Helaman 7–12

• Auttaaksesi luokkaasi oppimaan profeettojen tehtävistä ja vastuista lukujen Hel. 7–11 pohjalta voisitte aloittaa lukemalla yhdessä Pyhien kirjoitusten oppaasta hakusanan ”Profeetta” määritelmän (ChurchofJesusChrist.org/scriptures/gs?lang=fin). Luokan jäsenet voisivat nimetä mainittuja profeettojen tehtäviä ja laatia niistä luettelon tauluun. Voisit sen jälkeen pyytää kutakin luokan jäsentä käymään läpi yhden luvuista Hel. 7–11. Kehota heitä panemaan merkille, kuinka Nefi täytti taululla luetellut tehtävät. Millä tavoin elävät profeettamme ja apostolimme täyttävät näitä tehtäviä? Kuinka me voimme tukea heitä heidän vastuullisissa tehtävissään?

• Miksi profeettojen täytyy toisinaan puhua rohkeasti, kuten Nefi teki? Voit halutessasi pyytää luokan jäseniä lukemaan jakeet Hel. 7:11–29 ja panemaan merkille Nefin antamat varoitukset sekä syyt sille, miksi hänen oli annettava ne niin rohkeasti. Mitkä profeetalliset varoitukset ovat innoittaneet meitä tekemään parannusta ja tulemaan Herran luokse? Otsikon ”Lisäaineistoa” alla on vertauskuva, jota vanhin Neil L. Andersen käytti auttaakseen meitä ymmärtämään, miten vaarallista on jättää profeetalliset varoitukset huomiotta.

• Yksi tapa käsitellä näitä jakeita on jakaa luokka kahteen ryhmään ja pyytää kumpaankin ryhmään kuuluvia lukemaan jakeet Hel. 9:1–20 ja kuvittelemaan itsensä joko noiden viiden miehen tai ylituomarien paikalle. Miltä näistä ihmisistä on mahtanut tuntua? Mikähän on saanut kunkin ryhmän suhtautumaan eri tavalla samaan ihmeelliseen profetiaan? Kuinka voimme varmistaa sen, että ihmeet vahvistavat todistustamme mutta niistä ei tule sen ainoaa perustaa? Kuinka voimme ottaa selville, ovatko profeetan sanat omana aikanamme tosia?

• Luvun Hel. 10 kertomus, jossa Herra siunaa Nefiä, voi innoittaa luokkasi jäseniä pyrkimään uutterammin tietämään Herran tahdon ja tekemään sen. Luokan jäsenet voisivat lukea jakeet 1–12 ja panna merkille, mitä Nefi teki ansaitakseen Herran luottamuksen ja millä tavoin Herra siunasi häntä. He voisivat sen jälkeen kertoa muita esimerkkejä – pyhistä kirjoituksista tai omasta elämästään – sellaisista ihmisistä, jotka ovat pyrkineet ”väsymättä” tietämään Herran tahdon ja tekemään sen (Hel. 10:4). Kuinka Herra siunasi näitä ihmisiä voimalla käskeä heidän elämässään olevia kuvaannollisia vuoria luhistumaan (ks. Hel. 10:9)? Anna luokan jäsenille aikaa pohtia tapoja, joilla he voivat paremmin pyrkiä tietämään Herran tahdon ja pitää Hänen käskynsä.

• Monet luokkasi jäsenet ovat tehneet liittoja muistaa aina Jeesuksen Kristuksen. Ehkä he voisivat kertoa toisilleen, mikä auttaa heitä ”muistamaan hänet aina” (Moroni 4:3; OL 20:77), sekä vaurauden keskellä että vaikeina aikoina. Luokan jäsenet voisivat sen jälkeen tutkia lukua Hel. 12 ja etsiä syitä sille, miksi ihmisillä on taipumus unohtaa Herra. Kuinka me voimme voittaa tässä luvussa kuvaillut taipumukset? Millä tavoin vastoinkäymiset ovat auttaneet meitä muistamaan Jumalan? (Ks. Hel. 11:4–7.)

