Miehet ja naiset ja pappeuden voima
Vanhin M. Russell Ballard
kahdentoista apostolin koorumista
Brigham Youngin yliopiston hartaustilaisuudessa 20. elokuuta 2013 pidetystä puheesta. Koko puheen teksti englanniksi on osoitteessa speeches.byu.edu.
Älkäämme koskaan unohtako, että me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, yhdenvertaisia Hänen silmissään, mutta Hän on antanut meille erilaisia tehtäviä ja kykyjä ja käyttöömme on annettu Hänen pappeutensa voima.
Valokuvat kasiastock/Shutterstock.com
Vuonna 1939 isoisäni, vanhin Melvin J. Ballard (1873–1939), kahdentoista apostolin koorumin jäsen, oli sairaalassa kuolemaisillaan leukemiaan. Isäni, joka istui isoisän vuoteen vierellä, kertoi minulle, että isoisä ponnistautui istumaan vuoteessa, katseli ympärilleen sairaalahuoneessaan aivan kuin olisi puhunut seurakunnalle ja sanoi selkeästi: ”Ja ennen kaikkea muuta, veljet, ajatelkaamme selkeästi.”
Kun pohditte, mitä sanon, pyydän, että pidätte mielessä ja ajattelette selkeästi Kristuksen perusoppeja, joihin kuuluu se, että taivaallinen Isämme rakastaa tyttäriään, jotka ovat kallisarvoisia ja välttämättömiä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolle. Uskon, että on joitakin totuuksia, jotka sekä naisten että miesten pitää ymmärtää siitä, miten välttämätön rooli naisilla on Jumalan valtakunnan vahvistamisessa ja rakentamisessa maan päällä.
Me olemme taivaallisen Isämme rakkaita henkipoikia ja -tyttäriä. Me elimme Hänen luonaan kuolevaisuutta edeltävissä maailmoissa. Täyttääkseen työnsä ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttamiseksi (ks. Moos. 1:39) taivaallinen Isä laati suunnitelman auttaakseen lapsiaan saavuttamaan täydet mahdollisuutensa.
On niitä, jotka kyseenalaistavat naisten paikan Jumalan suunnitelmassa ja kirkossa. Kansallisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden edustajat ovat haastatelleet minua riittävästi tietääkseni, että useimmilla toimittajilla, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, on ollut ennakkokäsityksiä tästä aiheesta. Monet ovat esittäneet kysymyksiä antaen ymmärtää, että naiset ovat kirkossa toisen luokan kansalaisia. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.
Saanen esittää tästä tärkeästä aiheesta viisi keskeistä seikkaa pohdittavaksenne ja selkeästi ajateltavaksenne.
1. Isä ja Poika haluavat meidän saavan korotuksen.
Taivaallinen Isämme on luonut sekä naiset että miehet, jotka ovat Hänen henkityttäriään ja -poikiaan. Se tarkoittaa sitä, että sukupuoli on iankaikkinen ominaisuus. Hänen suunnitelmansa tarkoituksena on auttaa kaikkia niitä, jotka päättävät seurata Häntä ja Hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta, saavuttamaan päämääränsä iankaikkisen elämän perillisinä.
Taivaallinen Isä ja Hänen Poikansa ovat täydellisiä. He ovat kaikkitietäviä, ja He ymmärtävät kaiken. Lisäksi Heidän meitä koskevat toiveensa ovat täydellisiä. Heidän työnsä ja kirkkautensa on nähdä lapsensa korotettuina.
