Palvelutyön periaatteita
Käykää palvelemaan myötätuntoa osoittaen
Kun noudatatte Vapahtajan esimerkkiä myötätunnosta, huomaatte voivanne vaikuttaa myönteisesti muiden elämään.
Uskosi on parantanut sinut, Jorge Cocco
Myötätunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen muiden ahdingosta ja haluaa lievittää tai helpottaa sitä. Lupaus seurata Vapahtajaa on lupaus myötätunnosta ja toistemme kuormien kantamisesta (ks. Moosia 18:8). Tehtävä huolehtia muista ihmisistä on tilaisuus palvella Herran tavoin, armahtamalla muita (ks. Juud. 22). Herra on käskenyt: ”Osoittakaa toinen toisellenne hyvyyttä ja laupeutta” (Sak. 7:9).
Vapahtajan myötätunto
Myötätunto oli liikkeellepanevana voimana Vapahtajan palvelutyössä (ks. oheisteksti ”Myötätuntoinen Vapahtaja”). Hänen myötätuntonsa lähimmäisiään kohtaan sai Hänet ojentamaan kätensä lähipiirissään olevien avuksi lukemattomia kertoja. Koska Hän havaitsi ihmisten tarpeet ja toiveet, Hän pystyi siunaamaan heitä ja opettamaan heitä tavoilla, joilla oli heille eniten merkitystä. Vapahtajan halu kohottaa meidät ahdinkomme yläpuolelle johti äärimmäisimpään myötätunnon osoitukseen: Hän sovitti ihmiskunnan synnit ja kärsimykset.
Hänen kykynsä vastata ihmisten tarpeisiin on jotakin, mihin voimme pyrkiä palvellessamme. Kun elämme vanhurskaasti ja kuuntelemme Hengen kehotuksia, saamme innoitusta ojentaa auttavan kätemme merkityksellisillä tavoilla.
Lupauksemme myötätunnosta
Taivaallinen Isä haluaa lastensa olevan myötätuntoisia (ks. 1. Kor. 12:25–27). Tullaksemme todellisiksi opetuslapsiksi meidän on kehitettävä itsessämme myötätuntoa ja osoitettava sitä muita, etenkin apua tarvitsevia, kohtaan (ks. OL 52:40).
Kun otamme kasteenliitossa päällemme Jeesuksen Kristuksen nimen, todistamme, että olemme halukkaita osoittamaan myötätuntoa. Presidentti Henry B. Eyring, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on opettanut, että Pyhän Hengen lahja auttaa meitä siinä: ”Te olette Jeesuksen Kristuksen kirkon liittojäseniä. – –
Siksi te tunnette halua auttaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia päästä eteenpäin, koska he kantavat murheen ja vaikeuksien taakkaa. Te olette luvanneet, että auttaisitte Herraa keventämään heidän kuormiaan ja antamaan lohdutusta. Teille annettiin voima auttaa niiden taakkojen keventämisessä, kun te saitte Pyhän Hengen lahjan.”1
Esimerkiksi eräällä sisarella Venäjällä oli vaikea perhetilanne, mistä syystä hän ei yli vuoteen päässyt käymään kirkossa. Eräs toinen sisar samasta lähetysseurakunnasta auttoi häntä myötätuntoa osoittaen soittamalla hänelle joka sunnuntai ja kertomalla hänelle puheista, oppiaiheista, lähetystyökutsuista, syntyneistä lapsista ja muista seurakunnan uutisista. Kun kotiin sidotun sisaren perhetilanne ratkesi, hän tunsi yhä olevansa osa seurakuntaa – ystävänsä viikoittaisten puhelujen ansiosta.