Buka a te Paraimere ’e Taime fa’a’itera’a
Setepa: E tavini au i te Atua ma to’u aau atoa, ma to’u puai atoa, te mana‘o, e te itoito


Setepa

E tavini au i te Atua ma to’u aau atoa, ma to’u puai atoa, te mana‘o, e te itoito

« E here oe i te Fatu ra o to oe Atua mai to aau atoa, e i to puai atoa, te mana‘o, e te itoito ; e na roto i te i‘oa o Iesu Mesia oe e e tavini atu ai ia’na ra » (PH&PF 59:5).

A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ô nei ma te tuu atoa mai i to oe iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia oe iho, « Eaha ta te mau tamarii e rave atu no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ? »

Hepetoma 1: Ua haapii mai Iesu Mesia ia tatou nahea ia tavini ia vetahi ê.

Faaite i te haapiiraa tumu (hi‘o i te hoho‘a): A pia i te tahi mau hoho‘a no Iesu Mesia e tavini ra ia vetahi ê. Te tahi hi‘oraa, a faaohipa i te BHE , te mau hoho‘a 41, 42, 46, 47, e 55. A ani i te mau tamarii ia faaite mai eaha te mea e tupu ra i ni‘a i i te hoho‘a tata‘itahi. A faaite atu e, te tavini ra Iesu i te tahi taata i ni‘a i te mau hoho‘a atoa. A papa‘i i ni‘a i te tapura ereere, « Ua haapii mai Iesu Mesia ia tatou nahea ia tavini ia vetahi ê ».

Tauturu ia taa maitai (tai‘o i te papa‘iraa mo‘a e ha‘uti i te ha‘utiraa taata ora): A ani i te mau tamarii ia ha‘uti mai, te hoê i muri i te tahi, i te hoê o te mau hinaaro e faaitehia ra i roto ia Mataio 25:35–36. Ei hi‘oraa, e nehenehe ta te hoê tamarii e ha‘uti mai i te hoê taata poi‘a, e aore râ te taata poiha, te hoê taata ĕê, e aore râ te tahi taata tei roohia i te ma‘i. A ani i te tahi mau tamarii ia feruri i te mea e hinaarohia ra, ei reira, ia ha‘uti atoa mai ratou i te mea ta ratou e nehenehe e rave no te tavini i taua taata ra. A tai‘o amui Mataio 25:35–40, e a ui i te mau tamarii ia hi‘o mai o vai ta Iesu Mesia e parau ra te tavini ra tatou ia tavini ana‘e tatou ia vetahi ê.

Hōho’a
tamarii e ha‘uti ra i te taata poi‘a

Tauturu ia faaohipa: A horo‘a i te mau tamarii i te hoê api parau e a ui ia ratou ia papa‘i mai i te i‘oa e aore râ a papa‘i hoho‘a i te feia ta ratou e nehenehe e tavini e te mau ohipa taviniraa ta ratou e nehenehe e rave no taua feia ra. A ani ia ratou ia faaite i ta ratou api parau i to ratou utuafare i te fare.

Hepetoma 2: Te faaite nei te mau peropheta e te mau aposetolo ia tatou nahea ia tavini.

Faaite i te haapiiraa tumu: A pia i te hoho‘a no Mose, te arii Beniamina, Iosepha Semita, e no Thomas S. Monson. A parau i te mau tamarii e, teie mau peropheta, mai te mau peropheta e te mau aposetolo atoa, te faaite nei ia tatou nahea ia tavini.

Tauturu ia taa maitai (faahiti i te hoê piri): A faaineine i te tahi mau faahitiraa e nahea to Mose, te arii Beniamina, Iosepha Semita, e Thomas S. Monson, faaiteraa ia tatou e nahea ia tavini. Ei hi‘oraa, teie te tahi faahitiraa a te peresideni Monson, « Ua hahaere pinepine au i te mau vahine ivi no ta’u nei paroisa », « I to’u vai-tamarii-raa, ua horo‘a vau i te tahi tamaroa i ta’u ha‘uti au roa a‘e », e « E hahaere noa vau i te feia i roto i te mau fare ma‘i ». E nehenehe atoa ta oe e faaohipa i te mau papa‘iraa i muri nei. Mose: Exodo 2:16–17; 1 Nephi 17:24–29. Arii Beniamina: Mosia 2:12–19. Iosepha Semita: Iosepha Semita —Aamu 1:62, 67; PH&PF 135:3. Thomas S. Monson: Ensign, Setepa 1994, 12–17; Titema 1995, 2–4; Novema 2006, 56–59.

A ma‘iti e maha tamarii no te faahoho‘a i teie mau peropheta, e a ani manihini i te hoê o ratou ia tai‘o i te mau faahitiraa ta oe i faaineine. A ani i te tahi mau tamarii ia afa‘i i to ratou mau rima i ni‘a ia mana‘o ana‘e ratou, e ua ite ratou o vai te peropheta. I muri iho, a ani ia ratou ia faatoro i te rima i ni‘a i te hoho‘a no taua peropheta ra. A na reira faahou no na peropheta e toe ra.