Jos Heidän keskeisenä tavoitteenaan ja tarkoituksenaan on meidän lopullinen korotuksemme ja jos He ovat kaikkitietäviä ja täydellisiä, niin He varmastikin ymmärtävät parhaiten, kuinka valmistaa, opettaa ja johdattaa meitä niin, että meillä on parhain mahdollisuus tulla kelvollisiksi korotukseen. Taivaallinen Isämme tietää kaiken, näkee kaiken ennalta ja ymmärtää kaiken. Hänen ymmärryksensä meistä, Hänen meitä koskeva viisautensa ja Hänen rakkautensa meitä kohtaan on täydellistä. Meidän täytyy varmastikin olla yhtä mieltä siitä, että taivaallinen Isämme ja Hänen Poikansa tietävät, mitä mahdollisuuksia Jumalan pojat ja tyttäret tarvitsevat, jotta ihmiskuntaa voitaisiin parhaiten valmistaa iankaikkiseen elämään.
Jokaisella meistä on etuoikeus valita, uskommeko me, että Jumala on Isämme, että Jeesus on Kristus ja että Heillä on suunnitelma, jonka tarkoituksena on auttaa meitä palaamaan kotiin Heidän luokseen. Siihen vaaditaan tietenkin uskoa. Todistuksemme, mielenrauhamme ja hyvinvointimme alkavat halukkuudesta uskoa siihen, että Isämme taivaassa todellakin tietää parhaiten.
2. Kirkkoa hallitaan pappeuden avainten kautta.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Herran kirkko, ja Hänen kirkkoaan hallitaan pappeuden valtuudella ja pappeuden avaimilla sekä niiden kautta. ”Pappeuden avaimet ovat Jumalan pappeusjohtajille antama valtuus johtaa, valvoa ja hallita Hänen pappeutensa käyttöä maan päällä. Pappeuden valtuuden käyttöä hallitsevat ne, joilla on hallussaan sen avaimet (ks. OL 65:2; 81:2; 124:123) – – [ja joilla] on oikeus johtaa ja ohjata kirkkoa jossakin toimipiirissä.”1
Niiden kautta, joilla on pappeuden avaimet, kaikilla, jotka heidän johdollaan palvelevat tai tekevät työtä uskollisesti, on mahdollisuus käyttää pappeuden valtuutta ja saada avukseen pappeuden voimaa. Kaikki miehet ja kaikki naiset palvelevat kirkossa niiden johdolla, joilla on avaimet.2
Toistan sanat, jotka lausuin huhtikuun 2013 yleiskonferenssissa: ”Taivaallisen Isämme suuressa suunnitelmassa, jossa meille suodaan pappeus, miehillä on ainutlaatuinen vastuu käyttää pappeutta, mutta he eivät ole pappeus. Miehellä ja naisella on erilaiset mutta yhtä arvokkaat roolit. Aivan kuten nainen ei voi saattaa lasta alulle ilman miestä, samoin mieskään ei voi ilman naista käyttää täysin pappeuden voimaa iankaikkisen perheen perustamiseksi. – – Iankaikkisuuden näkökulmassa aviomies ja vaimo jakavat sekä lisääntymisvoiman että pappeuden voiman.”3
Miksi pappeuden virkoihin asetetaan miehiä eikä naisia? Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) on selittänyt, että Herran, ei ihmisen, ”tarkoituksena oli, että Hänen kirkkonsa miehillä olisi pappeus”, ja Herra on antanut naisille ”kyvyn täydentää tätä suurta ja ihmeellistä organisaatiota, joka on Jumalan kirkko ja valtakunta”.4 Herra ei ole ilmoittanut, miksi Hän on järjestänyt kirkkonsa siten kuin on.
Tässä asiassa, kuten monessa muussakin, on kyse uskostamme. Uskommeko me, että tämä on Herran kirkko? Uskommeko me, että Hän on järjestänyt sen tarkoitustensa ja viisautensa mukaan? Uskommeko me, että Hänen viisautensa on paljon suurempaa kuin meidän? Uskommeko me, että Hän on järjestänyt kirkkonsa tavalla, joka olisi suurimpana mahdollisena siunauksena kaikille Hänen lapsilleen, sekä Hänen pojilleen että Hänen tyttärilleen?
