Buka arata’i ’e pi’ira’a
9. Sōtaiete Tauturu


« 9. Sōtaiete Tauturu », Buka arata’i rahi : Te tāvinira’a i roto i te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te mau Mahana Hope’a nei (2020).

« 9. Sōtaiete Tauturu », Buka arata’i rahi.

9.

Sōtaiete Tauturu

9.1

Te fā ’e te fa’anahora’a

E tauturu te Sōtaiete Tauturu i te mau tamari’i a te Atua ’ia fa’aineine nō te ho’i i mua i tōna ’aro. ’Ei mau tamāhine nā te mau Metua i te ao ra, « e a’o » te mau melo nō te Sōtaiete Tauturu « i te mau parau mo’a » e « fa’aitoito i te ’Ēkālesia », e fa’ateitei i te ’ā’au, ’e e « ’ati atu i te mau fafau [tā rātou] i fa’aau ra » (Te Parau Ha’api’ira’a ’e te mau Parau Fafau 25:713).

9.1.1.

Te Sōtaiete Tauturu, ’o te hō’ē ïa fa’anahora’a tei ha’amauhia e te Atua nō te mau vahine pa’ari ato’a i roto i te ’Ēkālesia. ’Ua ha’api’i mai te peropheta Iosepha Semita ē, te fā o te Sōtaiete Tauturu ’o te fa’aorara’a ïa i te mau vārua ’e te tāmarūra’a i te māuiui. ’Ua parau ’oia ē, ’aita te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i fa’anaho-hope-hia e tae roa, ’ua fa’anahohia te mau tuahine.

E ’ohipa ’āmui te mau melo o te Sōtaiete Tauturu nō te tauturu i te fa’atupu i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a. E tāvini rātou ia vetahi ’ē, e rave rātou i te mau hōpoi’a o te fafaura’a, e patu i te hō’ēra’a, ’e e ha’api’i mai ’e e ora i te ha’api’ira’a tumu.

Te parau poro a te Sōtaiete Tauturu ’oia ho’i, « E ’ore roa te aroha e mou » (1 Korinetia 13:8 E ’itehia teie parau poro i roto i te tītiro a te Sōtaiete Tauturu.

Hōho’a
Te tītiro a te Sōtaiete Tauturu

9.1.2

Te ti’ara’a melo i roto i te Sōtaiete Tauturu

Te Sōtaiete Tauturu ’o te hō’ē ïa autuahinera’a nō te orara’a tā’āto’a. Te mau tuahine pa’ari ato’a mai te 18 matahiti e hau atu, e melo rātou pā’āto’a nō te Sōtaiete Tauturu. E melo rātou noa atu ē, ’aita e ti’a ia rātou ’ia haere i te mau purera’a a te Sōtaiete Tauturu.

E nehenehe te hō’ē feiā ’āpī tamāhine e ’āmui atu i roto i te Sōtaiete Tauturu i te 18ra’a o tōna matahiti. E paraparau ’oia i tōna nā metua ’e i te ’episekōpo nō ni’a i te hora. I te 19 matahiti ’aore rā, i te taime e haere ai ’oia i rāpae i te ’utuāfare, mai te haerera’a i te fare ha’api’ira’a tuatoru ’aore rā, e tāvini i te hō’ē misiōni, e ’āmui atu ’oia i roto i te Sōtaiete Tauturu.

Te mau vahine fa’aipoipohia i raro mai i te 18 matahiti, e melo ato’a rātou nō te Sōtaiete Tauturu.

Nō te mau ha’amāramaramara’a nō ni’a i te mau metua fa’aipoipo-’ore-hia i raro mai i te 18 matahiti, ’a hi’o i te 38.1.5.

9.1.3

Hōho’a
ītona, te mau arata’ira’a nō te fa’atanora’a
Te fa’atanora’a i te mau hina’aro o te fenua iho

Tē vai ra te mau pāroita e rave rahi vahine pa’ari ha’apa’o i roto. Nō teie mau pāroita, e nehenehe te ’episekōpo ’e te peresideni titi e fa’ati’a ’ia ha’amauhia hau atu i te hō’ē Sōtaiete Tauturu o te pāroita. E peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu tāta’itahi. Mai te mea e nehenehe, e mea ti’a ’ia vai i roto i te Sōtaiete Tauturu tāta’itahi te mau melo e mau matahiti ’e e mau ’itera’a rau tō rātou.

9.2

Te ’āmuira’a i roto i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a.

Tē ani nei te Atua i te mau ta’ata ato’a ’ia haere mai i te Mesia ra ’e ïa ’āmui mai i roto i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a nā roto i :

  • Te orara’a i te ’evanelia a Iesu Mesia

  • Te utuutura’a i te feiā nava’i ’ore

  • Te anira’a i te mau ta’ata ato’a ’ia fāri’i i te ’evanelia.

