2019
Ikuʻanga Fakalangi
ʻOkatopa 2019


Ikuʻanga Fakalangi

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Falanisē.

Naʻe angamaheni ke fiefia maʻu pē hoku kaungāmeʻá he taimi kotoa pē. Ko e hā nai ʻa e meʻa naʻá ne hohaʻasi iá?

ʻĪmisi
girls under umbrella

Tā Fakatātā ʻa Reginald Swinney

Ko ʻeku haʻú mei Falanisē, ka naʻá ku nofo taʻu taha mo hoku tehiná ʻi he fakahahake ʻo e ʻIunaiteti Siteití ko ha ongo tamaiki ako fakafetongi. Naʻá ma fetaulaki mo ha kakai tokolahi lolotonga e taimi ko iá, ka ko e tokotaha naʻá ne tākiekina lahi taha aú ko ha taʻahine ko Tesitinī. Naʻá ne hoko ko e taha ʻo hoku ngaahi kaungāmeʻa mamaé. Ne ma ngāue fakataha ʻi he meʻa kotoa pē, ʻi he lolotonga e akó mo e tuku ʻa e akó pea ne mau feohi foki mo hoku tehiná. Naʻe fiefia maʻu pē ʻa Tesitinī. Ko e meʻa ia ne u saiʻia taha ai fekauʻaki mo iá.

Ka ʻi ha ʻaho ʻe taha naʻá ku sio ki ai naʻá ne loto-mamahi, naʻe teʻeki te u sio naʻe pehē. Naʻá ku ʻeke ange pe ko e hā e meʻa naʻe hokó. Naʻá ne talamai naʻe ʻikai ke ne fie talanoa ki ai. Hili iá ne u fakatokangaʻi ha laʻipepa ʻi hono nimá. Naʻá ku toʻo ia ʻo lau.

Naʻe faitohi angakovi mai ha taha kiate ia. Naʻe pehē ʻe he tohí naʻá ne palakū, naʻe ʻikai ha taha ʻe saiʻia ai, naʻe ʻikai ha ʻaonga ʻo ʻene moʻuí, pea naʻe totonu ke ne ʻalu ʻo mate. Naʻe ʻikai ke u teitei fakakaukau ʻe malava ke ʻohofi pehē ha taha hangē ko iá. Ne ongo lahi kiate au ʻeku ʻiloʻi ʻa e mamahi naʻá ne fekuki mo iá.

Talu mei ai mo ʻeku feinga lahi ke u hoko ko e kaungāmeʻa ʻo Tesitinií—ʻo ʻikai ngata pē ʻi heʻeku feohi mo iá, kae ʻi ai maʻu pē ke tokoni kiate ia, kae tautautefito ke u loto-moʻoni. Naʻá ku fakamatala ange kiate ia ko ha ʻofefine ia ʻo e ʻOtuá, naʻe tāpuekina ʻaki ia ha natula faka-ʻOtua naʻe taau ke ʻofeina mo malava ke ne fai ha ngaahi meʻa maʻongoʻonga.

ʻOku faingataʻa ke feinga ke te ʻofa ʻiate kita ʻi he taimi ʻoku angakovi mo fakaangaʻi ai kita ʻe he niʻihi kehé. ʻI heʻeku fakamaheni kia Tesitinií, naʻá ku ʻiloʻi ai ko e founga lelei taha ke tokoni ai ki he niʻihi kehé he taimi ʻe niʻihi ko e ʻofa mo tokoni kiate kinautolu ke nau ʻiloʻi honau tuʻunga totonú.

ʻI he fakaʻosinga ʻo e taʻú, ʻi heʻeku foki ki Falaniseé, naʻe talamai ʻe Tesitinī ha meʻa te u mataʻikoloa ʻaki maʻu pē. Naʻá ne pehē mai, “ʻEma, naʻá ke fakahaofi au. Kimuʻa peá ke haʻú, naʻá ku fakaʻamu ke u taonakita. Ka naʻá ke hanga mo ho tehiná ʻo tokoniʻi lahi au, ʻaki pē hoʻomo tokangá. ʻI he ʻaho ní, ʻoku ou ʻofa ʻiate au pea ʻoku ou ʻofa atu kiate koe.”

ʻOku ʻi ai ha fānau tokolahi ʻi he ʻapiakó ʻoku nau kātekina ʻa e houtamakí pea ʻoku ngaohikovia pe liʻekina kinautolu. Kumi ha founga ke ke tokoniʻi ai kinautolu. Lea kiate kinautolu, fakakaukau kiate kinautolu, angaʻofa kiate kinautolu. Ko e meʻa ia ʻe fai ʻe he Fakamoʻuí, pea ko e taimi ʻe niʻihi ʻe malava pē ʻe ha kiʻi fakalea faingofua pe fofonga malimali ʻo liliu e meʻa kotoa pē.