Lähestymme Vapahtajaa

Herra on selittänyt, että tänä viimeisenä aikana ennen Hänen paluutaan ”vehnä”, jonka Hän kuvailee olevan niitä, ”jotka kuuluvat taivasten valtakuntaan”⁵, kasvaisi vierekkäin ”rikkaviljan” kanssa, eli niiden kanssa, jotka eivät rakasta Jumalaa ja jotka eivät pidä Hänen käskyjään. Ne kasvaisivat yhdessä⁶ vierekkäin.

Tämä on meidän maailmamme, kunnes Vapahtaja tulee takaisin, ja joka puolella on paljon hyvää ja paljon pahaa.⁷

Toisinaan te ette ehkä tunne olevanne vahvoja, kypsiä vehnänkorsia. Olkaa kärsivällisiä itseänne kohtaan! Herra on sanonut, että vehnän joukossa nousisi hentoja korsia.⁸ Me kaikki olemme Hänen myöhempien aikojen pyhiään, ja vaikka emme vielä olekaan kaikkea, mitä haluamme olla, niin me haluamme vakaasti olla Hänen todellisia opetuslapsiaan.

Me ymmärrämme, että kun pahuus maailmassa lisääntyy, niin meidän ja rakkaidemme hengellinen selviytyminen edellyttää sitä, että vaalimme, vahvistamme ja lujitamme entistä enemmän Jeesukseen Kristukseen kohdistuvan uskomme juuria. Apostoli Paavali neuvoi meitä luomaan perustukseksemme⁹ rakkautemme Vapahtajaa kohtaan ja päättäväisyytemme seurata Häntä sekä pysymään siinä lujina¹⁰. Tämä päivä ja tulevat päivät vaativat suurempaa keskittymistä ja paneutumista, suojautumaan harhautuksilta ja välinpitämättömyydeltä.¹¹

Mutta vaikka ympärillämme on entistä enemmän maailmallisia vaikutteita, meidän ei tarvitse pelätä. Herra ei koskaan hylkää liittokansaansa. Vanhurskaille annetaan korvauksena hengellisten lahjojen ja jumalallisen ohjauksen voimaa.¹² Tämä hengellisen voiman lisäsiunaus ei kuitenkaan tule meille vain siksi, että kuulumme tähän sukupolveen. Se tulee, kun vahvistamme uskoamme Herraan Jeesukseen Kristukseen ja pidämme Hänen käskynsä, kun opimme tuntemaan Hänet ja rakastamaan Häntä. ”Ikuinen elämä on sitä”, Jeesus rukoili, ”että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”¹³

Kuten oikein hyvin tiedämme, se, että uskoo Jeesukseen Kristukseen ja on todellinen opetuslapsi, on enemmän kuin kertaluonteinen päätös – enemmän kuin kertaluonteinen tapahtuma. Se on pyhää, jatkuvaa kehityskulkua, joka kasvaa ja laajenee läpi elämämme vaiheiden ja jatkuu, kunnes polvistumme Hänen jalkojensa juureen.

Kun vehnä kasvaa maailmassa rikkaviljan keskellä, kuinka voimme tulevina päivinä syventää ja vahvistaa sitoutumistamme Vapahtajaan?

Tässä on kolme ajatusta:

Ensiksikin me voimme uppoutua täydellisemmin Jeesuksen elämään, Hänen opetuksiinsa, Hänen majesteettisuuteensa, Hänen voimaansa ja Hänen sovitusuhriinsa. Vapahtaja on sanonut: ”Katsokaa minuun jokaisessa ajatuksessa.”¹⁴ Apostoli Johannes muistuttaa meitä: ”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.”¹⁵ Kun me koemme paremmin Kristuksen rakkautta, niin me rakastamme Häntä entistä enemmän ja hyvin luonnollisesti me noudatamme entistä paremmin Hänen esimerkkiään rakastamisesta ja ympärillämme olevista huolehtimisesta. Jokaisen Häneen suuntautuvan vanhurskaan teon myötä me näemme Hänet entistä selvemmin.¹⁶ Me ihailemme Häntä, ja me yritämme pienillä tavoillamme noudattaa Hänen esimerkkiään.¹⁷

Seuraavaksi, kun tunnemme ja rakastamme Vapahtajaa paremmin, me haluamme entistä enemmän luvata Hänelle uskollisuutemme ja luottamuksemme. Me solmimme Hänen kanssaan liittoja. Aloitamme lupauksista, jotka annamme kasteessa, ja vahvistamme nämä ja muut lupaukset, kun teemme parannusta päivittäin, pyydämme anteeksiantoa ja odotamme joka viikko innolla sakramentin nauttimista. Me lupaamme muistaa Hänet aina ja pitää Hänen käskynsä.¹⁸

Kun olemme valmiita, otamme vastaan temppelin toimitukset ja liitot. Tuntien iankaikkisuuden vaikutuksen pyhinä, hiljaisina hetkinämme Herran huoneessa me solmimme iloiten liittoja Jumalan kanssa ja vahvistamme päättäväisyyttämme pitää ne.

