”Kaikki tämä on siunauksekseni”

Jos on lauantai, Elvira Guagliarello on työn touhussa kotikeittiössään Puerto Madrynissa, joka sijaitsee Nuevon lahden rannalla Chubutin eteläisessä provinssissa Argentiinassa.

Hän mittaa jauhot ja veden ja ottaa sitten esiin muut aineet. Työskennellessään hän ei paljon puhu, mutta hänen tekonsa puhuvat äänekkäämmin kuin hänen sanansa. Onhan hän Herran asialla.

”Minusta tuntuu hyvältä, kun tiedän tekeväni jotakin hyvää”, sisar Guagliarello sanoo sekoittaessaan taikinaa. Työskennellessään hän ajattelee Vapahtajaa ja iloitsee siitä, että hänen palvelemisensa tuotos auttaa muita kirkon jäseniä muistamaan Hänet.

Sisar Guagliarello, joka on 82-vuotias, palvelee mielellään kotikäyntiopettajana, johtaa laulua seurakunnassaan ja leipoo sakramenttitoimituksessa käytettävän leivän – tehtävä, jota hän on hoitanut uskollisesti lähes kymmenen vuoden ajan. Aiemmin viikolla hän leipoo leivän itselleen, mutta lauantaisin hän varaa ajan leipoakseen leivän ”erityisesti kirkkoon”, hän kertoo. ”Sanon itselleni: ’Minun pitää leipoa leipä ja minun pitää mennä kirkkoon.’ Minä en halua laiminlyödä niitä.”

Mikäli terveys sallii, hän käy myös temppelissä – tekee vuosittaisen 20 tuntia kestävän bussimatkan pohjoiseen Buenos Airesin temppeliin.

”Sisar Guagliarello palvelee aina mielellään joka tavalla, jolla voi”, sanoo hänen piispansa Jesús Santos Gumiel. ”Seurakunnan jäsenet tietävät voivansa luottaa häneen. Iästään huolimatta hän valmistaa leivän uskollisesti joka lauantai ja tulee kirkkoon joka sunnuntai. Hän on hyvä esimerkki.”

Sisar Guagliarello tapasi kokoaikaiset lähetyssaarnaajat vuonna 1962 Mar del Platassa Buenos Airesin eteläpuolella ollessaan työssä täysihoitolassa, jossa lähetyssaarnaajat silloin asuivat. Kun hän 15 vuotta myöhemmin Puerto Madryniin muutettuaan näki heidän koputtavan ovia, hän osallistui keskusteluihin, meni kasteelle ja aloitti palveluntäyteisen elämänsä kirkossa.

Nykyään hän asuu itsekseen mutta ei tunne itseään yksinäiseksi. Hänellä on pyhät kirjoitukset ja seurakuntaperhe, ja hän pitää usein yhteyttä taivaalliseen Isäänsä rukouksessa. Sen lisäksi hän nauttii Hengen kumppanuudesta, jonka Herra on luvannut niille, jotka palvelevat Häntä palvelemalla muita.¹

”Kaikki se on siunauksekseni”, sisar Guagliarello sanoo hymyillen. ”Kirkko panee meidät töihin, ja se tekee minut onnelliseksi. Olen aina kokenut iloa palvellessani taivaallista Isäämme.”