Munia, sulakkeita ja uskoa

Kuva

pencil sharpener

Kuvitus Carolyn Vibbert

Yksi tavoitteistamme perheenä on säästää riittävästi rahaa käsirahaan omasta kodista. Ilman tuota tavoitetta saattaisin tuhlata viikonloppuni katsomalla televisiota ja odottaen taloudellisten tilaisuuksien tulevan kohdalleni.

Toimin kuljettajana kaivosyhtiössä Pohjois-Chilessä, joten olen neljä päivää poissa kotoa kaivoksilla ja sitten kolme päivää vapaalla – lauantaista maanantaihin. Lisätäksemme tulojamme ja säästääksemme kotia varten päätimme alkaa myydä munia. Suunnitelmamme oli ottaa vastaan tilauksia ystäviltä, naapureilta ja kirkon jäseniltä, ostaa tukkukauppiaalta joka viikko noin tuhat munaa ja sitten hakea munat ja viedä ne tilaajille lauantaisin ja maanantaisin.

Vaimoni Laura ja minä päätimme ottaa kaksi lastamme mukaan munia viemään ja nauttia yhteisestä ajasta. Kun olimme matkalla ostamaan ensimmäistä munaeräämme, tapahtui kuitenkin vahinko. Toinen lapsistamme, joka leikki pienellä metallisella kynänteroittimella, heitti teroittimen, joka putosi suoraan tyhjään tupakansytyttimen pistokkeeseen. Kipinät lensivät, ja pakettiautostamme hävisivät kaikki sähköt, jolloin se pysähtyi äkkiä keskelle valtatietä. Sulake oli palanut.

Kun istuimme liikenteen tukkeena ja mietimme, mitä tehdä, turhauduimme niin paljon, että meitä itketti. Mutta sillä hetkellä muistin, että Herra on luvannut kohottaa meitä ja auttaa meitä, jos turvaamme Häneen. Minut valtasi levollisuus. Tajusin, etten voinut vain istua valittamassa. Meillä oli ongelma, ja Jumalan avulla ratkaisisimme sen.

Laura ja minä käännyimme toistemme puoleen ja sanoimme: ”Meidän on osoitettava uskoa.” Pidimme rukouksen ja kuivasimme kyyneleemme. Sitten Lauran asettuessa ratin taakse minä nousin autosta työntämään sitä. Muutamat ihmiset hyppäsivät autoistaan auttamaan minua.

Työnsimme autoa noin 200 metriä, ennen kuin löysin tien sivusta turvallisen kohdan pysäköidä auton. Kun auto rullasi pysähdyksiin, huomasin, että olimme pysäköineet suoraan autostereomyymälän eteen.

Paikallistin palaneen sulakkeen, kävelin sisälle myymälään ja kysyin: ”Onko teillä tällaisia?”

Myyjä vastasi: ”Tietenkin.”

Ostin sulakkeen ja panin sen paikoilleen, auto käynnistyi heti ja me jatkoimme matkaa. Munien tukkumyyjä oli juuri sulkemassa, kun tulimme paikalle. Ostimme munamme ja veimme ne tilaajille.

Kun meillä on haasteita, meidän pitää muistaa pyytää apua taivaalliselta Isältämme. Tiedän, että Hän vastaa meille, kun toimimme ja osoitamme uskovamme Häneen.