Todistan, että nämä asiat ovat totta. Todistan, että tämä on Herran kirkko. Naiset ovat olennaisen tärkeitä kirkon hallinnolle ja työlle, kun he palvelevat johtohenkilöinä Apuyhdistyksessä, Nuorissa Naisissa ja Alkeisyhdistyksessä, kun he palvelevat opettajina, kokoaikaisina lähetyssaarnaajina ja temppelitoimitustyöntekijöinä ja kun he palvelevat kodissa, missä opetetaan kirkon tärkeimmät opetukset.
Älkäämme unohtako, että sisaret hoitavat noin puolet kaikesta siitä opetuksesta, jota kirkossa annetaan. Sisaremme hoitavat suuren osan johtotehtävistä. Naiset suunnittelevat ja ohjaavat monia palvelutilaisuuksia ja toimintoja. Naisten osallistuminen seurakunta- ja vaarnaneuvostoihin sekä ylimpiin neuvostoihin kirkon keskuspaikassa tuo tarvittavaa näkemystä, viisautta ja tasapainoa.
Yli 20 vuotta olen opettanut sitä, miten tärkeitä ovat neuvostot sekä miten keskeistä on sisarjohtajien osallistuminen. Myönnän, etteivät jotkut miehet, eivät jotkut pappeusjohtajatkaan, ole vielä nähneet tätä valoa eivätkä vieläkään ota sisarjohtajiamme täysin mukaan seurakunta- ja vaarnaneuvostoihin. Myönnän myös, että jotkut miehet alistavat naisia ja joissakin harvoissa tilanteissa syyllistyvät naisten kaltoinkohteluun. Se on Jumalan silmissä kammottavaa. Olen varma, että miehet, jotka halventavat naisia millään tavoin, vastaavat teoistaan Jumalalle. Ja jos joku pappeusjohtaja ei ota sisarjohtajiaan täysin mukaan eikä anna heidän panokselleen täyttä arvoa, niin hän ei arvosta eikä pidä kunniassa hänelle annettuja avaimia. Tällaisen pappeusjohtajan voima ja vaikutus vähenevät niin kauan, kunnes hän oppii, mikä on Herran tapa.
Sisaret, vaikka siis panoksenne on merkittävä ja tervetullut tehokkaiden neuvostojen työssä, teidän pitää varoa omaksumasta roolia, joka ei ole teidän. Menestyneimmät seurakunta- ja vaarnaneuvostot ovat niitä, joissa pappeusjohtajat luottavat sisariinsa, jotka toimivat johtotehtävissä, ja kannustavat näitä osallistumaan keskusteluun ja joissa sisarjohtajat arvostavat ja tukevat täysin päätöksiä, jotka neuvosto tekee niiden pappeusjohtajien johdolla, joilla on avaimet.
3. Miehet ja naiset ovat yhdenvertaisia Jumalan silmissä.
Miehet ja naiset ovat yhdenvertaisia Jumalan silmissä ja kirkon silmissä, mutta yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta. Miehille ja naisille annetut tehtävät ja jumalalliset lahjat eroavat luonteeltaan mutta eivät tärkeydeltään eivätkä vaikutukseltaan. Jumala ei pidä kumpaakaan sukupuolta parempana tai tärkeämpänä kuin toista. Presidentti Hinckley julisti naisille, ettei iankaikkinen Isämme ”ole koskaan tarkoittanut, että olisitte vähempää kuin Hänen luomistöittensä kruunu”5.
Jotkut hämmentyvät eivätkä osaa ajatella selkeästi, kun he vertaavat miesten tehtäviä naisten tehtäviin ja naisten tehtäviä miesten tehtäviin.
