2010–2019
Nin Duwen Ah Ketin Wiahier
Kapokon Lap en nan Epreil 2019


Nin Duwen Ah Ketin Wiahier

Ni atail kin men sawas nin duwen me E ketin wiahier, kitail pahn ahneki ansou mwahu en tohnmeteiki pein kitail oh sowesehda mehteikan.

Kerenieng sounpwung 18 samwalahro, pahr 2017 riei ohl Mike, me sounpar 64, kesehkiengie me e kin kowahki soumwahu en kanser. E pil ndahiengie me e alehier kapai en prihsduhd sang ah sounpadahk en peneinei oh e pil tuwongehr ah pisop. Mwuhr apw kadaredohng ie kilel ieu en Tehnpas Sarawi en Oakland California me alahldi sang ni imwen wini wasa me e alahle wini en ah somwahuo, oh nting pwukat pato powe “Tehk dahme I kak kilang sang nan ahi perehn imwen winie.”1

I pwuriamweikihla ah koasoi kan me pid sounpadahk en peneinei kan, kapai en prihsduhd kan, pisop kan, oh tehnpas sarawi kan duwehte me pidada kanser. Kumwail kilang, Mike, emen prihsd nan Prihsduhd en Aron, solahr iang sarawiki kereniong sounpar 50.

Aht peneineio pwuriamweikihla duwen keirdahn palingene kereniong duwehte at pwuriamweiki ah pepei ohng ah soumwahu en kansero, pwehki mehlel sang ni doadalahn ah peidek kan me pid Pwuken Mormon, manaman en katengteng, oh mour mwurin mehla. Mwurin sounpwong kei, kansero doupesengehr, kahrehda Mike anahne kohdo Utah pwehn ale wini sang semen kan en imwen wini en Huntsman Cancer Institute.

Mwurinte ah lella wasahu, John Holbrook, ward mission leader en ward me kin apwahpwali imwen wini wasa e kapidelong ieo ahpw pwarek Mike. John koasoia me “e sansal ohngie me Mike wia sapwellimen Koht pwutak emen” oh ira mwadangete wiahla ehu perian me kahrehiong en John eh wiahla en Mike sounsawas. Mie ehu luhk me mwadangete wiawi pwe misneri kei en pwarek, ahpw riei pwutako sohte pwungki, ahpw mwurin ara pehsepenehrki sounpwong ehu, John pwureng peki oh kawehwe ohng Mike me, “I lemeleme ke pahn perenki rong padahk en rongamwahuo,”2 Anson wet luhko alahlda, kahrehiong en misneri kan arail kalapw pwarek, oh Pisop Jon Sharp pil iang pwarek ih, kedekedeo sang ni arail koaskoasoipene Mike ale ah kapai en patriarch, sounpar 57 mwurin eh pepdaislahu.

Ni tepin Tihsempe en pahr nekiero, mwurin koadoahkpen soumwauo eh wiawikier sounpwong kei, Mike medewedahr me e solahr pahn alle wini kan me pil kin kahrehda ekei kahpwal, oh mweidehngete dahme en wiawi en pweida. Ah toahkte padahkihong kiht me Mike pahn momourkihte sounpwong silu. Ni ansou ohte, peidek kan en rongamwahuo pepouslahte—duwehte tuhpene oh sawas sang kaun en prihsduhd kan. Ni aht kin pwarek Mike, se kin kalapw kilang Pwuken Mormon ehu me papahkpeseng limwahn ah pehto ni aht kin wie koaskoasoia duwen Kapwurpwudohn rongamwahuo, oh kih kan en prihsduhd, oh peidek tohto me pid tehnpas sarawi oh en aramas mour poatopoat.

Nan lukopen Tihsempe, ni eh kolokol ah kapai en patriarch, Mike mwomwen kekehlailda oh mwomwen me e pahn kak pil ehu momourki sounpwong silu. Kiht eri koasonehdi me e pahn iang aht Krismas, Pahra Kapw, oh doudoula. Ni Tihsempe 16, Pisop Sharp koahliehda, oh kesehkiengie me ih oh presiden en steik koasoiongehr Mike, oh diarada me e warohngehr alehdi Prihsduhd en Melkisedek, oh idek iahd me I pahn kak iang kasarawiho. Kasarawiho pahn wiawi Nialem, December 21.

Ni rahno eh leledo, ngehi oh ahi pwoud Carol lella ni imwen winio oh mwadangete alehdi pakair likin ah pereho me Mike solahr kehn wasa. Ni aht pedelongala nan pereho, ah patriarch, oh ah pisop, oh ah steik presiden miher loalehu owiow—Mike eri kihpeseng mesehko. E kasawihehda oh nda me e kak rong ngilei oh me e onopadahr en ale prihsduhdo. Sounpar limeisek mwurin eh kasarawiheng en wiahla prihsd nan Prishduhd en Aron, I tungoaleniki ansou mwahu, sang ni sawas en ah kaun kan, patohwenda Prihsduhd en Melkisedek oh kasarawihla riei pwutako ohng ni ohpis en elder. Awa limau mwuri, Mike kapelsalehdala, kotehla kahdengo pwehn tuhwong aht nohno/pahpa ni eh alehier Melkisedek Prihsduhd.

