Ngaahi Tohi Lēsoni Palaimelíi mo e Taimi Fevahevaheʻakí
Sepitema: ʻOku Akoʻi Au ʻe he Ngaahi Fekau ʻe Hongofulú ke u ʻOfa ki he ʻOtuá mo ʻEne Fānaú


Sepitema

ʻOku Akoʻi Au ʻe he Ngaahi Fekau ʻe Hongofulú ke u ʻOfa ki he ʻOtuá mo ʻEne Fānaú

“Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, te mou tauhi kiate au mo tauhi ʻeku ngaahi fekau kotoa pē. T&F 42:29

Fakalahiʻaki e ngaahi fakakaukau ʻoku ʻoatú ʻa hoʻo ngaahi fakakaukau pē ʻaʻaú. Palani ʻi he uike takitaha ʻa e ngaahi founga ke (1) fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné, (2) tokoni ke mahino ia ki he fānaú, pea (3) tokoni ke nau moʻui ʻaki. Fehuʻi pē kiate koe, “Ko e hā ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he fānaú ke nau ako aí, pea ʻe anga fēfē ʻeku lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ongoʻi ʻa e Laumālié?”

Uike 1: ʻOku tāpuekina kitautolu ʻi heʻetau tauhi ʻa e ngaahi fekaú.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (vakai ki he lēsoni fakataumuʻá): Fakaafeʻi ha faʻē ke ʻomai ʻene pēpeé ki he taimi feʻinasiʻakí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke vahevahe ha ngaahi lao te ne tokoni ke tauhi ʻa e pēpeé ke malu. Talaange ki he fānaú ko e fānau kotoa kitautolu ʻa e Tamai Hēvaní; ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu mo ʻomai ʻa e ngaahi lao pe fekau ʻe tauhi ai kitautolu ke tau malu mo fiefiá. Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Mōsese mo e Fekau ʻe Hongofulú, pea fakamatala nounou ki he fānaú ʻa e founga naʻe maʻu ai ʻe Mōsese ʻa e ngaahi fekaú (vakai, ʻEkesōtosi 19–20).

ʻĪmisi
The Ten Commandments

Poupouʻi ke mahinó (hivaʻi ha ngaahi hiva): Fakapipiki ki he palakipoé ʻa e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení: “Fakaʻapaʻapa mo e Tauhi ʻOtuá,” “Fakaʻapaʻapaʻi ʻa e Mātuá,” mo e “Fakaʻapaʻapaʻi ʻa e Niʻihi Kehé.” Talaange ki he fānaú ʻe lava ke vahevahe ʻa e Fekau ʻe Hongofulú ki ha konga ʻe tolu. Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu pea ʻoange ha hiva ʻoku fekauʻaki mo e taha ʻo e ngaahi kongá. Kole ki he kulupu takitaha ke nau fili pe ko hai te ne hivaʻi ʻa e hivá (hangē ko ʻení, tangata pē, fefine pē, pe ko kinautolu pē ʻoku tui ha meʻa ʻoku lanu kulokulá). Hili hono hivaʻi ʻo e hivá, kole ki ha tamasiʻi ke ne fakapipiki ʻa e hivá ʻi hono konga totonú. Fakakaukau ke fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi hiva ko ʻení: “ ʻAho Tokonaki” (THF, 105), “Te u Talangofua Leva” (THF, 71), “ ʻEku Tamai” (THF, 111), “Ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí” (THF, 48), mo e “Ko e Anga-ʻofá ʻe Kamata ʻIate Au” (THF, 83).

ʻĪmisi
arches

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (hivaʻi ha foʻi hiva): Hivaʻi ʻa e “Tauhi ʻa e Ngaahi Fekaú” (THF, 68–69), pea kole ki he fānaú ke nau fakafanongo ki he ngaahi talaʻofa ʻoku tau maʻu ʻi heʻetau tauhi ʻa e ngaahi fekaú. Fakaafeʻi kinautolu ke nau vahevahe ʻa e anga hono tāpuekina kinautolú ʻi heʻenau tauhi ʻa e ngaahi fekaú.

Uike 2: ʻOku totonu ke u fakaʻapaʻapaʻi mo tauhi ʻa e ʻOtuá.

Poupouʻi ke mahinó mo nau moʻui ʻaki ia (lau ʻa e ngaahi folofolá): Fakamatalaʻi ko e ʻuluaki fekau ʻe fā naʻe ʻoange ʻe he Tamai Hēvaní kia Mōsesé ʻoku nau akoʻi kitautolu ʻoku totonu ke tau fakaʻapaʻapaʻi mo tauhi ʻa e ʻOtuá. Tohiʻi ʻa e ngaahi sētesi ko ʻení ʻi he palakipoé. Tohiʻi ʻa e ngaahi kupuʻi folofolá ʻi ha ngaahi laʻi pepa ʻe fā.

  1. ʻOua naʻá ke maʻu mo au ha ʻOtua kehe ʻi hoku ʻaó. (ʻEkesōtosi 20:3)

  2. ʻOua naʻá ke ngaohi kiate koe ha . (ʻEkesōtosi 20:4)

  3. ʻOua naʻá ke takuanoa ʻa e huafa ʻo e [ʻEiki] ko ho ʻOtuá . (ʻEkesōtosi 20:7)

  4. Manatu ki he , ke tauhi ia ke māʻoniʻoni. (ʻEkesōtosi 20:8)

Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu ʻe fā. ʻOange ki he kulupu takitaha ha taha ʻo e ngaahi kupuʻi folofolá, pea kole ke nau lau ʻa e folofolá mo kumi e sētesi ʻokú na fekauʻakí ʻi he palakipoé. Kole ki he kulupu ʻuluakí ke fakafonu ʻenau konga ʻi he palakipoé pea tataki ʻa e fānau kehé ʻi hono lau fakataha ʻo e sētesí. Aleaʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e fekaú, pea tuku ki he fānaú ke nau fokotuʻu mai ʻa e meʻa te nau lava ʻo fai ke talangofua ki aí. Tohiʻi ʻenau ngaahi fokotuʻú ʻi he palakipoé. Fai ʻa e meʻa tatau mo e ngaahi kulupu kehe ʻe tolú. Poupouʻi ʻa e fānaú ke fili ha taha ʻo e ngaahi fokotuʻu ʻi he palakipoé ʻo ngāue ki ai lolotonga ʻa e uiké.

