2018
Juoksin kirkkoon
Heinäkuu 2018


Juoksin kirkkoon

Daniel R. Thompson, Kalifornia, USA

Kuva
running around church parking lot

Kuvitus Allen Garns

Eräänä päivänä etsiessäni juoksupaikkaa päätin kokeilla naapurustossani erään kirkon pysäköintialuetta. Pidin siitä, koska se oli valaistu ja päällystetty. Huomasin, että kun juoksin 10–15 kertaa rakennuksen ympäri, se vastasi miltei viiden kilometrin pituista lenkkiäni.

Juoksulenkkini pysäköintialueella jatkuivat aina silloin tällöin kolmen vuoden ajan. Aika ajoin näin pysäköintialueella ihmisiä, koska joskus juoksin jumalanpalveluksen ja muiden toimintojen aikaan.

Useita kertoja sain vaikutelman siitä, että minun piti puhua jonkun kanssa kirkosta, mutta minulla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka tekisin niin. Ollessani eräänä iltana matkalla töistä kotiin päätin pysähtyä kirkon luo katsomaan, löytäisinkö sieltä ketään. Kun kävelin sisälle kirkkorakennukseen, löysin sieltä lähetyssaarnaajat, kun nämä olivat lopettelemassa puhutteluja lähetysjohtajan kanssa. Esittelin itseni, ja istuuduimme aulaan. Siellä he opettivat minulle ensimmäisen evankeliumiaiheisen oppiaiheen.

Parin seuraavan viikon ajan jatkoin tapaamisia lähetyssaarnaajien kanssa. Kun osallistuin sakramenttikokoukseen, seurakunnan jäsenet osoittivat rakkautta, hyväksyntää, ystävyyttä ja kannustusta. Kun ajattelin sitä, mitä opin, käsitin, että uteliaisuuteni kirkkoa kohtaan oli kasvanut niin, että minun täytyi tehdä päätös, menisinkö kasteelle. Tunsin, että Henki kehotti minua tekemään, mitä taivaallinen Isäni halusi minun tekevän, mutta jatkoin kamppailua päätöksen kanssa. Viimein minut kastettiin marraskuussa 2001 ollessani 36-vuotias.

Päätökseni juosta kirkon pysäköintialueella tuntui aikanaan merkityksettömältä. Mutta se johti suurimpiin saamiini siunauksiin: jäsenyyteeni kirkossa ja siihen, että tapasin suurenmoisen vaimoni Jenneferin ja minut sinetöitiin häneen ajaksi ja iankaikkisuudeksi San Diegon temppelissä Kaliforniassa Yhdysvalloissa.

Jos siis satutte näkemään jonkun lenkillä kirkkorakennuksenne pysäköintialueella, esitelkää itsenne! Ei sitä koskaan tiedä – hänestä saattaa pian tulla seurakuntanne uusin jäsen!