetau fuofua ongó ʻi he anga hotau fōtungá mo e ngaahi lea ʻoku tau fakaʻaongaʻí. ʻE tokolahi e kakai ʻe tohoakiʻi kinautolu ke nau fekumi lahi ange ki hotau ʻulungāngá mo e pōpoaki ʻo e ongoongoleleí kapau ʻoku fakahaaʻi ʻe hotau fōtungá ʻa e mahuʻinga ʻo ʻetau pōpoakí.

Kuo fakahaaʻi mai ʻe hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ʻa e fakatātā haohaoa ke tau muimui ki aí ʻi heʻetau feinga ke fakamaau māʻoniʻoní. ʻOku totonu ke tau—hangē ko Iá—fakatatau ʻa e meʻa ʻoku tau sio ki ai ʻi tuʻá mo e meʻa ʻoku ʻi he loto ʻo e tokotaha kotoa.