  • Te tāhō’ēra’a i te mau ’utuāfare nō te tau mure ’ore.

E fa’anaho te feiā fa’atere o te Sōtaiete Tauturu i te mau purera’a i te sābati, te mau ’ātivite, te aupurura’a, te tāvinira’a, ’e te tahi atu mau ’ohipa nō te tauturu i te mau vahine ’ia ’āmui mai i roto i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a. E ’ohipa te mau melo o te Sōtaiete Tauturu ’e o te pupu peresibutero ma te tāhō’ē nō te fa’aoti i teie ’ohipa.

Nō te ha’amāramaramara’a hau, nō ni’a i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a, ’a tuatāpapa i te pene 1

9.2.1

Te orara’a i te ’evanelia a Iesu Mesia

E turu te feiā fa’atere o te Sōtaiete Tauturu i te mau melo i roto i te orara’a i te ’evanelia a Iesu Mesia. E ha’apāpū rātou i te fa’a’ohipara’a i te fa’aro’o, te tātarahapara’a, te fa’arahira’a i te fa’arava’ira’a iāna iho, ’e te ravera’a i te mau fafaura’a ’e te Atua ma te fāri’ira’a i te mau ’ōro’a. I roto i teie mau ’ōro’a, tē vai ra te ’ōro’a hiero. Hi’o 1.2.1.

9.2.1.1

Tē ha’api’ira’a mai i te ’evanelia i te fare

’Ia ha’api’i mai ’e ’ia ora ana’e te mau melo i te ’evanelia i te fare, e hōhonu atu tō rātou fa’afāriura’a i te Metua i te ao ra ’e ia Iesu Mesia. E fa’aitoito te feiā fa’atere o te Sōtaiete Tauturu i te mau tuahine ’ia tuatāpapa i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e i te mau parau a te mau peropheta, te ta’ata hō’ē ’e tō rātou ’utuāfare. E nehenehe te Mai, peʼe mai—nō te ta’ata hō’ē ʼe te ʼutuāfare ’e te tahi atu mau rāve’a tauturu e fa’ahau i tā rātou tuatāpaparaʼa.

Te mau purera’a pō ’utuāfare ’o te hō’ē ïa rāve’a faufa’a roa nō te ha’api’i mai i te ’evanelia i te fare. E fa’atupuhia te reira i te mau hepetoma ato’a, i te sābati, i te monirē, ’aore rā, i te tahi atu taime. E ravehia i reira te mau pure, te tuatāpapara’a ’evanelia, te mau ’itera’a pāpū, te hīmenera’a, ’e te mau ’ātivite ’ārearea.

9.2.1.2

Te ha’api’ira’a mai i te ’evanelia i roto i te mau putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu

E putuputu te mau Sōtaiete Tauturu i te sābati nō te mau tumu i muri nei :

  • Ha’apūai i te fa’aro’o.

  • Patu i te tāhō’ēra’a

  • Ha’apūai i te mau ’utuāfare ’e te mau nohora’a.

  • Hāmani i te mau fa’anahora’a nō te tauturu i te fa’atupura’a i te ’ohipa o te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a.

E fa’atupuhia te mau putuputura’a i te piti ’e te maha o te sābati o te ’āva’e. E fa’aoti te reira i roto i te 50 minuti. Nā te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu e fa’anaho i teie mau putuputura’a. Nā te hō’ē melo nō te peresidenira’a e arata’i.

E ha’amata te putuputura’a nā roto i te fa’aterera’a te hō’ē melo o te peresidenira’a i te mau ’ohipa. ’Ei hi’ora’a, e nehenehe te mau tuahine e paraparau ’āmui nō ni’a i te mau huru nō te ravera’a i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a. E ti’a ’ia hōro’ahia i te taime tano nō te ha’api’ira’a ’e te ’āparaura’a pāpū i te ’evanelia.

E fa’atumu te mau purera’a a te Sōtaiete Tauturu i ni’a i te mau tumu parau i roto i te hō’ē a’ora’a, ’aore rā, hau atu, nō roto mai i te ’āmuira’a rahi i ma’iri noa atu ra. Nā te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu e mā’iti nā roto i te pure, i te mau parau poro’i nō te ’āparau, ’ia au i te mau hina’aro o te mau tuahine. E nehenehe e fa’a’ohipa i te mau hīmene nō te ha’amaita’i i te hō’ē ha’api’ira’a. E mea ti’a i te mau purera’a ’ia fa’aotihia nā roto i te hō’ē pure.

Nō te mau ha’amāramaramara’a hau atu, hi’o ComeFollowMe.ChurchofJesusChrist.org.

9.2.1.3

Te mau ’ātivite

E nehenehe te mau peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu e fa’anaho i te mau ’ātivite. E ha’apūai teie mau ’ātivite i te mau tuahine ’e e hōro’a ho’i ia rātou i te mau rāve’a nō te tāvini ’āmui. E ravehia te rahira’a ’o te mau ’ātivitie i te mau taime ta’a ’ē atu i te sābati ’aore rā, i te mau pō monirē.

