Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Māʻasi: ʻOku Folofola mai ʻa e Tamai Hēvaní Kiate Kitautolu ʻo fakafou mai ʻi Heʻene Kau Palōfitá.


Māʻasi

ʻOku Folofola mai ʻa e Tamai Hēvaní Kiate Kitautolu ʻo fakafou mai ʻi Heʻene Kau Palōfitá

Hiva: “Tuʻu ʻI he Totonú”

(THF, 81)

“ ʻIlonga ha meʻa kuó u lea ʻaki ʻe au ko e ʻEikí, kuo u lea ʻaki ia; … neongo pē ko e fai ia ʻi hoku leʻo pē ʻoʻokú pe ʻi he leʻo ʻo ʻeku kau tamaioʻeikí, ʻoku tatau ai pē” (T&F 1:38).

Fakalahiʻaki e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻoatú ʻa hoʻo ngaahi fakakaukau pē ʻaʻaú. Palani ʻa e ngaahi founga ke ʻiloʻi ai ʻa e tokāteliné ʻe he fānaú pea tokoni ke mahino ia pea nau moʻuiʻaki foki. Fehuʻi pē kiate koe, “Ko e hā ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he fānaú ke nau ako aí, pea ʻe anga fēfē ʻeku lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi ʻa e Laumālié?”

Uike 1 mo e 2: ʻOku lea ʻa e kau Palōfitá maʻá e Tamai Hēvaní.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné: Fakaafeʻi ha kiʻi tamasiʻi pe taʻahine ke haʻu ki muʻa. Talaange ki he toenga ʻo e fānaú ke nau muimui ki heʻene ngaahi fakahinohinó. Fafana ange ha kiʻi fakahinohino maʻamaʻa pē ki he kiʻi tamasiʻí pe taʻahiné, hangē ko e, “Talaange kiate kinautolu ke hili honau nimá ki honau ʻulú”, pe “Talaange kiate kinautolu ke nau lea mālō e lelei ki he tokotaha ʻoku tangutu honau tafaʻakí.” Toe fai pē ʻa e fanga kiʻi fakahinohino faingofua kehe ʻo fakaʻosi ʻaki hono “Talaange ke nau kūnima”. Fehuʻi ange ki he fānaú pe naʻe anga fēfē ʻenau ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻá ke fie maʻu ke nau faí. Fakamatalaʻi ange ko e taha ʻo e ngaahi founga ʻoku ʻomai ai ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí ha ngaahi fekau ki he kakai ʻi he māmaní ko e folofola mai ʻi Heʻena kau tamaioʻeiki pea fekauʻi kinautolu ke nau lea ki he kakaí. Fehuʻi ange, “Ko hai ʻa e kau tamaioʻeiki ko ia ʻoku lea maʻá e Tamai Hēvaní mo Sīsuú?” Tuku ki he fānaú ke nau lea fakataha, “ ʻOku lea ʻa e kau Palōfitá maʻá e Tamai Hēvaní.”

ʻĪmisi
A Primary leader whispering to a girl during sharing time. The girl is standing with her arms stretched out in front of her.

Poupouʻi e maʻu ʻa e mahinó: Kimuʻa pea kamata ʻa e houalotu Palaimelí, fakapipiki ʻi he lalo seá ha fakatātā ʻo ha palōfita pea mo ha ngaahi veesi folofola ʻa ia ʻokú ne fakamatalaʻi ha meʻa naʻá ne fai pe naʻá ne lea ʻaki. Hangē ko ʻení, ʻe lava ke kau atu ʻa Noa (Sēnesi 6:13–14; 7:5, 7–10); Mōsese (ʻEkisōtosi 14:8–9, 13–14, 21–22); Samuela ko e Leimaná (Hilamani 14:1–8; 16:1–3); mo Siosefa Sāmita (T&F 89). Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau sio ki he lalo seá ke maʻu ʻa e ngaahi fakatātaá. Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu, pea mo e fakatātā ʻe taha ki he kulupu, pea tuku ke nau teuteu ke fakafaivaʻi ʻenau palōfitá. Fakaafeʻi ʻa e ngaahi kulupu kehé ke nau mateʻi pē ko hai e palōfita ʻoku nau fakamatalaʻí. Aleaʻi leva pe ʻoku anga fēfē hono maʻu ʻe he kakaí ʻa e ngaahi fekau ʻa e kau palōfitá pea ko e hā hono olá.