Sounpar ehute samwalahro, Presiden Russell M. Nelson peki rehn emenemen kitail en kin nsenohki riatail ohl oh lih akan ni mwoahmw ehu me “ileilehieh oh sarawihe.”3 Me pid Sounkomouro, Presiden Nelson padahngki me “pwehki met iei Sapwellime Mwomwohdiso, kahrehda kitail Sapwellime ladu kan pahn kin sewese emenemen duwehte me Ah ketin wiahier. Kitail pahn kin sawas de papah ni Mware, sang ni Sapwellime manaman oh mweimwei, oh pwehki Sapwellime limpoak-sapan.”4

Pwehn oke luhk ehu sang emen Soukohp en Koht, doadoahk kaselel en sawas ohng aramas wiewiawi wasa koaros nin sampah, nin duwen koasondi en doadoahk, ni en towehkan arail kin pwoson kapwaiahda arail pwukoan sawas kan, iei me I pahn kahdaneki sawas “karuwaru”, pwehki kiden aramas ar kasaledahr limpoak duwehte Krais ohng ni mwekid kan me sohte kasikpe. Nan aht peneinei, se kadehdeier soangen sawas pwukat.

John, me wiahla kempoakepahn Mike, oh nah soun sawas, mwowehu kin wia presiden en misin, e kin ndahieng nah misineri kan “ma mie eden aramas me sansal nan doropwe ‘sohte men ale sawas,’ dehr uhdi. aramas kin wekila.” E ndahieng kiht, “lapalahn en Mike ah wekila.”5 Keiou, John kempoakepahkihda mahs, kin kalapw kangoange oh sewese—ahpw ah sawas ko sohte wiawihte ansou me e kin pwarek kempoakepaho. John ese me doahdoahk en papah kin laudsang kempoakepanikihte oh limpoak kin kehlaila ni atail kin papah.

Kaidehn aramas me kohkohwahki soumwahu doar te me anahne atail sawas en papah, duwehte rioio. Anahn pwukat kin pwarada ni soangen mwoamw kei, sais kei, oh irair kei. Pahpa/nohno kiripw men; pwopwoud ehu me solahr iang sarawi; me pwulepwul men me nannanti; nohno men me direkihla kahpwal; me soupwoson; pid pelien mwohni; roson; de kahpwal en pwopwoud—kahpwal kan me ngeder. Ahpw, me duwehte riei pwutak Mike, sohte emen me dulahr nan kahpwal, oh eh sohte nohn pwandala en alehdi limpoak en Sounkomouro.

Kitail kasukuhlkiher nan Ministering website en Mwowmohdiso me, “mendahte mie kahrepe tohto nan pelien sawas, atail sawas kan anahne peian atail ineng en sewese mehteikan pwe ren kak weliakapwala mehlel oh duwduwehla Sounkomouro.”6 Elder Neil L. Andersen patohwan nin duwe met:

Elder Neil L. Andersen padahngki: “Aramas me ahniki mohngiong mwahu kak sewese aramas emen en welian nah daiahn sdohsa, idanla ienge rehn tohkte, iangih mwongehn souwas rehn aramas emen me insensuwed, de sirei oh inda kaselelie pwehn kansenemwahuwih aramas.

“Apw me kin ideidawehn kosenned keieuo pahn pein kapatahieng mwekid kesempwal kan en papah.”7

Ni atail pahn kahlemengih Sises Krais nan doadoahk en papah, e kesempwal kitail en tamataman me Sapwellime doadoahk en poakohng, kakehlailiada, papah, oh kupwuramwahu wia pwukoah ilehilehieh sang apwalih anahn en ahnsouwohte. E mwahngi ni mehlel arail anahn en rahn akan oh kesempwaliki arail kahpwal akan ni Eh kin kakehlaka, kamwenge, mahkehng oh kasukuhli. Ahpw E kupwurki wia me laudsang anahn en rahnohte. E ketin kupwurki irail kan limwah en idawehnla Ih, esehla Ih, oh ren kak lella wasa me Koht ketin kupwurki.8

Ni atail kin men sawas nin duwen me E ketin wiahier,9 kitail pahn ahneki ansou mwahu en tounmeteikihlapein kumwail oh pwekada mehteikan. Ansou mwahu pwukat kakete kalapw pwarada ahnsou me ke kediropw, pwehn song ma kitail men duwehla Kauno, me ketkidahr sawas keieu lapalap, iei Sapwellime Tomwo. Madiu irelaud 25, katamanehng kitail duwen en Kauno kupwurki kitail, ni atail, duwehe Ih, kin kekehn kahpwal kan, kasongsong kan, oh apwal kan me mehteikan kin sohpai, ahpw kitail kin kalapw sohte tehk:

“Semeio kupwuramwahuwih kumwail, kumwail keido oh towehda wehio me onopadahng kumwailehr sang nin tepin kawa:

“Pwe ni ei men mwengedahro, kumwail kamwengeiehier: ni ei men nimpildahro, kumwail kanampileiehier; a ni ei wia mehn keiru men, kumwail ahpw kasamwoiehlong nan imwamwail kan. …

“Me pwung ko ahpw pahn sapeng, patohwan, Maing, iahd me se patohwan omwi men konotada, se ahpw patohwando konotomwi? de omwi men konotpilda, se ahpw patohwando konotomwi pihl?