Nā te peresideni o te Sōtaiete Tauturu e hi’opo’a i teie mau ’ātivite. E nehenehe ’oia e ani i te hō’ē tauturu ’aore rā, i te tahi atu tuahine ’ia arata’i i te fa’aineinera’a ’e i te fa’atupura’a i te reira (hi’o 9.3.4). E paraparau te mau peresidenira’a i te mau ’ātivite ’e te ’episekōpo ’ei tuha’a nō tā rātou fa’aineinera’a.

9.2.2

Te ha’apa’ora’a i te feiā nava’i ’ore

’Ei feiā pe’e ia Iesu Mesia, e hōpoi’a nā te mau tuahine ’ia toro i te rima here i te feiā nava’i ’ore. ’Ei ta’ata hō’ē ’e ’ei Sōtaiete Tauturu, e ’imi rātou i te mau rāve’a nō te tāvini ia vetahi ’ē i roto i te pāroita ’e i te huira’atira. I te vahi tē vai ra, e fa’a’ite mai JustServe.org i te mau rāve’a tāvinira’a i te huira’atira.

Nō te tahi atu mau ha’amāramaramara’a nō ni’a e nāhea te mau melo o te Sōtaiete Tauturu ’e o te pupu peresibutero ’ia aupuru i te feiā nava’i ’ore, hi’o 22.2.4.

9.2.2.1

Te aupururaʼa

Te aupurura’a ’o te ha’apa’ora’a ïa ia vetahi ’ē mai tā te Fa’aora e na reira. E fāri’i te mau tuahine i te mau tītaura’a nō te aupurura’a nā roto mai i te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu. Nō te tahi atu mau ha’amāramaramara’a, ’a hi’o pene 21.

9.2.2.2

Te mau hina’aro tau poto

E ’imi te mau tuahine aupuru ’ia māramarama ’e ’ia pāhono i te mau hina’aro o te feiā tā rātou e tāvini ra. E tītau paha te mau melo i te tauturura’a tau poto i te taime o te ma’i, te fānaura’a, te pohera’a, te ’erera’a i te ’ohipa, ’e te tahi atu mau huru.

Mai te mea e tītauhia, e ani te mau tuahine aupuru i te tauturu i te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu. E nehenehe te peresidenira’a e ani ’ia pi’ihia te hō’ē ti’a’au ’ohipa tāvinira’a nō te fa’anaho i teie mau tauto’ora’a (hi’o 9.3.4).

E fa’anaho te Sōtaiete Tauturu ’e te pupu peresibutero i te mau tauto’ora’a nō te pāhono i te mau hina’aro tau poto (hi’o 22.2.4.1). E nehenehe te ’episekōpo e hōro’a i te tauturu i te pae moni ha’apaera’a mā’a mai te mea e hina’arohia.

I te tahi mau fenua, e nehenehe te ’episekōpo e hōro’a i te mau melo nava’i ’ore, i te parau ho’ora’a mā’a ’e te tahi atu mau maita’i tumu. I te rahira’a taime, e fa’aue te ’episekōpo i te peresideni o te Sōtaiete Tauturu ’ia fārerei i te mau melo ’e ’ia fa’a’ī i te parau ho’ora’a tauiha’a. Terā rā, e nehenehe ato’a ’oia e fa’aue i te peresideni nō te pupu peresibutero. E nehenehe te hō’ē tauturu o te Sōtaiete Tauturu ’aore rā, o te peresidenira’a o te pupu peresibutero e fa’auehia mai te mea e’ita te peresideni e vata. Nā te ta’ata fa’atere i fa’auehia e fa’atae i te parau tei fa’a’īhia i te ’episekōpo ra nō tāna parau fa’ati’a.

Nō te mau ha’amāramaramara’a hau atu, a hi’o 22.6.4.3 ’e « Te mau rāve’a tōtauturu » i roto Te mau rāve’a tauturu a te feiā fa’atere ’e te pāpa’i parau.

9.2.2.3

Te mau hina’aro tau roa ’e te fa’arava’ira’a iāna iho

I raro a’e i te arata’ira’a a te ’episekōpo, e tauturu te mau peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ’e o te pupu peresibutero i te mau melo e hina’aro tau roa tō rātou ’e te fa’arava’ira’a iāna iho. E ha’api’i rātou i te mau parau tumu o te fa’arava’ira’a iāna iho i te pae tino ’e i te pae vārua. Hi’o pene 22 ’e « Te fa’arava’ira’a iāna iho » i roto i te fa’anahora’a ’āfa’ifa’i o te Vaira’a Buka ’Evanelia.

