Yleiskonferenssi
Kootaan turvallisesti kotiin
Huhtikuun 2023 yleiskonferenssi


Kootaan turvallisesti kotiin

Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus koota Israelia verhon kummallakin puolella paremmin kuin koskaan aiemmin Isän suunnitelmassa.

Presidentti Russell M. Nelson, rakas profeettamme, on tähdentänyt syvällisesti, että ainutlaatuisena vastuunamme on auttaa hajallaan olevan Israelin kokoamisessa ja valmistaa maailmaa Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemiseen.1 Henkiemme Isä haluaa, että Hänen lapsensa kootaan turvallisesti kotiin.

Taivaallisen Isämme suunnitelma lastensa turvallisesta kokoamisesta taivaalliseen kotiimme ei perustu maailmalliseen menestykseen, taloudelliseen asemaan, koulutukseen, etniseen alkuperään tai sukupuoleen. Isän suunnitelma perustuu vanhurskauteen, Hänen käskyjensä pitämiseen sekä pyhien toimitusten vastaanottamiseen ja solmimiemme liittojen pitämiseen.2

Tämän suuren kokoamisen työn perustana on jumalallisesti innoitettu oppi siitä, että me kaikki olemme veljiä ja sisaria ja ”kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia”. Tähän oppiin yhtyvät ne, jotka toivovat syvästi, että taloudellisesti ja etniseltä alkuperältään eri asemassa olevat ihmiset voisivat elää parempaa elämää. Annamme tunnustusta tällaisille ponnisteluille ja osallistumme niihin. Lisäksi me haluamme, että kaikki Jumalan lapset tulevat Hänen luokseen ja saavat iankaikkiset siunaukset, joita Hän tarjoaa evankeliuminsa kautta.3 Esipuheessaan Oppiin ja liittoihin Herra julistaa: ”Kuulkaa, te kaukaiset kansat, ja te, jotka olette meren saarilla, kuunnelkaa yhdessä!”4

Minusta on hienoa, että Opin ja liittojen aivan ensimmäisessä jakeessa mainitaan ihmiset, jotka ovat ”meren saarilla”. Minulla on ollut kolme erityistä kutsua palvella ja asua meren saarilla. Palvelin ensin nuorena lähetyssaarnaajana Britteinsaarilla, sitten tuoreena johtavana auktoriteettina Filippiinien saarilla ja sitten vyöhykkeenjohtajana Tyynenmeren saarilla, joihin kuuluu myös monia Polynesian saaria.

Kaikilla näillä kolmella alueella on menestyksellisesti koottu uskovia Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin piiriin. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat Britteinsaarille vuonna 1837. Tämä tapahtui vuosi sen jälkeen kun Joseph Smith oli vihkinyt Kirtlandin temppelin, jossa Mooses antoi ”avaimet Israelin kokoamiseksi maan neljältä ääreltä ja kymmenen heimon johdattamiseksi pohjoisesta maasta”5. Varhainen menestys Britteinsaarilla on legendaarista. Vuoteen 1851 mennessä yli puolet kirkon jäsenistä oli kastettuja käännynnäisiä, jotka asuivat Britteinsaarilla.6

Vuonna 1961 vanhin Gordon B. Hinckley vieraili Filippiinien saarilla ja pani siellä alulle kokoaikaisten lähetyssaarnaajien työn. Silloin oli vain yksi filippiiniläinen Melkisedekin pappeuden haltija. Hämmästyttävää kyllä, Filippiinien saarilla on nykyään yli 850 000 kirkon jäsentä. Ihailen Filippiinien kansaa. He tuntevat syvää ja kestävää rakkautta Vapahtajaa kohtaan.

Kenties vähemmän tunnettua on Polynesian saarilla käynnissä oleva lähetystyö. Se alkoi vuonna 1844, kun Addison Pratt saapui nykyisen Ranskan Polynesian alueelle.7 Monet polynesialaiset uskoivat jo iankaikkiseen perheeseen ja hyväksyivät Jeesuksen Kristuksen Vapahtajakseen. Nykyään lähes 25 prosenttia polynesialaisista Polynesian saarilla on kirkon jäseniä.8

Kuuntelin kerran eräällä kaukaisella Tahitin saarella 17-vuotiasta tyttöä, joka on seitsemännen polven jäsen. Hän osoitti kunnioitusta esivanhemmilleen, jotka olivat kokeneet kääntymyksen Tubuaissa vuonna 1845 – kaksi vuotta ennen varhaisten kirkon jäsenten saapumista Suolajärven laaksoon.9