Liittojen solmiminen ja pitäminen antaa Vapahtajan rakkauden painua syvemmälle sydämeemme. Tämän kuukauden Liahona-lehdessä presidentti Russell M. Nelson sanoo: ”[Solmimamme liitot johtavat] meitä yhä lähemmäksi Häntä. – – Jumala ei hylkää suhdettaan niihin, jotka ovat luoneet Häneen sellaisen siteen.”¹⁹ Ja kuten presidentti Nelson sanoi niin kauniisti tänä aamuna: ”Jokaisen uuden temppelin vihkimisen myötä maailmaan tulee lisää jumalallista voimaa vahvistamaan meitä ja torjumaan vastustajan voimistuvia pyrkimyksiä.”²⁰

Ymmärrämmekö me, miksi Herra on ohjannut profeettaansa tuomaan pyhiä temppeleitä lähemmäksi meitä ja sallinut meidän olla Hänen huoneessaan useammin?

Astuessamme temppeliin me vapaudumme hetkeksi meitä ympäröivistä maailmallisista vaikutteista, kun opimme tarkoituksestamme elämässä ja iankaikkisista lahjoista, joita meille tarjotaan Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.

Lopuksi kolmas ajatukseni: Tässä pyhässä pyrkimyksessä me vaalimme, suojelemme, puolustamme ja varjelemme Pyhän Hengen lahjaa. Sekä presidentti M. Russell Ballard aiemmin että vanhin Kevin W. Pearson juuri hetki sitten puhuivat presidentti Nelsonin profeetallisesta varoituksesta, jonka toistan jälleen: ”Ei ole mahdollista selviytyä hengellisesti ilman Pyhän Hengen johdattavaa, ohjaavaa, lohduttavaa ja jatkuvaa vaikutusta.”²¹ Se on korvaamaton lahja. Pyrimme aivan parhaamme mukaan suojelemaan päivittäistä elämäämme niin, että Pyhän Hengen vaikutus pysyisi kanssamme. Me olemme valona maailmalle, ja tarvittaessa teemme auliisti valinnan olla erilaisia kuin muut. Presidentti Dallin H. Oaks kysyi hiljattain nuorilta aikuisilta: ”Uskallatteko olla erilaisia? – – [Erityisen] tärkeitä – – ovat valinnat, joita teette omassa elämässänne. – – Kuljetteko eteenpäin maailman vastustusta vastaan?”²²

Hiljattain eräässä sosiaalisen median julkaisussa pyysin muita opetuslapsia kertomaan valinnoista, joita he ovat tehneet ja jotka ovat vaatineet heitä olemaan erilaisia kuin maailma. Sain satoja vastauksia.²³ Seuraavassa on joitakin niistä:

Amanda: Olen sairaanhoitaja ja työskentelen paikallisessa vankilassa. Yritän huolehtia vangeista niin kuin Kristus huolehtisi.

Rachel: Olen oopperalaulaja, ja usein pidetään itsestäänselvyytenä sitä, että pukeudun mihin tahansa esiintymisasuun, joka minulle annetaan, säädyllisyydestä riippumatta. [Koska olen saanut endaumentin], sanoin [tuottajille], että esiintymisasun tulee olla [säädyllinen]. He olivat tyytymättömiä – – mutta tekivät vastahakoisesti muutokset. En halua luopua rauhasta, joka tulee siitä, että olen Kristuksen todistajana kaikkina aikoina.

Chriss: Olen (toipuva) alkoholisti, temppelikelpoinen kirkon jäsen. En jätä kertomatta sitä, mitä olen kokenut riippuvuuden kanssa ja saatuani todistuksen [Jeesuksen Kristuksen] sovituksesta.

Lauren: Olin kirjoittamassa hupinäytelmää luokkatoverieni kanssa lukiossa. He halusivat, että hiljainen, varautunut hahmoni alkaisi yhtäkkiä kiroilla ja puhua hävyttömyyksiä. He painostivat minua, mutta kieltäydyin ja pidin puoleni.

