Konferenssivastauksia

Kun isomummoni – Edwardsin mummo – kuoli, siskoni Mia ja minä olimme surullisia. Vaikka vanhempani sanoivat meille, että jonakin päivänä näkisimme isomummomme jälleen ja olisimme yhtä perhettä ikuisesti, olimme huolissamme.

Isä sanoi meille, että voisimme rukoilla, että saisimme Edwardsin mummoa koskeviin kysymyksiimme vastaukset yleiskonferenssissa. Minä rukoilin, että tietäisin, onko Edwardsin mummo onnellinen. Mia rukoili, että tietäisi, onko Edwardsin mummo miehensä ja tyttärensä luona, jotka olivat kuolleet aiemmin.

Kuuntelimme sunnuntain aamukokousta ja kuulimme, kun profeetta vastasi meidän kysymyksiimme! Presidentti Monson sanoi, että kun ihmiset kuolevat, on aivan kuin he menisivät huoneeseen, joka on täynnä heille rakkaita sukulaisia, jotka ovat kuolleet aikaisemmin. Niinpä Mia sai tietää, että Edwardsin mummo oli miehensä ja tyttärensä luona. Sitten presidentti Monson luki Mormonin kirjasta kohdan, jossa sanotaan, että vanhurskaiden henget menevät onnen tilaan (ks. Alma 40:11–12).¹ Edwardsin mummo oli aina pyrkinyt valitsemaan oikein, joten tiesin, että hän oli onnellinen.

Mia ja minä olimme hyvin onnellisia saatuamme tietää, että profeetta puhuu Jumalan puolesta ja että Jumala vastaa meidän rukouksiimme. Emme ole enää huolissamme Edwardsin mummosta. Tiedämme, että jos noudatamme hänen esimerkkiään ja valitsemme oikein, niin jonakin päivänä saamme jälleen nähdä hänet.