Hōho’a
te mau tamarii tei ahuhia no te ha‘uti i te mau peropheta

Te tahi rii noa ahu mai te hoê ahu roa e te tahi tapoo, ua nava‘i no te ha‘utiraa taata ora. E tauturu te ha‘utiraa taata ora i te mau tamarii ia apo mai i te hoê maramarama rahi a‘e no ni‘a i te mau parau tumu o te evanelia e no te mau aamu no roto mai i te mau papa‘iraa mo‘a.

Tauturu ia faaohipa (faaroo i te amuiraa): A ani manihini i te mau tamarii ia hi‘o e aore râ ia faaroo i te amuiraa rahi i te ava‘e i muri nei. A faaitoito ia ratou ia faaroo i te mau aamu no ni‘a e nahea ia tavini ia vetahi ê. A horo‘a ia ratou i te tahi taime no te faaite mai eaha ta ratou i haapii mai.

Hepetoma 3 e 4: Ia tavini au ia vetahi ê, te tavini ra ïa vau i te Atua.

Hōho’a
tamarii e papa‘i ra i ni‘a i te tapura ereere

Faaite i te haapiiraa tumu (tamau aau i te hoê papa‘iraa): A tauturu i te mau tamarii ia tamau aau i te tuhaa hopea no Mosia 2:17 na roto i te papa‘iraa i ni‘a i te tapura ereere, « A tavini ai outou i te taata nei, te tavini ra ïa outou i to outou Atua ra ». A ani manihini i te mau tamarii ia parau na muri ia oe i te reira pereoda, e piti e aore râ e toru taime. A ani i te hoê tamarii ia tumâ i te hoê e aore râ e piti parau, e a ani faahou i i te mau tamarii ia tai‘o i te reira. A na reira noa e tae roa i te taime aita faahou e parau e toe ra i ni‘a i te tapura ereere.

Tauturu ia taa maitai (faaroo i te tahi parau tuatapaparaa): I roto i te faaineineraa, a tuatapapa ma te pure i te a‘oraa a te peresideni Dieter F. Uchtdorf no te amuiraa rahi no eperera 2010, « To’u na Rima, o Outou ïa » (a hi‘o Ensign e aore râ Liahona, Me 2010, 68–70, 75). A ui i te mau tamarii nahea tatou ia tavini i te Atua ia tavini ana‘e tatou i te taata na piha‘i iho ia tatou (te rave tatou i te mea oTa’na e rave atu mai te peu tei ô nei Oia). A faaite i te hoê aamu e aore râ te hoê iteraa no te taviniraa, e a faataa nahea te reira i te haamaitairaa i te taata horo‘a e i te taata farii. (E nehenehe ta oe e ite i te tahi mau aamu no ni‘a i te taviniraa i roto i te Friend e aore râ Liahona.) A faaineine i te tahi mau parau tuatapaparaa o te faaite nei e nahea e nehenehe ai i te mau tamarii ia tavini ia vetahi ê. Ei hi‘oraa: « I to’na ho‘iraa i te fare, ua rore te avae o Annie e topa atura, purehu atoa’tura ta’na mau buka e te api parau na raro. Tape‘a ihora David no te tauturu ia’na ia ti‘a mai e ua ohi i ta’na mau buka. « Te fifi ra te metua vahine tapiri mai i te fare o Mary i te amoraa i ta’na mau pute maa i roto i te fare, e te ta‘i atoa nei ho‘i ta’na aiû. Ua tauturu Mary i te amoraa i ta’na mau maa ». A ani i te mau tamarii ia ha‘uti taata ora i te aamu tuatapaparaa, e a parau parau o vai tei tavinihia (te taata i farii i te taviniraa e te Atua)

Tauturu ia taa maitai e ia faaohipa (ha‘uti i te pereraa tareta faatu‘ati): A imi e aore râ a papa‘i i te hoho‘a no te feia ta te mau tamarii e nehenehe e tavini, mai te mau metua, te taea‘e, te tuahine, te metua tupuna, te hoê hoa, e te taata tapiri i to ratou fare. A hamani e piti o teie mau hoho‘a e a ha‘uti i te pereraa tareta faatu‘ati. Ia ite mai te hoê tamarii e piti hoho‘a tu‘ati, a ani manihini ia’na ia parau mai i te hoê rave‘a no te tavini i taua taata ra i ni‘a i na hoho‘a toopiti. A papa‘i i te mau mana‘o o te mau tamarii i ni‘a i te tapura ereere. No te tahi mau mana‘o no ni‘a i te rave‘a taviniraa, a hi‘o Primaire 4, 166.

Hōho’a
pereraa tareta faatu‘ati

Na te mau ha‘uti e faananea’tu i te mau haapiiraa e e tauturu i te mau tamarii ia ohipa i te tahi atu mau tamarii e ia haapuai i te parau tumu o te evanelia e haapiihia ra na roto i te hoê rave‘a anaanatae.