“Iahd me se patohwan komwi mehn keiru men, se ahpw kasamwokomwihlong nan imwat akan? …

“Nahnmwarkio ahpw pahn ketin sapeng irail, mahsanih, Kumwail en ese pwe soahng koaros me kumwail wiahiong emen riei me tikitik pwukat, ngehi me kumwail wiahiong.”10

Mehnda ma kitial wiewia atail pwukoa en papah , de kitail kasawiadahte en emen tohrohr ah anahn, kitail anahne rapahki sawas oh kaweid en Ngehno—oh ahpw doadoahk. Kitail kak medmedewe soangen sawas da me keieu mwahu, ahpw Kauno me mwahngih oh kitail pahn ale kaweid sang Sapwellime Ngehno. Duwehte Nihpai, me “kahluwaiehier pahn Ngehno, sohte ese mehkan me e pahn wia,”11 Ngeho pil pahn kahluwai kitail ni atail kin nantihong en wiahla dipwisoun doadoahk nan Limen Kauno pwehn kapaiada Sapwellime seri kan. Ni atail pahn rapahki kaweid en Ngehno oh liki Kauno, kitail pahn mihla nan irair me kitail pahn kak mwekid oh kapaiada—met iei sawas.

E pahn kin mie ekei ansou me kitail pahn kilang me mie anahnepen sawas oh pehm men mwadangete sawas, ahpw lamalam tikitingki dahme kitail kak sawaski ede sohte itar. Pwehn wia “duwehte me E ketin wiahier”12 ni mehlel, iei en sawaski dahme kitail kak kihda oh liki me Kauno pahn kalaudehla atail mwekid kan en kapaiada “iangatail kan me wie seiseiloak nan seiloak en mour wet.”13 Ohng ekei, iei en sawaskihda ansou oh koiak; ohng ekei, iei en kak sawaskihda koasoi mwahu ehu de ehu kisin doadoahk. Mendahte ma kitail kak medemedewe me atail sawas kan sohte itar, Presiden Dallin H. Oaks ehukidahr ehu padahk duwen “tikitik oh mengei.” E padahngki me mwekid tikitik oh mengei kan me kehlail pwehki re kin lukehdo “ehupene en Ngehn Sarawi,”14 ehupene ehu me kin kapaiada koaros me kin kihda oh me kin ale.

Ni eh esehier me e pahn mehlahr, riei pwutak Mike nda, “Me kapwuriamwei uwen kanser eh kin kahrehda emen en medmedewehte dahme keieu kesempwal.”15 Kalahngan ohng irail ohl oh lih kaselel kei me tehkada anahno, re sohte kadeik, apw re kihda sawas duwehte Sounkomouro, e sohte pwandala ohng Mike. Ohng ekei, weliakapw pahn mwadang wiawi; ah ohng ekei, ele mwurin mour wet. Ahpw, kitail anahne tamataman me e sohte mwahn pwandala oh sohte mehmen me salongasangehr ahlo me irail sohte kak ale sawas sang Tomw en Sises Krais, me sohte imwi oh poatopotete.

Nan kapokon lap en Oktohpe samwalahro, Elder Dale B. Renlund padahngki me “mendahte ansou reirei atail wetsangehr ahlo … , ansouwohte me kitail medewehda en wekila, Koht kin sewese kapwurei kitaildo.”16 Pepehm en wekila, ni mehlel, kin kalapw wiawi sang ni luhk ehu me patohwan “I lemeleme komw pahn pereniki rong padahk en rongamwahuo.” Ni eh sohte nohn pwandala ohng Sunkomouro, e pil sohte nohn mwadangala atail pahn luke aramas emen.

Ansoun Ihster wet, pil ehu wahdohng kitail ansou mwahu en tamanda uwen laud en tohnmetei en tomw me atail Sounkomour Sises Krais oh dahme E ketin wiahiengehr emenemen kitail me s me Pein Ih ketin mahsani “kahrehiong [Ih] me keiou lapalap, en rerrer pwehki weirek laud.” “Ahpw” E ketin mahsani, “I wiaiehr oh kapwaiahdahr ahi doahdoahk kan ohng seri kan en aramas.”17

I kadehde me pwehki E ketin “kapwaiahdahr meh koaros” mie koapworopwor. Ni mwaren Sises Krais, ahmen.