Fakamālohia ʻa e mahinó: Ngaohi ha “Veʻeteka ʻo e kau Palōfita” ʻo hangē ko ia ʻoku hā atu ko ʻení. Vahevahe ʻa e siakalé ki ha konga ʻe valu, pea hiki ʻi he konga takitaha ʻa e hingoa ʻo ha palōfita mei he hiva “Muimui He Palōfitá” (THF, 58–59). Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne vilohi ʻa e foʻi veʻeteká. Vahevahe ha kiʻi talanoa nounou fekauʻaki mo e palōfita ʻoku ʻasi ʻi he veʻeteká (ngāue ʻaki ʻa e ngaahi veesi folofola ʻoku ʻasi atu ʻi he THF, 59, ki ha ngaahi fakakaukau). Pea hivaʻi leva ʻa e veesi fekauʻaki mo e palōfita ko iá ʻi he “Muimui ki he Palōfita.” Fakaafeʻi ha tokotaha kehe ke ne vilohi ʻa e veʻeteká, pea toe fai pē ʻa e ʻekitivitií ʻo fakatatau mo e taimi kuo fakangofuá.

ʻĪmisi
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

ʻOku maʻu ʻa e veʻeteká ʻi he sharingtime.lds.org

Mōsese

ʻĒpalahame

Taniela

ʻĪnoke

Siona

Noa

ʻĀtama

Samuela

Uike 3: ʻOku tataki kitautolu ʻi he ʻahó ni ʻe ha palōfita moʻui.

Poupouʻi e maʻu ʻa e mahinó: Kosi ha laʻi pepa ki ha konga ʻe fā pea ʻufiʻufi ʻaki ʻa e fakatātā ʻo e palōfita lolotongá. Hiki ʻi he tuʻa laʻipepa takitaha ha akonaki ʻa e palōfita ko iá. (Fakafehoanaki ki he ngaahi lea ʻo e konifelenisi ʻi he EnsignLiahona ke ako mei he lea fakamuimui ʻa e palōfitá.) Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne toʻo ʻa e laʻipepa ʻe taha pea fakatātaaʻi ʻa e akonaki ko iá. Kole ki he toenga ʻo e fānaú ke nau mateʻi atu pē ko e hā ʻa e meʻa ʻa e kiʻi tamasiʻí pe taʻahiné ʻoku faí. Toe fai pē ʻa e meʻa tatau ki he ngaahi akonaki kehé. Fakaʻaliʻali ha tatau ʻo e Friend pe Liahona pea fakamatalaʻi ange te tau lava ʻo lau e ngaahi lea ʻa e palōfitá he ʻaho ní.

ʻĪmisi
A portrait of Thomas S. Monson mostly covered by four pieces of paper.

Poupouʻi ke nau moʻui ʻaki: ʻAi ha taha ʻo e fānaú ke ne fakakakato mai ʻa e lea ko ʻení: “Te u muimui ki he palōfita moʻuí ʻaki …” Fakaafeʻi ha tokotaha kehe ke ne angi mui ki he ʻuluaki lea naʻe fai ʻe he tokotaha ki muʻá, kae tānaki atu ki ai ha founga ʻe taha ke muimui ai ki he palōfitá. Hokohoko atu pē fakatatau mo e taimí, pea fakalotolahiʻi ʻa e fānaú ke nau toutou lea ʻaki ki he lahi taha te nau lavá ʻa e ngaahi fakakaukau ʻa e niʻihi ʻo e fānau ʻi muʻá.

Uike 4: ʻOku ʻi ai ʻa e malu ʻi he muimui ki he palōfitá.

Poupouʻi e maʻu ʻa e mahinó: Teuteuʻi ha ngaahi fakaʻilonga hala ʻoku pehē “Tuʻu,” “Māmālie,” pea mo e “ ʻAlu.” Fili ha fānau ʻe toko tolu ke nau puke ʻa e ngaahi fakaʻilongá pea hiki ki ʻolunga ʻi he taimi ʻe tātaaʻi atu ai ʻe he fai hivá ʻi honau tuʻá. Talaange ki he fānaú ko e fakaʻilonga ʻAlú, ʻoku ʻuhinga ia ke kamata ʻa e hivá; ko e fakaʻilonga Tuʻú ʻoku ʻuhinga ia ke taʻofi ʻa e hivá; pea ko e fakaʻilonga Māmālié ʻoku ʻuhinga ia ke hiva māmālie. Tuku ki he fai hivá ke ne tataki ʻa e fānaú ʻi he hiva ʻo e “Tuʻu ʻI he Totonú” (THF, 81).