Oppimme on selkeä, että kaikille ihmisille tulee määrähetki ja aika, jolloin he voivat saada evankeliumin sanoman ja ottaa sen vastaan. Nämä esimerkit ovat vain osa paljon laajempaa kokonaisuutta. Presidentti Nelson on jatkuvasti tähdentänyt, että Israelin kokoaminen on suurin haaste, suurin asia ja suurinta työtä maan päällä tänä aikana.10

Ennen Jeesuksen Kristuksen kirkon palauttamista, johon kuuluivat Mormonin kirjan esiin tuleminen ja profeetta Joseph Smithille annetut ilmoitukset ja pappeuden avaimet, ymmärrys Israelin kokoamisesta oli hajanaista ja rajoittunutta.11

Erityinen nimi ”Israel” oli Jaakobille annettu arvonimi.12 Se tuli edustamaan Abrahamin jälkeläisiä Iisakin ja Jaakobin kautta. Isä Abrahamille annettu alkuperäinen lupaus ja liitto esitetään jakeissa Abr. 2:9–10, joissa sanotaan:

”Ja minä teen sinusta suuren kansakunnan – –.

Ja minä siunaan [kaikkia kansoja] sinun nimesi kautta; sillä kaikkia, jotka ottavat vastaan tämän evankeliumin, kutsutaan sinun nimesi mukaan, ja heidät luetaan sinun jälkeläisiisi, ja he nousevat ja siunaavat sinua isänänsä.”

Kuolevaisuutta edeltävän olemassaolon taivaallisessa neuvostossa pelastussuunnitelmasta keskusteltiin ja se hyväksyttiin. Siihen sisältyy tiettyjä pappeuden lakeja ja toimituksia, jotka säädettiin ennen maailman perustamista ja jotka perustuvat kokoamiseen.13 Siihen sisältyy myös tahdonvapauden ensisijainen periaate.

Oltuaan useita vuosisatoja voimakas kansa, mukaan lukien Saulin, Daavidin ja Salomon hallituskaudet, Israel jakautui. Juudan heimosta ja osasta Benjaminin heimoa tuli Juudan valtakunta. Jäljelle jääneistä kymmenestä heimosta tuli Israelin valtakunta.14 Kun Israel oli ollut erillään Juudasta 200 vuotta, se hajotettiin ensimmäisen kerran vuonna 721 eKr., kun Assyrian kuningas vei Israelin kymmenen heimoa pakkosiirtolaisuuteen.15 Myöhemmin he menivät pohjoisiin maihin.16

Vuonna 600 eKr. Mormonin kirjan alussa isä Lehi johti israelilaisten siirtokunnan Amerikan mantereelle. Lehi ymmärsi Israelin hajottamisen, jossa hän oli osallisena. Nefi lainaa hänen sanojaan siitä, että Israelin huonetta ”verrattaisiin oliivipuuhun, jonka oksat taitetaan pois ja hajotetaan kaikkialle maan päälle”17.

Niin sanotussa Uudessa maailmassa nefiläisten ja lamanilaisten historia, kuten se esitetään Mormonin kirjassa, päättyy suunnilleen 400 jKr. Isä Lehin jälkeläisiä on levittäytynyt kaikkialle Amerikan mantereelle.18

Tätä kuvaa selkeästi Mormon jakeessa 3. Nefi 5:20, jossa sanotaan: ”Minä olen Mormon ja puhdas Lehin jälkeläinen. Minulla on syytä ylistää Jumalaani ja Vapahtajaani Jeesusta Kristusta siitä, että hän toi meidän isämme pois Jerusalemin maasta.”19

Israelin kronologisen historian kohokohta on selvästi Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymä, sanoma, palvelutyö ja tehtävä.20

Vapahtajan iankaikkisuutta muovaavan kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen tapahtui toinen tunnettu Juudan hajaannus vuosina 70–135 jKr., jolloin juutalaiset hajaantuivat Rooman sorron ja vainon vuoksi eri puolille tuolloin tunnettua maailmaa.

Presidentti Nelson on opettanut: ”Mormonin kirja on tullut esiin merkkinä siitä, että Herra on alkanut koota liiton lapsia.”21 Siten Mormonin kirja, jonka profeetta Joseph Smith on kääntänyt Jumalan lahjan ja voiman avulla, on osoitettu Lehin jälkeläisille, hajallaan olevalle Israelille ja pakanoille, jotka on adoptoitu Israelin heimoihin. Luvun 1. Nefi 22 johdannossa sanotaan: ”Israel tullaan hajottamaan kaikkialle maan päälle. Pakanat ruokkivat ja ravitsevat Israelia evankeliumilla viimeisinä aikoina.” Mormonin kirjan nimisivulla sanotaan, että yksi kirjan tarkoituksista on saada juutalaiset ja pakanat ”vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus on Kristus”. Palautuksen ja Mormonin kirjan myötä Israelin kokoamisen käsite on laajentunut suuresti.22

Niistä, jotka ottavat vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin, tulee syntyperästä riippumatta osa koottua Israelia.23 Tuon kokoamisen ja lukuisien valmiiden ja ilmoitettujen temppelien myötä meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus koota Israelia verhon kummallakin puolella toisin kuin koskaan aiemmin Isän suunnitelmassa.

