2012
Taani Sōnasi (1810–62)
ʻOkatopa 2012


Manatua ʻo ha Ngaahi Moʻui Maʻongoʻonga

Taani Sōnasi (1810–62)

ʻOku laka hake ʻi he kau faifekau ʻe toko taha milioná kuo uiuiʻi talu mei hono fokotuʻu ʻo e Siasí, ka naʻe mahulu ange ʻa Taani Sōnasi ʻi ha toko taha mei ha toko miliona. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī (1910–2008) ʻo kau ki he faifekau Uēlesí ni, “ʻI heʻene fekauʻaki mo e tokolahi ʻo e papi uluí, kuo pau ke fakakau ʻa Taani Sōnasi ʻi he kau faifekau ʻe toko ono nai ko ia ne ola lelei taha ʻenau ngāue fakafaifekaú ʻi he hisitōlia ʻo e Siasí.”1

Kimuʻa pea hoko ʻa Taani ko ha faifekaú, naʻá ne hiki mai mei Uēlesi ki he ʻIunaiteti Siteití ʻo ngāue ʻi he Vaitafe Misisipí ko ha ʻeikivaka ʻo e vaka sitima naʻe ui ko e Maid of Iowa, ʻa ia naʻá ne fetuku mai ha Kāingalotu tokolahi ki Nāvū ʻi ʻIlinoisi. Naʻá ne kau ki he Siasí ʻi he 1843 peá ne kaungāmeʻa vāofi mo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá.

Naʻe fakahoko ʻe he ngaahi ngāue fakafaifekau ʻa Taaní e kikite fakaʻosi ʻa Siosefa Sāmita naʻe hikí. ʻI he pō kimuʻa pea fakapoongi e Palōfita ko Siosefa Sāmitá, naʻá ne fanongo ki he pā ha fana ʻi tuʻa he matapā sioʻata ʻo e Fale Fakapōpula ko Kātesí, ko ia naʻá ne fili ke ne mohe pē he falikí. Naʻe ofi atu ki ai ʻa Taani Sōnasi. Naʻe fehuʻi ange ʻe he Palōfitá kia Taani pe naʻe ilifia ke mate. Naʻá ne tali ange, “ʻOkú ke pehē kuo hokosia e taimi ko iá? ʻOku ʻikai te u pehē ʻe fuʻu fakailifia ʻa e maté ʻi heʻete moʻua ʻi hono fakahoko ʻo e ngāué ni.” Naʻe kikite leva ʻa Siosefa ʻo pehē, “Te ke mamata ʻi Uēlesi, pea fakakakato ʻa e misiona kuo vahe ke ke fakahokó kimuʻa peá ke toki mate.”2

Naʻe fakahoko e talaʻofa ʻa e Palōfitá ʻi he 1845, ʻi hono ui ʻo Taani mo hono uaifi ko Sēiní ke na ngāue ʻi Uēlesi. Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Taani hono talēniti leá ke akoʻi ʻaki ʻa e ongoongoleleí ʻi he tui pau. Naʻe lelei ʻaupito ʻene lea faka-Uēlesi mo faka-Pilitāniá, pea naʻe tohi ʻe kinautolu ne mamata ki aí ʻo pehē naʻe leʻoafea peá ne laulau houa ʻene maʻu e tokanga ʻa kinautolu naʻe fanongo kiate iá ʻo tatau pē ʻi he ongo lea fakafonuá.

Lolotonga ʻa e ʻi Uēlesi ʻa Taaní, naʻá ne pulusi e ngaahi makasini, ʻū tohi tufa, mo ha fanga kiʻi tohi ʻi he lea faka-Uēlesí. Naʻe fokotuʻu ʻe he kau faifekau ʻi Uēlesí ha kolo ʻe 29 ʻi he fakahinohino ʻa Taani Sōnasí pea papitaiso ha kakai ʻe meimei toko 1,000 ʻi he taʻu takitaha ʻo ʻene ʻuluaki ngāue fakafaifekaú. Naʻe ui ia ke ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau tuʻo ua ki Uēlesi ʻi he 1852, pea neongo e fakautuutu hono fakatangaʻi ʻo e Siasí, ka naʻe papitaiso ha kakai ʻe toko 2,000 ʻi he taʻu pē ʻe fā.

ʻI he foki mai ʻa Taani ki ʻIutaá, naʻá ne tokoni ki hono ʻomai ʻo ha kau Uēlesi ului tokolahi ki ʻIutā. ʻI he taimi naʻá ne mālōlō ai ʻi hono taʻu 51, kuó ne tokoni ki hono ʻomai ʻo ha kakai naʻe fakafuofua ki he toko 5,000 ki he feituʻu fakahihifo ʻo e ʻIunaiteti Siteití.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Gordon B. Hinckley, “The Thing of Most Worth,” Tambuli, Mar. 1994, 8; Ensign, Sept. 1993, 7.

  2. Joseph Smith, ʻi he History of the Church, 6:601.

Mei toʻohemá: Tā valivali ʻo e faifekau Uēlesi ko Taani Sōnasí. Ko ha vaka sitima, hangē ko e vaka naʻe ʻeiki vaka ai ʻa Taani Sōnasí, ʻi heʻene hū mai ki he tauʻanga vaka ʻi Nāvuú, ʻi ʻIlinoisi. Ko e tokoni ʻa Taani Sōnasi ki he kakai hiki mai mei Uēlesí.