Uike 3: ʻOku totonu ke u fakaʻapaʻapaʻi ʻeku mātuʻá.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (ako maʻu loto ha folofola): Vakaiʻi nounou ʻa e ngaahi fekau naʻe ako ʻe he fānaú ʻi he uike kuo ʻosí, pea kole ki ha niʻihi ʻo e fānaú ke nau vahevahe ʻa e meʻa naʻa nau fai ke moʻui ʻaki ʻa e ngaahi fekau ko iá. Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu ʻe fā, pea ʻoange ha kaati lea ʻe taha ʻo hangē ʻoku hā atú ki he kulupu takitaha (vakai, ʻEkesōtosi 20:12).

ʻĪmisi
memorize a scripture

ʻOku maʻu atu ʻa e kaati leá ʻi he sharingtime.lds.org

Fakaafeʻi ʻa e kulupu ʻuluakí ke tuʻu, lau ʻa e ngaahi lea ʻi heʻenau kaati leá, pea tangutu ki lalo, pea fakahokohoko mai ai pē ʻa e ngaahi kulupu kehé. Kole ki he ngaahi kulupú ke paasi ʻenau kaati leá ki ha kulupu ʻe taha, pea toe fai ʻa e ʻekitivitií kae ʻoua leva kuo lau kotoa ʻe he ngaahi kulupú ʻa e kaati lea takitaha. Fakaafeʻi ʻa e fānaú kotoa ke tuʻu pea lau fakataha ʻa e fekaú.

Poupouʻi ke moʻui ʻaki (fakahoko ha vaʻinga): Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu. Kole ki he kulupu takitaha ke nau fakakaukauʻi ha meʻa te nau lava ʻo fai ke fakaʻapaʻapaʻi ʻenau mātuʻá. Fakaafeʻi ʻa e kulupu takitaha ke nau fakatātaaʻi fakalongolongo ʻenau ngāué, pea kole ki he fānau kehé ke nau mateʻi ʻa e meʻa ʻoku nau faí. ʻI heʻenau mateʻi ʻo tonú, kole ki ha taha ʻi he kulupú ke tohiʻi ʻenau fakakaukaú ʻi he palakipoé.

Uike 4: ʻOku totonu ke u fakaʻapaʻapaʻi ʻa e niʻihi kehé.

Fakamahinoʻi ʻa e tokāteliné (aleaʻi ʻa e fakaʻapaʻapaʻí): Talaange ki he fānaú ʻoku ʻi ai ha tokotaha mahuʻinga ʻaupito ʻe haʻu ki he Palaimelí ʻi he ʻahó ni. Kole ki he fānaú ke nau fakatātā ʻa e founga te nau lava ʻo fakahā ʻa e fakaʻapaʻapá ki he tokotaha ko ʻení. Tuku ke nau mateʻi ʻa e tokotaha ko ʻení. Ngūnguuʻí ʻa e “Fanau Au ʻa e ʻOtuá” lolotonga hoʻo pineʻi ha fetuʻu pepa ʻi he tamasiʻi kotoa pē. Fakamatalaʻi ʻoku mahuʻinga ʻa e tokotaha kotoa pē pea ʻoku totonu ke tau fakaʻapaʻapaʻi ʻa e tokotaha kotoa pē. Talaange ki he fānaú ko e konga lahi ʻo e Fekau ʻe Hongofulú ʻokú ne akoʻi kitautolu ki he anga hono fakaʻapaʻapaʻi ʻa e niʻihi kehé.

Poupouʻi ke mahinó (aleaʻi ʻa e ngaahi fakatātā ke ako mei aí): Fakamatalaʻi ʻoku akoʻi kitautolu ʻe he Fekau ʻe Hongofulú ʻoku totonu ke ʻoua te tau kaihaʻa pe loi; ko e founga ʻeni ʻe taha ʻo ʻetau fakaʻapaʻapaʻi ʻa e niʻihi kehé. Teuteuʻi ha ngaahi fakatātā ke ako mei ai (vakai, IUMF, 198–199) ʻa ia ʻokú ne ʻomai ha ngaahi fakamatala ʻoku fehangahangai ai ʻa e fānaú mo ha fili fekauʻaki mo e faitotonú. Vahevahe ʻa e fānaú ki ha ngaahi kulupu, pea ʻoange ki he kulupu takitaha ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi fakatātā ke ako mei aí. Kole ange ke nau lau ʻa e fakamatala takitaha pea aleaʻi ʻa e founga te nau lava ke faitotonu ai ʻi he fakamatala takitaha.

ʻĪmisi
stars

Fekumi ki ha ngaahi faingamālie ke fakahā ʻa e ʻofá ki he tamasiʻi takitaha. ʻI hoʻo fakahā ʻa e ʻofá kiate kinautolu ʻokú ke akoʻí, te nau toe ongo ange ki he Laumālié mo toe longomoʻui ʻi heʻenau akó (vakai, IUMF, 33).