Fakamatalaʻi ange ʻoku hanga ʻe he ngaahi fakaʻilonga halá ʻo maluʻi mo fakatokanga mai kiate kitautolu ʻa e fakatuʻutamaki ʻe ala hoko ʻi muʻá. Peá ke fakamatalaʻi ange leva ʻoku hangē pē ʻa e ngaahi fakahinohino ʻa e kau palōfitá ko e ngaahi fakaʻilonga halá koeʻuhí ʻoku maluʻi mo tāpuakiʻi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku tau muimui ai kiate kinautolú. Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu ʻe tolu. ʻAi ha taki pe fānau lalahi haké ki he kulupu takitaha ke ne vahevahe ha talanoa nounou ki ha taimi ne maluʻi ai ia (pē ko ha taha mei he folofolá) ʻi heʻene mumui ki he palōfitá. Hili ko iá pea hoko atu ʻa e ngaahi kulupú ki he kau taki kulupu kehé ke nau fanongo ki ha talanoa ʻe taha. Fakaafeʻi kinautolu ke nau hivaʻi ʻa e tau ʻo e foʻi hiva “Muimui ki he Palōfitá” ʻi heʻenau fefonongaʻaki ʻi he vahaʻa ʻo e kau taki kulupú. Fakamoʻoni ki he ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu mei he muimui ki he palōfitá.

Poupouʻi ke nau moʻui ʻaki: Tuku ki he fānaú ke nau tā valivali atu ha fakaʻilonga hala ʻanautolu pē pea tohiʻi ai ʻa e founga te nau muimui ai ki he ngaahi akonaki ʻa e palōfita moʻuí. Tuku ke nau ʻalu mo ʻenau ngaahi fakaʻilonga halá ki ʻapi ke ne tokoniʻi kinautolu ke nau manatuʻi ke muimui ki he palōfitá.

ʻĪmisi
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

ʻOku meimei ke moʻui ʻaki ʻe he fānaú ʻa e tokāteliné kapau ko e fakakaukau pē ʻa nautolu e founga hono fakaʻaongaʻí. ʻOku toe ongoʻi foki ʻe he fānaú ʻa e ʻofá mo honau ʻaongá ʻi hono toutou lea ʻaki ʻe he kau faiakó mo e fānaú kehé ʻenau ngaahi fakakaukaú.

ʻAlu

Maʻu ʻa e ngaahi fuó ʻi he sharingtime.lds.org

ʻĪmisi
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

Tuʻu

ʻĪmisi
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

MĀMĀLIE

ʻĪmisi
2016 Outline for Sharing Time/Children's Sacrament Meeting Program

ʻAlu

Ngaahi Tokoni maʻá e fai hivá

Ke tokoniʻi e fānaú ke nau ako ʻa e “Tuʻu ʻI he Totonú” (THF, 81), fakakaukauʻi eni:

  • Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo e palōfita lolotongá pea aleaʻi nounou ha niʻihi ʻo ʻene ngaahi fakahinohino kuo ʻomai kiate kitautolú. Talaange ki he fanaú ʻoku fakamatalaʻi ʻe he hiva te nau akó ʻa e mahuʻinga ʻo e muimui ki he palofitá.

  • Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu. ʻOange ki he kulupu takitaha ha laine ʻe taha pe ua ʻo e hivá, pea fakaafeʻi kinautolu ke nau fakatātaaʻi ha meʻa ʻa ia te ne tokoniʻi ke nau manatuʻi ʻa e ngaahi leá. Tuku ki he kulupu takitaha ke nau akoʻi ʻenau hiva fakatātaá ki he fānau kehé.

ʻĪmisi
A woman leading the singing in Primary.

ʻI hono akoʻi ha foʻi hiva ki he fānaú, ngāue ʻaki ho nimá ke fakamahino kiate kinautolu ʻa e taimi ʻo e fasi. Hiki hake pea tuku hifo ho nimá fakatatau mo e feliliuaki ʻa e fasi ʻo e hivá. (vakai, IUMF, 213).