Olen ollut koko ikäni naisten ympäröimä. Minulla on 3 siskoa. (Olin ainoa poika.) Minulla on 5 tytärtä ja lastenlapsistani 24 ja lastenlasteni lapsista 19 on tyttöjä. Ja tietenkin minua on siunattu 63 vuotta kestäneellä avioliitolla vaimoni Barbaran kanssa. Opin jo kauan sitten kuuntelemaan häntä. Opin, että kun hän sanoi ajatelleensa jotakin tai että hänellä oli vahva tunne jostakin perhettä koskevasta asiasta, minun oli viisainta kiinnittää siihen huomiota, koska lähes joka tilanteessa hän oli saanut innoitusta. Olen itse nähnyt, miltä nuorista aikuisista sisarista ja nuorista äideistä joskus tuntuu ja kuinka he toisinaan kyseenalaistavat oman arvonsa ja kykynsä vaikuttaa. Mutta olen nähnyt, että kun heidän ajatuksensa ja rukouksensa kääntyvät kohti taivasta, heitä siunataan lujuudella ja vakaumuksella siitä, että Isä ja Poika ymmärtävät heidän tunteensa.
Naiset tulevat maailmaan ainutlaatuisine hengellisine lahjoineen ja taipumuksineen. Se on erityisen totta, kun on kyse lapsista ja perheistä sekä muiden hyvinvoinnista ja hoivaamisesta.
Miehillä ja naisilla on erilaisia lahjoja, erilaisia vahvuuksia ja erilaisia näkemyksiä sekä taipumuksia. Se on yksi niistä perustavaa laatua olevista syistä, miksi me tarvitsemme toisiamme. Perheen perustamiseen tarvitaan mies ja nainen, ja Herran työn toteuttamiseen tarvitaan miehiä ja naisia. Aviomies ja vaimo, jotka toimivat vanhurskaasti yhdessä, täydentävät toisiaan. Varokaamme yrittämästä kajota taivaallisen Isämme suunnitelmaan ja tarkoituksiin elämässämme.
4. Pappeuden siunaukset ovat kaikkien Jumalan lasten saatavilla.
Kun mies ja nainen menevät temppeliin, he kumpikin saavat endaumentin samalla voimalla, joka on itse asiassa pappeuden voima. Vaikka pappeuden valtuutta johdetaan pappeuden avainten kautta ja pappeuden avaimia on vain kelvollisilla miehillä, pappeuden voima ja siunaukset ovat kaikkien Jumalan lasten saatavilla.
Presidentti Joseph Fielding Smith (1876–1972) on selittänyt: ”Pappeuden siunauksia ei ole rajoitettu pelkästään miehille. Näitä siunauksia vuodatetaan myös – – kaikkien uskollisten kirkon naisten ylle. – – Pappeuden kautta Jumala tarjoaa tyttärilleen jokaisen hengellisen lahjan ja siunauksen, jotka Hänen poikansa voivat saada.”6
Ne, jotka ovat astuneet kasteen vesiin ja saaneet sen jälkeen endaumenttinsa Herran huoneessa, ovat oikeutettuja saamaan runsaita ja ihmeellisiä siunauksia. Endaumentti on kirjaimellisesti voiman lahja. Kaikki ne, jotka astuvat Herran huoneeseen, toimivat pappeuden toimituksissa.
Meidän Isämme taivaassa antaa voimaansa auliisti. Kaikki miehet ja kaikki naiset voivat päästä osallisiksi tästä voimasta saadakseen apua elämäänsä. Kaikki, jotka ovat tehneet pyhiä liittoja Herran kanssa ja jotka pitävät nuo liitot kunniassa, ovat oikeutettuja saamaan henkilökohtaista ilmoitusta, tulemaan siunatuiksi enkelten palveluksella, olemaan yhteydessä Jumalaan, saamaan evankeliumin täyteyden ja lopulta perimään Jeesuksen Kristuksen kanssa kaiken, mitä Isällämme on.
5. Kirkko tarvitsee naisten ääntä ja uskoa.
Me tarvitsemme enemmän naisten selvästi erottuvaa, vaikutusvaltaista ääntä ja uskoa. Me tarvitsemme sitä, että he oppivat opin ja ymmärtävät, mihin me uskomme, jotta he voivat lausua todistuksensa kaikkia asioita koskevasta totuudesta – esitettiinpä nuo todistukset sitten Nuorten Naisten leirinuotiolla, todistuskokouksessa, blogissa tai Facebookissa. Vain uskolliset myöhempien aikojen pyhiin kuuluvat naiset voivat osoittaa maailmalle, miltä liittoja tehneet Jumalan naiset näyttävät ja mihin he uskovat.