Puhuessaan Israelin kirjaimellisesta kokoamisesta presidentti Spencer W. Kimball sanoi: ”Israelin kokoamista on se, että ihmiset liittyvät tosi kirkkoon ja tulevat tuntemaan todellisen Jumalan. – – Siksi jokainen, joka on ottanut vastaan palautetun evankeliumin ja joka pyrkii nyt palvelemaan Herraa omalla kielellään ja pyhien kanssa sen kansakunnan keskuudessa, jonka parissa hän elää, noudattaa Israelin kokoamista koskevaa lakia ja perii kaikki ne siunaukset, jotka pyhille on luvattu näinä viimeisinä aikoina.”24

”Israelin kokoamiseen liittyy nyt kääntymys.”25

Kirkkaan linssin läpi katsoen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenillä on suuri etuoikeus rakastaa, kertoa, kutsua ja auttaa Israelin kokoamisessa, jotta se voisi vastaanottaa Herran liiton siunausten täyteyden. Tähän kuuluvat afrikkalaiset ja eurooppalaiset, etelä- ja pohjoisamerikkalaiset, aasialaiset, australialaiset ja meren saarilla asuvat. ”Sillä totisesti Herran ääni kuuluu kaikille ihmisille.”26 ”Tämä kokoaminen jatkuu, kunnes vanhurskaat on koottu pyhien seurakuntiin maailman kansakunnissa.”27

Kukaan ei ole puhunut kokoamisesta suoremmin kuin presidentti Russell M. Nelson: ”Aina kun te teette mitä tahansa, mikä auttaa ketä tahansa – kummalla puolen verhoa tahansa – ottamaan askeleen kohti sitä, että hän solmii liittoja Jumalan kanssa ja saa omat välttämättömät kaste- ja temppelitoimitukset, te autatte Israelin kokoamisessa. Se on niin yksinkertaista.”28

Mikä on kirkon tilanne nykyään? Niiden 62 vuoden aikana, mitä on kulunut siitä, kun aloitin palveluni lähetystyössä vuonna 1960, profeetan kutsusta palvelevien kokoaikaisten lähetyssaarnaajien määrä on kasvanut 7 683:sta 62 544:een. Lähetyskenttien määrä on noussut 58:sta 411:een. Jäsenten määrä on kasvanut noin 1 700 000:sta suunnilleen 17 000 000:aan.

Koronapandemia vaikutti tilapäisesti joihinkin mahdollisuuksiimme kertoa evankeliumista. Se antoi myös kokemusta uuden tekniikan käytöstä, mikä edistää suuresti kokoamista. Olemme kiitollisia siitä, että jäsenet ja lähetyssaarnaajat laajentavat nyt pyrkimyksiään koota hajallaan olevaa Israelia. Kasvu jatkuu kaikkialla, erityisesti Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Olemme kiitollisia myös siitä, että hyvin monet eri puolilla maailmaa ovat vastanneet presidentti Nelsonin voimalliseen kutsuun, että entistä useampi palvelee lähetystyössä. Siitä huolimatta sitoutumistamme rakastaa, kertoa ja kutsua voidaan kuitenkin laajentaa huomattavasti.

Olennainen osa tätä lähetystyöpyrkimystä on se, että yksittäisistä jäsenistä tulee majakan valon tavoin kirkkaita esimerkkejä29, missä ikinä asummekin.30 Me emme voi kätkeytyä. Kristuksen kaltainen esimerkkimme ystävällisyydestä, vanhurskaudesta, onnellisuudesta ja vilpittömästä rakkaudesta kaikkia kansoja kohtaan voi luoda heille paitsi opastavan majakanvalon myös ymmärryksen siitä, että Jeesuksen Kristuksen palautettuun evankeliumiin sisältyvät pelastuksen ja korotuksen toimitukset tarjoavat turvallisen sataman.