Mai te mea e hina’aro te hō’ē ta’ata ’aore rā, te hō’ē ’utuāfare i te tauturu, e paraparau ’āmui te peresideni o te Sōtaiete Tauturu ’e te peresideni o te pupu peresibutero, i raro a’e i te arata’ira’a a te ’episekōpo nō ni’a i te huru o te tauturu (hi’o 22.6.3).

E tauturu te peresideni o te Sōtaiete Tauturu, te peresideni o te pupu peresibutero, ’aore rā, te tahi atu ti’a fa’atere, i te ta’ata ’aore rā, i te ’utuāfare ’ia hāmani i te hō’ē Fa’anahora’a fa’arava’ira’a iāna iho. E nehenehe ato’a te mau tuahine ’aore rā, te mau taea’e aupuru e tauturu i te reira fa’anahora’a. Pinepine te tahi atu mau melo nō te Sōtaiete Tauturu ’aore rā, nō te pupu peresibutero, i te fāri’i i te mau ’aravihi ’aore rā i te mau ’itera’a ’o tē nehenehe e tauturu. Te mau ta’ata ato’a e tauturu mai, e tāpe’a ’ōmo’e rātou i te mau ha’amāramaramara’a. Nō te mau ha’amāramaramara’a hau atu, ’a hi’o 22.2.4.2 ’e te 22.2.4.5.

9.2.2.4

’Ia pohe ana’e te hō’ē melo o te pāroita

’Ia pohe ana’e te hō’ē melo o te pāroita, e pūpū te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ’e te peresidenira’a o te pupu peresibutero i te tāmāhanahana ’e te tauturu. I raro a’e i te arata’ira’a a te ’episekōpo, e nehenehe rātou e tauturu i te ’ohipa nō te hunara’a.

Mai te mea e nehenehe, te mau melo i pohe tei fāri’i i tō rātou ’ōro’a hiero, e hunahia rātou i roto i tō rātou ’ahu hiero. E nehenehe te ’episekōpo e ani i te peresideni o te Sōtaiete Tauturu ’ia fa’aue i te hō’ē vahine haere hiero ’ia fa’a’ahu ’aore rā, ’ia fa’atere i te fa’a’ahura’a i te hō’ē tuahine pohe tei fāri’i i tōna ’ōro’a hiero. Nō te tahi atu mau ha’amāramaramara’a, ’a hi’o 27.3.9.

E tāmau noa te mau peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ’e o te pupu peresibutero, te mau taea’e ’e te mau tuahine aupuru, ’e vetahi ’ē i te pūpū i te tāmāhanahana ’e te tauturu i muri a’e i te hunara’a.

9.2.3

Te anira’a i te mau ta’ata ato’a ’ia fāri’i i te ’evanelia

E hōpoi’a nā te mau melo o te Sōtaiete Tauturu ’ia ani manihini i te mau ta’ata ato’a ’ia fāri’i i te mau ha’amaita’ira’a o te ’evanelia a Iesu Mesia (hi’o Mosia 18:9). E rave rātou i te reira nā roto i te fa’a’itera’a i te ’evanelia, te ha’apūaira’a i te mau melo ’āpī, ’e te torora’a i te rima i te feiā e ’ere i te mea itoito roa i roto i te ’Ēkālesia.

I roto i te mau ’āpo’ora’a a te peresidenira’a ’e te Sōtaiete Tauturu, e paraparau te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu i te mau rāve’a e nehenehe ai i te mau tuahine e ani i te mau ta’ata ato’a ’ia fāri’i i te mau ha’amaita’ira’a o te ’evanelia.

E fa’aue te peresideni o te Sōtaiete Tauturu i te hō’ē melo o te peresidenira’a ’ia tauturu i te arata’ira’a i te ’ohipa misiōnare a te melo i roto i te pāroita. E ’ohipa ’oia i pīha’i iho i te melo o te peresidenira’a o te pupu peresibutero i fa’ata’ahia nō te ti’a’au i te reira mau tauto’ora’a (hi’o 23.1.1).

E ’āmui atu te melo o te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu tei fa’ata’ahia i roto i te mau ’āparaura’a poto nō te fa’anaho i te ’ohipa anira’a i te mau ta’ata ato’a ’ia fāri’i i te mau ha’amaita’ira’a o te ’evanelia. E fa’atupuhia teie mau ’āparaura’a i te hepetoma ato’a. Nā te melo o te peresidenira’a o te pupu peresibutero i fa’ata’ahia ’e te fa’atere misiōni o te pāroita e arata’i i te reira (mai te mea ē, ’ua pi’ihia). E ’āmui ato’a mai te mau misiōnare pāroita, hō’ē tauturu i roto i te pupu tahu’a, hō’ē melo nō te peresidenira’a o te piha a te feiā ’āpī tamāhine pa’ari a’e, ’e te mau misiōnare rave tāmau.

