En ole kiinnostunut kirkosta

En halunnut olla missään tekemisissä kirkon kanssa, kun vaimoni kysyi, voisivatko lähetyssaarnaajat opettaa poikiamme. Mutta en kieltänyt sitä, koska hän oli jo jäsen.

Kun lähetyssaarnaajat alkoivat käydä kotonamme kahdesti viikossa, minulla oli tapana mennä naapurissa asuvan ystäväni luo. Ystäväni oli vahva jäsen eräässä toisessa kristillisessä kirkossa. Joka kerta kun kävin hänen luonaan, hän halusi puhua Raamatusta. Kerroin hänelle, etten ollut kiinnostunut sellaisista asioista enkä halunnut tutkia uskontoa. Mutta hän yritti edelleen taivutella minua, ja lopulta suostuin. Niinpä tutkin pitkän aikaa Raamattua ystäväni kanssa lähetyssaarnaajien opettaessa poikiani.

Eräänä päivänä lähetyssaarnaajat olivat taas tulossa meille. Mutta sen sijaan että olisin lähtenyt pois, päätinkin jäädä viereiseen huoneeseen. Kun lähetyssaarnaajat alkoivat opettaa poikiani, huomasin haluavani kuulla lisää. Siirryin lähemmäs ja lähemmäs ovea kuullakseni paremmin. He kertoivat pojilleni apostoleista ja profeetoista.

Myöhemmin tajusin, että halusin oppia lisää. Puhuin lähetyssaarnaajien kanssa ja päätin käydä keskustelut heidän kanssaan – yksityisesti. Vaimoni oli aina paikalla, mutta kukaan muu ei tiennyt siitä.

Niinpä kahdesti viikossa, kun lähetyssaarnaajat tulivat opettamaan poikiani, minä menin ystäväni luo. Sitten eri päivänä he tulivat opettamaan minua.

Kerran kun ystäväni sanoi jotakin pahaa kirkosta, minä puolustin sitä. Kuten monet ihmiset Marshallinsaarilla, hänkään ei tiennyt kovin paljon kirkosta ja ymmärsi väärin joitakin asioita, joihin myöhempien aikojen pyhät uskovat. Kun hän sanoi muita kielteisiä asioita, puolustin jälleen kirkkoa.

Näin jatkui seitsemän kuukauden ajan. Sitten yhtenä päivänä tajusin, että Pyhä Henki oli vahvistanut minulle, että kaikki, mitä lähetyssaarnaajat opettivat minulle, oli totta. Tajusin, että minun pitää saada kaste, vaikka tiesinkin yhä kovin vähän evankeliumista.

Kasteeni jälkeen vuonna 2007 olin hyvin onnellinen. Aloimme säästää rahaa mennäksemme Havaijin temppeliin. Siellä vaimoni, kolme lastamme ja minut sinetöitiin yhteen joulukuussa 2008.

Kirkon jäsenyys on tehnyt valtavan vaikutuksen elämääni. Päätin lopettaa sivutyöni viihdyttäjänä ravintolassa, koska siinä työssä tulin aina kotiin myöhään ja vaatteeni olivat tupakansavun kyllästämät. Niiden lisätulojen menettämisestä huolimatta Herra on pitänyt meistä huolen.

Tuntemani Hengen ja saamieni siunausten ansiosta tiedän, että kirkko on totta ja että Joseph Smith on Jumalan profeetta.