Mormon 1–6

• Monet luokkasi jäsenistä voivat ymmärtää Mormonin kokemusta tämän pyrkiessä elämään vanhurskaasti jumalattomassa maailmassa. Ehkä he voisivat kertoa, mitä he oppivat Mormonin esimerkistä. Auttaaksesi keskustelun etenemisessä voisit pyytää luokan jäseniä etsimään jakeita, joissa mainitaan Mormonin ominaisuuksia, ja laatia niistä luettelon tauluun (ks. esim. Morm. 1:2–3, 15–16; 2:1, 23–24; 3:1–3, 12, 17–22). Kuinka nämä ominaisuudet ovat mahtaneet auttaa Mormonia pysymään hengellisesti vahvana? Kuinka ne voivat auttaa meitä olemaan enemmän Mormonin kaltaisia?

  Kuva

  nefiläisiä ja lamanilaisia taistelemassa keskenään

• Mormon kirjoitti usein suoraan meidän aikamme ihmisille. Mitä me voimme oppia hänen sanoistaan meille jakeiden Morm. 3:17–22 ja 5:10–24 pohjalta? Anna kullekin luokan jäsenelle pala paperia, jonka otsikoksi on kirjoitettu ”Mormonin neuvoja meille”. Kannusta heitä etsimään näistä jakeista sanomia, jotka ovat ajankohtaisia meidän päivinämme. Kuinka me voimme käyttää Mormonin neuvoja apuna pysyäksemme hengellisesti vahvoina nykypäivän maailmassa?

• Jos opetat nuoria, voit käyttää Mormonin esimerkkiä auttaaksesi heitä ymmärtämään, että he voivat olla vanhurskaita johtajia jo nuorina. Jos opetat aikuisia, voisit hänen esimerkkinsä avulla virittää keskustelun tilaisuuksista auttaa nuoria olemaan hyviä johtajia. Keskustelun alkajaisiksi voisit pyytää joitakin luokan jäseniä käymään läpi luvun Morm. 1 ja muita käymään läpi luvun Morm. 2. Pyydä heitä panemaan merkille, mitä johtotehtäviä Mormon sai jo nuoruusvuosinaan. Mitä sellaisia ominaisuuksia hänellä oli, jotka tekivät hänestä suurenmoisen johtajan? Luokan jäsenet voisivat kertoa näkemiään esimerkkejä vanhurskaiden lasten ja nuorten voimallisesta vaikutuksesta. He voisivat myös keskustella tilaisuuksista, joita heillä – tai heidän tuntemillaan nuorilla – on olla johtajia, joilla on Mormonin kaltaisia ominaisuuksia.

• Oppiaksenne erosta parannukseen johtavan murheen ja sellaisen murheen välillä, joka ei johda parannukseen, voisitte lukea yhdessä jakeet Morm. 2:10–15 ja keskustella seuraavanlaisista kysymyksistä: Mikä rooli ”murheella” on parannuksenteossa? Miten ”parannukseen johtava murhe” eroaa ”tuomittujen murehtimisesta”? Mitkä asenteet ja käyttäytymistavat voivat auttaa meitä saamaan ”särkyneen sydämen ja murtuneen mielen”?

• Mormonin tavoin monet luokkasi jäsenet ovat läheisissä tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole samoja uskonkäsityksiä kuin heillä. Kuinka voisit käyttää Mormonin esimerkkiä opettaaksesi luokkaasi rakastamaan muita ihmisiä heidän erilaisuudestaan huolimatta? Voisitte lukea yhdessä jakeen Morm. 3:12 ja keskustella tilanteista, joissa Mormon osoitti rakkautta niitä kohtaan, jotka torjuivat hänen sanomansa ja kapinoivat tietoisesti Jumalaa vastaan (ks. esim. Morm. 1:16–17; 2:12). Mitä kokemuksia luokkasi jäsenet voivat kertoa omasta elämästään niiden rakastamisesta, joilla ei ole samoja uskonkäsityksiä tai arvoja? Lisää neuvoja on otsikon ”Lisäaineistoa” alla olevissa presidentti Dallin H. Oaksin sanoissa.

• Ne, jotka ehkä ajattelevat, etteivät voi enää saada syntejään anteeksi, voisivat saada tyynnytystä Mormonin kuvauksesta, jossa Vapahtaja seisoo syli avoinna ottaakseen heidät vastaan. Voisitte lukea yhdessä jakeen Morm. 6:17, ja voisit näyttää kuvaa Jeesuksesta Kristuksesta syli avoinna (esimerkiksi Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nro 66). Mitä tämä jae opettaa Vapahtajan innokkuudesta auttaa meitä? Voisitte myös laulaa yhdessä laulun, jossa opetetaan samanlaista sanomaa, esimerkiksi ”Jeesuksen luokse” (MAP-lauluja, 73). Voisit myös kertoa otsikon ”Lisäaineistoa” alla olevasta presidentti Russell M. Nelsonin kokemuksesta ja pyytää luokan jäseniä keskustelemaan siitä, kuinka me voimme auttaa muita ymmärtämään, että parannus on mahdollista.