Kenelläkään meistä ei ole varaa seistä sivussa ja katsoa, kuinka Jumalan tarkoituksia väheksytään ja työnnetään syrjään. Kutsun etenkin sisaret kaikkialla kirkossa tavoittelemaan taivaan johdatusta, jotta he tietäisivät, mitä he voivat tehdä niin että heidän uskosta ja todistuksesta kertova äänensä kuuluisi. Johtavat auktoriteetit ja johtavina virkailijoina toimivat sisaret eivät voi tehdä sitä yksin. Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat eivät voi tehdä sitä yksin. Pappeusjohtajat ja apujärjestöjen johtohenkilöt eivät voi tehdä sitä yksin. Meidän kaikkien täytyy puolustaa taivaallista Isäämme ja Hänen suunnitelmaansa. Meidän kaikkien täytyy puolustaa Vapahtajaa ja todistaa, että Hän on Kristus, että Hänen kirkkonsa on palautettu maan päälle ja että on asioita, jotka ovat oikein, ja asioita, jotka ovat väärin.
Jotta meillä olisi rohkeutta puhua suoraan ja puolustaa kirkkoa, meidän täytyy ensin valmistautua tutkimalla evankeliumin totuuksia. Meidän pitää vahvistaa omaa todistustamme ahkeralla, päivittäisellä pyhien kirjoitusten tutkimisella ja turvautumalla Moronin lupaukseen, että me voimme ”tietää totuuden kaikesta” (Moroni 10:5), jos me tavoittelemme sitä rukoilemalla ja tutkimalla nöyrästi.
Älkää tuhlatko aikaa siihen, että pyritte muuttamaan tai mukauttamaan Jumalan suunnitelmaa. Meillä ei ole siihen aikaa. On hyödytöntä pyrkiä ratkaisemaan, kuinka järjestäisimme Herran kirkon eri tavalla. Vapahtaja on tämän kirkon johdossa, ja me kaikki noudatamme Hänen ohjeitaan. Sekä miehet että naiset tarvitsevat lisää uskoa ja vahvemman todistuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen elämästä ja sovituksesta sekä lisää tietoa Hänen opetuksistaan ja opistaan. Me tarvitsemme selkeän mielen, jotta Pyhä Henki voi opettaa meille, mitä tehdä ja mitä sanoa. Meidän pitää ajatella selkeästi tässä hämmennyksen maailmassa, joka ei välitä siitä, mikä on Jumalan.
Sisaret, teidän vaikutuspiirinne on ainutlaatuinen – sellainen, jota miehet eivät voi jäljitellä. Kukaan ei voi puolustaa Vapahtajaamme yhtään taivuttelevammin tai voimallisemmin kuin voitte te – Jumalan tyttäret, joilla on suurta sisäistä voimaa ja vakaumusta. Kääntymyksen kokeneen naisen äänen voima on mittaamaton, ja kirkko tarvitsee teidän ääntänne nyt enemmän kuin koskaan.
Jätän teille todistukseni siitä, että elämme sellaista aikaa, jolloin meidän täytyy olla yhtä – miesten ja naisten, nuorten miesten ja nuorten naisten, poikien ja tyttöjen. Meidän täytyy edustaa taivaallisen Isämme suunnitelmaa. Meidän täytyy puolustaa Häntä. Häntä työnnetään syrjään. Me kirkon jäsenet emme voi pysyä toimettomina ja antaa sen jatkua, vaan meidän tulee olla riittävän rohkeita antaaksemme äänemme kuulua.
Jumala siunatkoon meitä niin, että meillä on rohkeutta tutkia evankeliumin yksinkertaisia totuuksia ja sitten kertoa niistä jokaisessa tilaisuudessa, jonka saamme.