9.2.4

Te tāhō’ēra’a i te mau ’utuāfare nō te tau mure ’ore

E turu te mau melo nō te Sōtaiete Tauturu i te mau melo i roto i te tāhō’ēra’a i te mau ’utuāfare nō te tau mure ’ore. ’Oia ho’i :

  • Te ravera’a i te mau fafaura’a ’e te Atua nā roto i te fāri’ira’a i te mau ’ōro’a, tae noa atu i te ’ōro’a hiero.

  • Te ravera’a i te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare (hi’o 1.2.4).

I roto i te peresidenira’a ’e te mau purera’a a te Sōtaiete Tauturu, e ’āparau te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu i te mau rāve’a e ti’a ai i te mau tuahine ’ia ’āmui mai i roto i teie mau tauto’ora’a.

E fa’aitoito te peresidenira’a i te mau tuahine ’ia ha’api’i mai nō ni’a i te ’ā’amu o tō rātou ’utuāfare ’e nō ni’a i te mau fafaura’a ’e te mau ’ōro’a o te hiero. E fa’aitoito ato’a rātou i te mau tuahine ’ia haere tāmau i te hiero i te vāhi e ti’a ’ia nā reira.

E fa’ata’a te peresideni o te Sōtaiete Tauturu i te hō’ē melo o te peresidenira’a nō te tauturu i te arata’i i te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare i roto i te pāroita. E ’ohipa ’oia ’e te melo o te peresidenira’a o te pupu peresibutero tei fa’ata’ahia nō te fa’anaho i teie mau tauto’ora’a (hi’o 25.4.1).

E ’āmui atu te melo o te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu tei fa’ata’ahia i roto i te mau ’āparaura’a poto nō te fa’anaho i te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare. E fa’atupu-tāmau-hia teie mau ’āparaura’a. Nā te melo o te peresidenira’a o te pupu peresibutero i fa’ata’ahia e arata’i i te reira ’e te fa’atere o te hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare o te pāroita (mai te mea ’ua pi’ihia). E ’āmui ato’a mai te hō’ē tauturu nō te pupu o te mau tahu’a, hō’ē melo nō te peresidenira’a o te piha a te feiā ’āpī tamāhine pa’ari roa a’e, ’e te mau ta’ata ha’apa’o nō te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare.

9.3

Te feiā fa’atere o te Sōtaiete Tauturu

9.3.1

’Episekōpo

E fārerei te ’episekōpo i te peresideni o te Sōtaiete Tauturu hō’ē taime i te ’āva’e. E ’āparau rāua i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a, tae noa atu i te ’ohipa tāvinira’a a te mau tuahine aupuru. E paraparau ato’a rāua i (1) te haerera’a i mua ’e te mau hina’aro o te mau tuahine i roto i te pāroita ’e (2) te mau purera’a a te Sōtaiete Tauturu, te ha’api’ira’a, ’e te mau ’ātivite.

9.3.2

Te peresidenira’a o te Sotaiete Tauturu

9.3.2.1

Pi’ira’a i te hō’ē peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu

E pi’i te ’episekōpo i te hō’ē vahine ’ei peresideni nō te Sōtaiete Tauturu o te pāroita. Mai te mea e nava’i te rahi o te ’āmuira’a, e ani ’oia iāna hō’ē ’aore rā, e piti vahine ’ei nā tauturu nōna. E feruri te ’episekōpora’a i tāna anira’a ’e e fa’ahaere i te mau pi’ira’a.

Nā te hō’ē melo o te ’episekōpora’a e vauvau atu i te mau melo o te peresidenira’a i roto i te hō’ē purera’a ’ōro’a nō te pāturura’a. Nā te ’episekōpo e fa’ata’a i te peresideni o te Sōtaiete Tauturu. Nā te hō’ē melo o te ’episekōpora’a e fa’ata’a i tōna nā tauturu.

E vauvau atu te ’episekōpo ’aore rā, hō’ē o tōna nā tauturu i te mau tuahine tei pi’ihia nō te tahi atu mau pi’ira’a o te Sōtaiete Tauturu nō te hō’ē pāturura’a i roto i te putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu. Hi’o 9.3.3 ’e 9.3.4.

E nehenehe te tahi mau ’āmuira’a na’ina’i ’aita tō rātou e peresideni Feiā ’Āpī Tamāhine ’aore rā, peresideni Paraimere. I roto i teie mau ’āmuira’a, e tauturu te peresideni o te Sōtaiete Tauturu i te mau metua ’ia fa’anaho i te ha’api’ira’a nō te feiā ’āpī ’e nō te mau tamari’i.

9.3.2.2

te mau hōpoi’a

Teie i muri nei te mau hōpoi’a a te peresideni o te Sōtaiete Tauturu. E tauturu tōna nā tauturu iāna.