Ymmärrättehän, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumista kertominen tuo merkittäviä siunauksia. Pyhissä kirjoituksissa puhutaan ilosta ja rauhasta, syntien anteeksiannosta, suojasta kiusauksia vastaan ja Jumalan vahvistavasta voimasta.31 Kun katsomme tämän kuolevaisen elämän tuolle puolen, olemme valmiita antamaan evankeliumin niille, jotka ovat ”pimeydessä ja synnin orjuudessa kuolleiden henkien suuressa maailmassa”32.

Erityisenä rukouksenani tänään on, että jokainen lapsi, nuori mies, nuori nainen, perhe, koorumi, Apuyhdistys ja luokka tarkastelevat sitä, kuinka me yksilöinä ja yhdessä hyväksymme Herran ja rakkaan profeettamme antaman vaikuttavan neuvon auttaa Israelin kokoamisessa.

Me kunnioitamme tahdonvapautta. Tässä maallisessa maailmassa monet eivät vastaa kutsuun eivätkä osallistu Israelin kokoamiseen. Mutta monet tekevät niin, ja Herra odottaa niiden, jotka ovat ottaneet vastaan Hänen evankeliuminsa, pyrkivän innokkaasti olemaan majakanvalon lailla esimerkkinä, joka auttaa muita tulemaan Jumalan luo. Tämän ansiosta veljemme ja sisaremme kaikkialla maailmassa pääsevät osallisiksi Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin ylimaallisista siunauksista ja toimituksista ja heidät voidaan koota turvallisesti kotiin.

Lausun varman ja kiistattoman apostolisen todistukseni Jeesuksen Kristuksen jumalallisuudesta ja taivaallisen Isämme suunnitelmasta meitä varten. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Ks. Russell M. Nelson, ”Tervetuliaispuhe”, Liahona, toukokuu 2021, s. 7.

  2. Ks. OL 20:37.

  3. Ks. 2. Nefi 26:33.

  4. OL 1:1. Jakeessa OL 1:4 Herra jatkaa: ”Ja varoituksen ääni kuuluu kaikille ihmisille niiden minun opetuslasteni suusta, jotka minä olen valinnut näinä viimeisinä aikoina.”

  5. OL 110:11.

  6. Vuonna 1851 kirkossa oli jäseniä yhteensä 52 165. Kirkon aikakirjojen ja vuoden 1851 uskonnollisen väestönlaskennan (”Religious Census of 1851”) mukaan Englannissa ja Walesissa oli yli 28 000 jäsentä (ks. Robert L. Lively jr., ”Some Sociological Reflections on the Nineteenth-Century British Mission”, julkaisussa Mormons in Early Victorian Britain, toim. Richard L. Jensen ja Malcolm R. Thorp, 1989, s. 19–20).

  7. Ks. Saints: The Story of the Church of Jesus Christ in the Latter Days, kirja 1, The Standard of Truth, 1815–1846, 2018, s. 494–495, 514–515573.

  8. Tonga: 45 prosenttia, Samoa: 31 prosenttia, Amerikan Samoa: 22,5 prosenttia ja Ranskan Polynesia: 7 prosenttia.

  9. Ks. Saints, s. 573–574.

  10. Ks. Russell M. Nelson, ”Toivo Israelin”, maailmanlaajuinen nuorten hartaustilaisuus, 3. kesäkuuta 2018, hopeofisrael.churchofjesuschrist.org.

  11. Tämä ainutlaatuinen ja voimallinen oppi sisältyy Mormonin kirjaan ja ilmaistaan ytimekkäästi kymmenennessä uskonkappaleessa, joka alkaa: ”Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen ja kymmenen heimon palauttamiseen” (ks. James E. Talmage, Uskonkappaleet, 1985, s. 364–380).

  12. Raamatun kertomuksessa sanotaan, kuten on kirjattu jakeeseen 1. Moos. 32:29: ”Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut.”

  13. Ks. Joseph Smith, julkaisussa ”History, 1838–1856, volume D-1”, s. 1572, josephsmithpapers.org; ks. myös Joseph Smith, ”Discourse, 11 June 1843–A, as Reported by Wilford Woodruff”, [s. 42–43], josephsmithpapers.org; Joseph Smith, ”Discourse, 11 June 1843–A, as Reported by Willard Richards”, [s. 241], josephsmithpapers.org.

  14. Ks. Bible Dictionary, ”Israel, Kingdom of”; James E. Talmage, Uskonkappaleet, s. 349. Rehabeam ja hänen alamaisensa tunnettiin Juudan valtakuntana ja he asuivat nykyisen Israelin eteläosassa.

