2020
Kai Hoʻatā Toko Taha
ʻOkatopa 2020


Kai Hoʻatā Toko Taha

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

Naʻe fie maʻu pē ʻe Kali hano kaungāmeʻa.

“ʻOku fanafana mai e Laumālié” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 56).

ʻĪmisi
Lonely Lunchtime

Naʻe hū mai ʻa Kali ki he falekaí ʻo ne sio takai holo. Naʻe lele ʻa e kauleka kehé ki honau takitaha kaungāmeʻa pea nau fakatahataha ki he ʻū tēpilé. Naʻe longoaʻa ʻa e lokí ʻi he talanoá mo e kakata fiefiá. Ko e toki ʻaho hono ua pē ia ʻo e akó, ka naʻe hangē naʻe maʻu ʻe he tokotaha kotoa ha taha ke na tangutu fakataha kae tuku kehe pē ʻa Kali.

Naʻá ne kukuʻi ʻa e kau ʻo ʻene kato meʻakaí peá ne lue ki he taha ʻo e ʻū tēpilé. “ʻE sai pē nai ke ta tangutu fakataha?” Ko e fehuʻi ia ʻa Kalí.

Naʻe sio hake ha taʻahine naʻe fī hono ʻulu loloa lanu melomeló. Naʻá ne māfulu mo kalokalo hono ʻulú. “ʻIkai. ʻOku ʻi ai e taha ia [ʻe haʻu] ki ai,” ko ʻene leá ange ia.

“ʻO ʻio.” Naʻe ʻunu atu ʻa Kali ki ha sea ʻe taha naʻe ʻikai tangutu ai ha taha peá ne tuku hifo ʻene puha meʻakaí.

“He ʻikai ke ke tangutu koe ai! ʻOku ou tuku ʻe au e sea ko iá ki ha taha kehe,” ko e lea ange ia ha tamasiʻi naʻe falani matohitohi lanu mata. Naʻá ne tekeʻi ʻa e puha meʻakai ʻa Kalí ki he falikí. Naʻe kakata kotoa e ngaahi kaungāmeʻa ʻo e tamasiʻí.

Naʻe punou hifo ʻa Kali ʻo toe toʻo hake ʻene puha meʻakaí. Naʻá ne lue ki he tafaʻaki ʻe tahá ʻo tangutu ʻi ha tēpile ne ʻikai ha taha ai. Naʻá ne sio ki ha taha mei hono feituʻú peá ne feinga ke taʻalo ki ai, ka naʻe sio kehe ia. Naʻe fakafulofula ʻa Kali. Ko e hā hono ʻuhinga naʻe ʻikai fie fakamaheni ange ai ha tahá?

Naʻe sio hifo ʻa Kali ki heʻene meʻakaí. Naʻe ʻikai ke ne toe ongoʻi fiekaia. Naʻá ne holoholoʻi hono matá, tāpuniʻi ʻene puha meʻakaí, peá ne lue leva ki tuʻa.

Naʻe ʻosi vaʻinga e tamaikí mo honau ngaahi kaungāmeʻá. Naʻe tangutu hifo ʻa Kali ʻi ha sea ʻo ne siofi e fiefia ʻa e tamaiki kehé kae ʻikai ke ne kau aí. Naʻe fakatokangaʻi atu ʻe Kali ha kiʻi tamasiʻi ʻokú na mei toʻu ʻokú ne tangutu toko taha pē ʻi he musié. Naʻá ne tui ha falani lanu engeenga, pea naʻe moveu hono muiʻiʻulú.

Naʻe sio kehe ʻa Kali. Naʻá ne sio ki ha kulupu tamaiki fefine mei heʻene kalasí naʻa nau vaʻinga tā-pulu. Naʻá ne fakaʻamu te nau fakaafeʻi ia ke nau vaʻinga.

Naʻe toe sio pē ʻa Kali ki he kiʻi tamasiʻí. Naʻe punou e ʻulu ʻo e kiʻi tamasiʻí, pea naʻá ne fusi ʻa e musie ʻi hono tafaʻakí. Naʻe manatuʻi ʻe Kali ha meʻa naʻe faʻa lea ʻaki heʻene Faʻeé: Fakasio ʻa e kauleka ʻoku nofo toko tahá.

Naʻe fakafulofula ʻa Kali. Naʻá ne toko taha pē mo ia. Naʻe ʻikai feinga ha taha ia ke hoko ko hano kaumeʻa!

Ka naʻe fakakaukau ʻa Kali ki he taimi naʻe papitaiso ai ia he taʻu kuo ʻosí. Naʻá ne palōmesi ke fakafanongo ki he Laumālie Māʻoniʻoní. Mahalo naʻe tokoniʻi ia ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ke ne manatuʻi ʻa e meʻa naʻe talaange ʻe heʻene Faʻeé. Mahalo naʻe feinga ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke talaange kiate ia ke vaʻinga mo e tamasiʻi falani engeengá.

Naʻe mapuhoi ʻa Kali peá ne tuʻu ki ʻolunga. Naʻá ne ongoʻi e māfana hono lotó. Naʻá ne lue ʻo tangutu he tafaʻaki ʻo e kiʻi tamasiʻí ʻi he musié.

Naʻá ne pehē ange, “Mālō e lelei.”

Naʻe lea leʻosiʻi ange ʻa e tamasiʻí, “Mālō e lelei.”

“Ko e hā e lanu ʻokú ke saiʻia taha ai?”

“Mmm … lanu mata.”

“Sai tama. ʻOku ou saiʻia au he lanu pingikií,” ko Kali ange ia. “ʻOku ʻi ai ha monumanu ʻokú ke saiʻia taha ai?”

Naʻe kiʻi tangutu hangatonu hake ʻa e kiʻi tamasiʻí ʻo ne sio ange kiate ia. “ʻIo. ʻOku ou saiʻia ʻaupito au ʻi he tainasoá.”

“ʻOi, mo au pē. Ko hoku manakó ʻa e talaiselatopá.”

Naʻe malimali ʻa e kiʻi tamasiʻí.

Naʻe tā leva e fafangú. Naʻe tuʻu hake ʻa Kali ʻo ne taʻataʻalo ki he kiʻi tamasiʻí. Naʻá ne malimali ʻi heʻene lue ki hono loki akó. Mahalo ʻoku ʻikai ke ʻi ai hano kaungāmeʻa lelei, ka naʻá ne fiefia ʻi heʻene ʻiloʻi kuó ne fakafiemālieʻi e taimi mālōlō siʻi ʻa ha taha kehe. ●