  • ’Ia tāvini i roto i te ’āpo’ora’a pāroita. E tāvini ’oia (1) ’ei melo nō te ’āpo’ora’a ’o tē tauturu i te pāhonora’a i te mau hina’aro i roto i te pāroita ’e i te ’imira’a i te mau rāve’a, ’e (2) ’ei ti’a nō te Sōtaiete Tauturu (hi’o 7.6.1).

  • E arata’i i te mau tauto’ora’a a te Sōtaiete Tauturu nō te ’āmui mai i roto i te ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a (hi’o pene 1

  • E fa’anaho ’e e hi’opo’a i te ’ohipa tāvinira’a a te mau tuahine aupuru. E ti’a’au i te mau fa’ata’ara’a o te aupurura’a e te peresidenira’a o te pupu peresibutero, ma te putuputu hō’ē taime i te toru ’āva’e. E tītauhia te parau fa’ati’a a te ’episekōpo nō te mau fa’ata’ara’a o te aupurura’a. E fa’atupu i te mau uiuira’a nō te aupurura’a hō’ē a’e taime i te toru ’āva’e. Hi’o pene 21.

  • I raro a’e i te fa’aterera’a a te ’episekopo, ’a paraparau i te mau melo pa’ari o te pāroita nō ni’a i te mau ’ohipa ta’a ’ē atu, tei roto te hōpoi’a a te ’episekōpo, mai te ti’amāra’a, te hāmani-’ino-ra’a, ’e te parau fa’ati’a nō te fa’a’ohipa i te moni ha’apaera’a mā’a. Hi’o CounselingResources.ChurchofJesusChrist.org.

  • Ma te peresidenira’a o te pupu peresibutero, e tauturu ’oia i te arata’ira’a i te mau tauto’ora’a i roto i te pāroita nō te ani manihini i te mau ta’ata ato’a ’ia fāri’i i te mau ha’amaita’ira’a o te ’evanelia (hi’o 9.2.3).

  • Ma te peresidenira’a o te pupu peresibutero, e tauturu ’oia i te arata’ira’a i te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare i roto i te pāroita (hi’o 9.2.4).

  • E fa’anaho ’oia i te mau tauto’ora’a a te Sōtaiete Tauturu nō te ha’apūai i te mau tuahine feiā ’āpī pa’ari i roto i te pāroita, tei ’’ōtahi ’e tei fa’aipoipohia (hi’o 14.3.3.2).

  • E farerei ’oia i te melo tāta’itahi o te Sōtaiete Tauturu hō’ē a’e taime i te matahiti. E tāu’aparau ’oia i te ora maita’i o te tuahine ’e tōna ’utuāfare.

  • E ha’api’i ’oia i te mau tuahine i tā rātou hōpoi’a nō te fafaura’a.

  • E hi’opo’a ’e e tauturu ’oia ’ia ha’amaita’i i te ha’api’ira’a i roto i te Sōtaiete Tauturu (hi’o pene 17).

  • E fa’anaho ’e e arata’i i te mau putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu.

  • E hi’opo’a i te mau ’ātivite a te Sōtaiete Tauturu (hi’o 9.2.1.3).

  • E tauturu ’oia i te feiā ’āpī tamāhine ’ia fa’aineine nō te ’āmui mai i roto i te Sōtaiete Tauturu (hi’o 9.4).

  • E hi’opo’a i te mau parau a te Sōtaiete Tauturu, te mau parau fa’a’ite, te mau faufa’a moni (hi’o LCR. ChurchofJesusChrist.org). E nehenehe te hō’ē pāpa’i parau e tauturu (hi’o 9.3.3).

E ha’api’i te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu titi i te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu pāroita nō ni’a i teie mau hōpoi’a. E nehenehe rātou e rave i te reira i roto i te mau putuputura’a feiā fa’atere nō te titi ’e nā roto i te haerera’a i roto i te mau putuputura’a a te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu a te pāroita (hi’o 29.3.11).

Nā roto i tāna tāvinira’a, e pāturu te peresideni o te Sōtaiete Tauturu o te pāroita i te ’episekōpo ’ia fa’atumu i ni’a i te feiā ’āpī ’e i ni’a i tāna mau hōpoi’a hō’ē roa.

9.3.2.3

Te putuputura’a a te peresidenira’a

E putuputu tāmau te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ’e te pāpa’i parau. Nā te peresideni e arata’i i te reira mau putuputura’a. Teie te mau mea e nehenehe e tu’u i roto i te tārena ’ohipa :

  • E fa’anaho nāhea i te ha’apūai i te mau tuahine ’e tō rātou ’utuāfare.

  • E fa’anaho nāhea ’ia tauturu i te fa’aotira’a i te ’ohipa o te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a.

  • E ti’a’au i te ’ohipa misiōnare ’e te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare.

  • E pāhono i te a’ora’a ’e i te mau fa’ata’ara’a ’ohipa nā roto mai i te ’episekōpo.