• Osoittaaksesi, mitä ponnisteluja jonkin asian muistaminen vaatii, voisit antaa luokan jäsenten lukaista luvun Hel. 12. Sen jälkeen voisit esittää heille lukua koskevia kysymyksiä nähdäksesi, mitä he muistavat. Ehkä he voisivat kertoa, mitä he tekevät oppiakseen muistamaan jossakin kokeessa tai tentissä kysyttäviä tietoja. Millä tavoin tämä on samanlaista kuin se ponnistelu, jota vaaditaan, jotta muistaisimme Herran? (Ks. Hel. 12:5.) Millä tavoin se on erilaista? Kehota luokan jäseniä etsimään luvusta Hel. 12 jokin jae tai ilmaus, jonka he voisivat laittaa näkyviin kotonaan tai opetella ulkoa, jotta se muistuttaisi heitä siitä, että he muistaisivat Jumalan hyvyyden ja voiman.

Vanhin Neil L. Andersen on kertonut seuraavan kokemuksen:

”Ne, jotka päättävät palvella Herraa, kuuntelevat aina tarkasti ja erityisesti profeettaa. – –

Saanen esittää havainnollisen kokemuksen. Perheemme asui monta vuotta Floridan osavaltiossa. Koska Floridassa on paljon hiekkaa, ruohikoiksi kylvetään siellä suurta leveälehtistä ruohoa nimeltä Saint Augustine. Floridan nurmikoiden hirvittävä tuholainen on pieni ruskea hyönteinen nimeltä maamyyräsirkka.

Eräänä iltana, kun naapurini ja minä seisoimme portailla talon edessä, hän huomasi pienen ötökän kulkevan jalkakäytävälläni. ’Sinun on parasta ruiskuttaa nurmikkosi’, hän varoitti. ’Siinä menee maamyyräsirkka.’ Olin ruiskuttanut nurmikon hyönteismyrkyllä muutamaa viikkoa aikaisemmin, enkä ollut halukas tuhlaamaan siihen aikaa enkä rahaa näin pian uudestaan.

Aamun valjettua seuraavana päivänä tutkin nurmikkoni tarkkaan. Se oli vehreä ja kauniin vihreä. Katsoin ruohikkoa nähdäkseni, olisiko siinä pieniä ötököitä. En nähnyt yhtään. Muistan, että ajattelin: ’Ehkäpä tuo pieni maamyyräsirkka meni vain pihani poikki naapurin puolelle.’ – –

Kertomuksella on kuitenkin surullinen loppu. Menin ulos etuovesta eräänä aamuna noin kymmenen päivää naapurin kanssa käymäni keskustelun jälkeen. Järkytyksekseni ruskeat laikut peittivät nurmikkoni, ikään kuin se olisi tapahtunut yhdessä yössä. Juoksin puutarhakauppaan, ostin hyönteismyrkkyä ja ruiskutin nurmikon heti, mutta se oli liian myöhäistä. Nurmikko oli pilalla, ja sen saaminen ennalleen vaati kuorman uutta multaa, monta työtuntia ja paljon kustannuksia.

Naapurini varoitus oli tärkeä nurmikkoni hyvinvoinnin kannalta. Hän näki sellaista, mitä minä en nähnyt. Hän tiesi jotakin sellaista, mitä minä en tiennyt. Hän tiesi, että maamyyräsirkat elävät maan alla ja ovat aktiivisia vain yöllä, niin ettei päivänaikaisesta tarkastelusta ole paljonkaan hyötyä. Hän tiesi, etteivät maamyyräsirkat syöneet ruohon lehtiä vaan etsivät ravintonsa sen juurista. Hän tiesi, että nämä pienet tuuman mittaiset olennot voivat syödä paljon juuria ennen kuin näkisin vaikutukset maan pinnalla. Maksoin kalliin hinnan omahyväisestä välinpitämättömyydestäni. – –

On olemassa hengellisiä maamyyräsirkkoja, jotka kaivautuvat suojamuuriemme alitse ja valloittavat herkät juuremme. Monet näistä pahoista hyönteisistä ovat pieniä, toisinaan miltei huomaamattomia. – –

Älkäämme noudattako esimerkkiä, jota näytin suhtautumisessani Floridan maamyyräsirkkoihin. Älkäämme milloinkaan olko piittaamatta varoituksista. Älkäämme milloinkaan olko välinpitämättömän omahyväisiä. Olkaamme aina kuuntelevaisia ja oppivaisia nöyryydessä ja uskossa, halukkaita tekemään parannuksen, jos se on tarpeellista.” (”Profeetat ja hengelliset maamyyräsirkat”, Liahona, tammikuu 2000, s. 18–20.)