Adam: Monet eivät usko minua, kun sanon, että noudatan siveyden lakia ja olen päättänyt pidättäytyä pornografian katselusta. He eivät ymmärrä, miten paljon iloa ja mielenrauhaa se minulle antaa.

Ella: Isäni on HLBTQ-yhteisön jäsen. Pyrin aina huomioimaan muiden ihmisten tunteet ja samalla olemaan Kristuksen todistaja ja uskollinen sille, mihin uskon.

Andrade: Minä päätin jatkaa kirkossa käymistä, kun perheeni päätti olla enää käymättä kirkossa.

Ja lopuksi Sherry: Osallistuimme erääseen tilaisuuteen kuvernöörin kartanossa. Siellä alettiin jakaa samppanjaa maljan nostamiseksi. Vaadin saada vettä, vaikka henkilökunta sanoi, että se olisi loukkaavaa. Kohotimme maljan kuvernöörille, ja minä pidin vesilasiani korkealla! Kuvernööri ei loukkaantunut.

Presidentti Nelson on sanonut: ”Kyllä, te elätte maailmassa, mutta teillä on hyvin erilaiset mittapuut kuin maailmalla auttamassa teitä välttämään maailman saastaisuuden.”²⁴

Anastasia, nuori ukrainalainen äiti, oli sairaalassa synnytettyään juuri poikavauvan, kun pommitukset alkoivat Kiovassa viime helmikuussa. Hoitaja avasi sairaalahuoneen oven ja sanoi kiireisesti: ”Ota vauvasi, kiedo hänet peiton sisään ja mene käytävään – heti!”

Myöhemmin Anastasia kertoi:

”En koskaan kuvitellut, että äitiyteni ensimmäiset päivät olisivat näin vaikeita, – – mutta – – keskityn – – siunauksiin ja ihmeisiin, joita olen nähnyt. – –

Juuri nyt – – saattaa tuntua mahdottomalta antaa koskaan anteeksi niille, jotka ovat aiheuttaneet niin paljon tuhoa ja vahinkoa – –, mutta Kristuksen opetuslapsena uskon, että pystyn [antamaan anteeksi]. – –

En tiedä, mitä kaikkea tulevaisuudessa tapahtuu, – – mutta tiedän, että liittojemme pitäminen sallii Hengen olla jatkuvasti kanssamme, – – jolloin voimme tuntea iloa ja toivoa – – myös vaikeina aikoina.”²⁵

Veljeni ja sisareni, minua on siunattu siten, että olen saanut kokea runsaasti rakkaan Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen rakkautta. Tiedän, että Hän elää ja ohjaa pyhää työtään. En osaa täydellisesti sanoin ilmaista rakkauttani Häntä kohtaan.

Me olemme kaikki ”liiton lapsia”, ja meitä on miljoonia ympäri maapalloa kaikkien maanosien kansakunnissa ja kulttuureissa, kun odotamme Herramme ja Vapahtajamme loistavaa paluuta. Kun loistamme valona ympärillämme oleville ihmisille, me muokkaamme tietoisesti halujamme, ajatuksiamme, valintojamme ja tekojamme. Pyrkiessämme koko sydämestämme tuntemaan Vapahtajan ja rakastamaan Häntä me erotumme maailmasta Jumalan kanssa solmimiemme liittojen ansiosta olemalla omaleimaisia, poikkeuksellisia ja erityisiä, kun kunnioitamme Häntä ja Hänen opetuksiaan ilman että eristäydymme muista, jotka uskovat eri tavalla.

On ihmeellinen matka olla vehnänä rikkaviljan seassa – olla toisinaan täynnä syvää murhetta, mutta saada aina tyynnytystä uskomme kypsyvästä ja vakuuttavasta vahvistumisesta. Kun annatte rakkautenne Vapahtajaa kohtaan ja Hänen rakkautensa teitä kohtaan painua syvälle sydämeenne, lupaan teille lisää luottamusta, rauhaa ja iloa kohdatessanne elämänne haasteita. Ja Vapahtaja lupaa meille: ”[Minä kokoan] yhteen kansani vehnän ja rikkaviljan vertauksen mukaisesti, jotta vehnä voi olla turvassa aitoissa saadakseen omaksi iankaikkisen elämän ja tullakseen kruunatuksi selestisellä kirkkaudella.”²⁶ Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.