  • E pāhono i te mau fa’ata’ara’a ’ohipa nā roto mai i te mau putuputura’a a te ’āpo’ora’a pāroita.

  • E feruri nā roto i te pure i te mau fa’ata’ara’a nō te aupurura’a.

  • E hi’o fa’ahou i te mau ha’amāramaramara’a nā roto mai i te mau uiuira’a o te aupurura’a. E fa’anaho i te mau rāve’a nō te ’imi i te mau pūai ’e e tauturu ’ia pāhono i te mau hina’aro. (Hi’o pene 21.)

  • E feruri i te mau tuahine nō te tāvini i roto i te mau pi’ira’a ’e te mau fa’ata’ara’a ’ohipa a te Sōtaiete Tauturu.

  • E fa’anaho i te mau putuputura’a ’e te mau ’ātivite a te Sōtaiete Tauturu.

9.3.3

Te pāpa’i parau

E nehenehe te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu e ani i te hō’ē tuahine ’ia tāvini ’ei pāpa’i parau nō te Sōtaiete Tauturu. Nā te hō’ē melo o te ’episekōpora’a e pi’i iāna, e vauvau atu iāna nō te hō’ē pāturura’a i roto i te hō’ē putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu, ’e e fa’ata’a iāna.

Teie i muri nei te mau hōpoi’a a te pāpa’i parau :

  • E fa’aineine i te mau tārena ’ohipa nō te mau putuputura’a a te peresidenira’a ’e te mau putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu.

  • E pāpa’i i te mau nota i roto i te mau putuputura’a ’e e hi’opo’a i te mau fa’ata’ara’a ’ohipa.

  • E tārena i te mau uiuira’a nō te aupurura’a (hi’o 21.4).

  • E fa’aineine ’e e hāpono i te mau parau fa’a’ite nō te toru ’āva’e nō te taera’a mai ’e te rahira’a uiuira’a nō te aupurura’a i fa’atupuhia.

  • E tauturu i te fa’aineinera’a i te tāpura faufa’a matahiti ’e e hi’opo’a i te mau ha’amau’ara’a (hi’o 34.7).

9.3.4

Te tahi atu mau pi’ira’a

E nehenehe te mau pi’ira’a hau atu i muri nei e riro ’ei tauturura’a. E paraparau te ’episekōpo ’e te peresideni o te Sōtaiete Tauturu e hina’arohia ānei te reira.

  • Te mau ’orometua nō te Sōtaiete Tauturu nō te ha’api’i i roto i te mau putuputura’a i te sābati.

  • Hō’ē ti’a’au nō te ’ohipa tāvinira’a nō te tauturu i te fa’anaho ’e i te fa’atupura’a i te tāvinira’a i te feiā nava’i ’ore (hi’o 9.2.2.2). E nehenehe ato’a e pi’i i te mau tauturu ’e te mau melo nō te tōmite.

  • Hō’ē ti’a’au nō te ’ātivite nō te tauturu i te fa’anaho ’e i te fa’atupu i te mau ’ātivite a te Sōtaiete Tauturu (hi’o 9.2.1.3). E nehenehe ato’a e pi’i i te mau tauturu ’e i te mau melo nō te tōmite.

  • Te mau tauturu pāpa’i parau nō te tauturu i te pāpa’i parau o te Sōtaiete Tauturu.

  • Te mau pāpa’i parau nō te aupurura’a nō te fa’anaho i te mau uiuira’a o te aupurura’a ’e nō te tauturu i te fa’aineine i te mau parau fa’a’ite toru ’āva’e.

Mai te mea e hina’arohia teie mau pi’ira’a ’e te tahi atu mau pi’ira’a, e ani te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu i te mau tuahine ’ia tāvini. E fa’atae rātou i teie mau anira’a i te ’episekōpora’a. Mai te mea e fāri’i te ’episekōpora’a, nā te hō’ē melo o te ’episekōpora’a e pi’i ia rātou. E vauvau atu ’oia ia rātou i roto i te hō’ē putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu nō te pāturura’a, ’e e fa’ata’a ia rātou.

Mai te mea e hina’arohia, e nehenehe te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu e fa’ata’a i te mau tuahine ’ia tauturu i te mau tauto’ora’a a te Sōtaiete Tauturu nā roto i te tahi atu mau rāve’a. Te mau tuahine e fa’ata’ara’a ’ohipa tau poto tā rātou, ’aita ïa e tītauhia ’ia pi’ihia ’e ’ia fa’ata’ahia rātou.

9.4

Tauturura’a i te feiā ’āpī tamāhine ’ia fa’aineine nō te ’āmui atu i roto i te Sōtaiete Tauturu

E ’ohipa te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ’e te feiā ’āpī tamāhine, tō rātou mau metua, ’e te feiā fa’atere o te Feiā ’Āpī Tamāhine, nō te tauturu i te feiā ’āpī tamāhine ’ia fa’aineine nō te ’āmui atu i roto i te Sōtaiete Tauturu.