Presidentti Dallin H. Oaks on selittänyt:

”Meidän kaikkien tulee noudattaa evankeliumin opetuksia lähimmäisemme rakastamisesta sekä kiistelyn välttämisestä. Kristuksen seuraajien tulee olla esimerkkejä kohteliaisuudesta. Meidän tulee rakastaa kaikkia ihmisiä, olla hyviä kuuntelijoita ja osoittaa kiinnostusta heidän vilpittömiä uskonkäsityksiään kohtaan. Vaikka saatammekin olla eri mieltä, emme saa olla eripuraisia. Meidän esittämämme lausumat ja viestit kiistanalaisista aiheista eivät saa olla riidanhaluisia. Meidän tulee olla viisaita selittäessämme ja ajaessamme näkemyksiämme ja käyttäessämme vaikutusvaltaamme. Niin tehdessämme me pyydämme, etteivät muut loukkaannu vilpittömistä uskonkäsityksistämme ja uskontomme vapaasta harjoittamisesta. Kannustamme meitä kaikkia noudattamaan Vapahtajan kultaista sääntöä: ’Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille’ (Matt. 7:12).

Kun näkemyksemme eivät pääse voitolle, meidän tulee hyväksyä epäsuotuisat tulokset ystävällisesti ja käyttäytyä kohteliaasti vastustajiamme kohtaan.” (”Rakastakaa muita ja tulkaa toimeen eroavuuksista huolimatta”, Liahona, marraskuu 2014, s. 27.)

Presidentti Russell M. Nelson on kertonut seuraavan kokemuksen:

”Viime vuonna kun vanhin David S. Baxter ja minä olimme matkalla erääseen vaarnakonferenssiin, me pysähdyimme yhdessä ravintolassa. Myöhemmin palatessamme autollemme meitä kohti tuli nainen, joka kutsui meitä. – – Hän kysyi, olimmeko me kirkon vanhimpia. Sanoimme olevamme. Hän kertoi miltei hillittömästi traagisesta, syntiin vajonneesta elämästään. Nyt, vain 28-vuotiaana, hän oli epätoivoissaan. Hän tunsi olevansa arvoton, vailla mitään, minkä vuoksi elää. Hänen puhuessaan hänen sielunsa suloisuus alkoi tulla esiin. Kyynelsilmin anoen hän kysyi, oliko hänellä mitään toivoa, mitään pääsyä ulos ja pois toivottomuudestaan.

’Kyllä’, vastasimme, ’toivoa on. Toivo liittyy parannukseen. Sinä voit muuttua. Sinä voit tulla Kristuksen luokse ja tulla täydelliseksi Hänessä’ [Moroni 10:32]. Kielsimme häntä lykkäämästä parannusta [ks. Alma 13:27; 34:33]. Hän nyyhkytti hiljaa ja kiitti meitä vilpittömästi.

Kun vanhin Baxter ja minä jatkoimme matkaamme, me pohdimme tuota tapausta. Muistelimme neuvoa, jonka Aaron antoi eräälle toivottomalle sielulle sanoessaan: ’Jos teet parannuksen kaikista synneistäsi ja kumarrut Jumalan edessä ja huudat avuksi hänen nimeään uskossa – –, niin sinä saat toivon, jota haluat’ [Alma 22:16]. – –

Julistan – – synnin suossa ryvettyneelle 28-vuotiaalle naiselle ja jokaiselle meistä, että parannuksen suloinen siunaus on mahdollinen. Se koituu täydellisestä kääntymyksestä Herraan ja Hänen pyhään työhönsä.”

Lisäksi presidentti Nelson huomautti: ”Muistamme myös sen syntisen kansan, josta huolehti sen huolestunut johtaja Mormon. Hän kirjoitti: ’Mutta katso, minä olin vailla toivoa, sillä minä tiesin ne Herran tuomiot, jotka kohtaisivat heitä, sillä he eivät tehneet parannusta pahoista teoistaan vaan taistelivat henkensä edestä huutamatta avuksi sitä Olentoa, joka heidät oli luonut’ (Morm. 5:2).” (Ks. ”Parannus ja kääntymys”, Liahona, toukokuu 2007, s. 102, 104.)