  15. Ks. 2. Kun. 17:23.

  16. Ks. OL 133:26; ks. myös OL 110:11.

  17. 1. Nefi 10:12. Ammon sanoi myöhemmin: ”Niin, siunattu on minun Jumalani nimi, hänen, joka on muistanut tätä kansaa, joka on Israelin puun oksa ja on eksynyt omasta joukostaan vieraaseen maahan” (Alma 26:36).

  18. Puhuessaan lamanilaisesta Israelista presidentti Spencer W. Kimball opetti, että Siion on koko Amerikan manner. Hän sanoi: ”Me olemme Israelissa ja meitä kootaan” (The Teachings of Spencer W. Kimball, toim. Edward L. Kimball, 1982, s. 439).

  19. Kun isä Lehiä käskettiin ottamaan perheensä ja lähtemään erämaahan, ainakin osittain syynä oli se, että Jerusalem hävitettäisiin (ks. 1. Nefi 2). Salomon temppeli hävitettiin, Jerusalem kukistui ja Juudan heimo vietiin pakkosiirtolaisuuteen noin 586 eKr.

    ”Israel valloitettiin noin vuonna 720 eKr. ja sen kymmenen heimoa vietiin pakkosiirtolaisuuteen. – – [Jerusalemissa] Salomon temppeli joutui kestämään useita vieraiden valtojen hyökkäyksiä ennen kuin lopulta vuonna 586 eKr. Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sotajoukko tuhosi sen kokonaan.” (David B. Green, ”The History of the Jewish Temple in Jerusalem”, Haaretz, 11. elokuuta 2014, haaretz.com/jewish/.premium-history-of-the-temple-in-jerusalem-1.5256337.) Ks. myös 2. Kun. 25:8–9.

  20. Ks. Tad R. Callister, The Infinite Atonement, 2000.

  21. Russell M. Nelson, ”Liiton lapsia”, Valkeus, heinäkuu 1995, s. 2011–88; ks. myös ”Liitot”, Liahona, marraskuu 2011, s. 88.

  22. Ks. Russell M. Nelson, julkaisussa R. Scott Lloyd, ”Seminar for New Mission Presidents: ’Swift Messengers’ to Scattered Israel”, Church News, 13. heinäkuuta 2013, thechurchnews.com. Presidentti Nelson on sanonut, ettei kokoamisessa ”ole kysymys fyysisestä asuinpaikasta; siinä on kysymys henkilökohtaisesta sitoutumisesta. Ihmiset voidaan saattaa tuntemaan Herra [ks. 3. Nefi 20:13] ilman että he lähtevät kotimaastaan.” (”Hajallaan olevan Israelin kokoaminen”, Liahona, marraskuu 2006, s. 81.) Ks. myös 3. Nefi 21:1–7.

  23. Oppimme on selkeä: Herra hajotti Israelin heimot niiden kapinoimisen ja epävanhurskauden vuoksi. Herra käytti kuitenkin valitun kansansa hajottamista maailman kansojen sekaan myös niiden kansojen siunaamiseen. (Ks. PKO, ”Israel: Israelin hajottaminen”, pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org.)

  24. Spencer W. Kimball, The Teachings of Spencer W. Kimball, s. 439.

  25. Yhteenvedon otsikko julkaisussa Spencer W. Kimball, The Teachings of Spencer W. Kimball, s. 438. Ks. myös ”All Are Alike unto God”, toim. E. Dale LeBaron, 1990, kokoelma, jossa on 23 kääntymyskertomusta mustilta afrikkalaisilta myöhempien aikojen pyhiltä. Sisar Julia N. Mavimbela kertoo, että ennen kuin hän liittyi kirkkoon ja kohtasi sanan Israel, hän ”heitti aina kirjan syrjään ja sanoi: ’Se on valkoisia varten. Se ei ole meitä varten. Me emme ole valittuja.’ Nykyään tiedän, että kuulun kuninkaalliseen sukuun, jos elän vanhurskaasti. Olen israelilainen, ja kun olin saamassa toimituksiani temppelissä, sain tunteen, että me kaikki maan päällä olemme yhtä perhettä.” (Julkaisussa ”All Are Alike unto God”, s. 151.)

  26. OL 1:2.

  27. Spencer W. Kimball, The Teachings of Spencer W. Kimball, s. 438.

  28. Russell M. Nelson, ”Toivo Israelin”.

  29. Apostoli Paavali kehotti nuorta ystäväänsä Timoteusta olemaan esimerkkinä uskovista (ks. 1. Tim. 4:12).

  30. Ks. 3. Nefi 18:24.

  31. Ks. Moosia 18:8–13; 3. Nefi 18:25; OL 18:10–16; 31:5; 62:3.

  32. OL 138:57.