E hōro’a te feiā fa’atere i te mau rāve’a tāmau i te feiā ’āpī tamāhine ’e i te mau tuahine nō te Sōtaiete Tauturu nō te fa’ahotu i te mau autā’atira’a. Te tāvini-’āmui-ra’a ’ei mau tuahine aupuru, o te hō’ē ïa rāve’a faufa’a roa nō te fa’atupu i te mau tū’atira’a.

E tauturu te feiā fa’atere i te feiā ’āpī tamāhine ’ia māramarama i tā rātou mau hōpoi’a nō te fafaura’a. Mai te mea e mea maita’i ’ia tu’u i te hō’ē feiā ’āpī tamāhine nō te aupuru i te hō’ē tuahine ta’a ’ē, e nehenehe ’oia e fa’ata’ahia ’ei tuahine aupuru i te taime e hina’aro ’oia, e ti’a iāna, ’e ’ua nava’i tōna pa’ari. E nehenehe e fa’ata’a iāna ’ia tae’ahia tōna matahiti i te 14. E tāvini te mau taure’are’a tamāhine ’ei hoa nō te mau tuahine o te Sōtaiete Tauturu (hi’o 21.3).

I te taime ’a tomo mai ai te feiā ’āpī pa’ari i roto i te Sōtaiete Tauturu, e hōro’a te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ia rātou i te mau rāve’a nō te tāvini ’e nō te fa’a’ite i tō rātou pūai. E tauturu ato’a te peresidenira’a ia rātou ’ia fa’aineine nō te rave ’e nō te ha’apa’o i te mau fafaura’a mo’a o te hiero (hi’o 27.1).

9.5

Te feiā fa’atere nō te Sōtaiete Tauturu titi

E pi’i ’e e fa’ata’a te peresideni titi i te hō’ē tuahine ’ei peresideni nō te Sōtaiete Tauturu titi. Mai te mea e titi rahi, e ani ’oia hō’ē ’aore rā, e piti vahine ta’ata pa’ari nō te tāvini ’ei tauturu, ’e te tahi atu nō te tāvini ’ei pāpa’i parau. Nā te hō’ē melo o te peresidenira’a titi ’aore rā, hō’ē melo nō te ’āpo’ora’a teitei e pi’i ’e e fa’ata’a i teie mau vahine. Nō te mau ha’amāramaramara’a nō ni’a i te mau hōpoi’a a te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu titi, ’a hi’o i te 5.4.1 ’e te 5.4.4

E putuputu tāmau te peresideni titi (mātarohia hō’ē taime i te ’āva’e) ’e te peresideni o te Sōtaiete Tauturu titi ’aore rā, te peresidenira’a. E paraparau ’āmui rātou nō ni’a i te ’ohipa nō te fa’aorara’a ’e te fa’ateiteira’a. E ’āparau ato’a rātou i (1) te haerera’a i mua ’e te mau hina’aro o te mau tuahine i roto i te titi ’e i (2) te mau putuputura’a a te Sōtaiete Tauturu, te ha’api’ira’a, ’e te mau ’ātivite.

E fa’ata’a te peresidenira’a o te titi i te hō’ē melo o te ’āpo’ora’a teitei nō te ’ohipa i pīha’i iho i te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu titi (hi’o 5.3.1).

E ha’api’i te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu titi i te mau peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu pāroita i tā rātou mau hōpoi’a nō te ’ohipa misiōnare ’e te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare. E rave rātou i te reira i raro a’e i te fa’aterera’a a te peresidenira’a o te titi. ’Ua fa’ata’ahia te mau melo o te ’āpo’ora’a teitei nō te tauturu. Hi’o 23.1 ’e 25.4.

Mai te mea tē vai ra tā te titi hō’ē tōmite feiā ’āpī pa’ari ’ōtahi, e tāvini te hō’ē melo o te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu titi i roto i te reira tōmite (hi’o 14.3.2).

9.6

Te mau arata’ira’a ’e te mau fa’aturera’a hau atu

9.6.1

Te mau melo huma

E hōro’a te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu i te ’atu’atura’a ta’a ’ē i te mau melo huma. Nō te mau ha’amāramaramara’a nō ni’a i te tauturura’a i teie mau melo, hi’o disability.ChurchofJesusChrist.org ’e 38.8.31.

9.6.2.

Te ’itera’a i te tai’o ’e te pāpa’i

Mai te mea e hina’arohia, e ’ohipa te peresidenira’a o te Sōtaiete Tauturu ’e te ’episekopo, te peresidenira’a o te pupu peresibutero ’e te ’āpo’ora’a pāroita nō te tauturu i te mau melo ’ia ha’api’i mai i te tai’o ’e i te pāpa’i.