Äidit, jotka tietävät

Äidit, jotka tietävät, haluavat synnyttää lapsia. Vaikka monissa maailman kulttuureissa lapsia ”arvostetaan yhä vähemmän”², niin evankeliumin kulttuurissa me uskomme yhä lasten hankkimiseen. Profeetat, näkijät ja ilmoituksensaajat, jotka olemme hyväksyneet tässä konferenssissa, ovat julistaneet, että ”Jumalan lapsilleen antama käsky lisääntyä ja täyttää maa on yhä voimassa”³. Presidentti Ezra Taft Benson opetti, ettei nuorten parien pitäisi lykätä lasten hankkimista ja että ”iankaikkisesta näkökulmasta katsottuna lapset – ei omaisuus, ei asema, ei maine – ovat suurimmat aarteemme”⁴.

Uskolliset Jumalan tyttäret haluavat saada lapsia. Pyhistä kirjoituksista voimme lukea Eevasta (ks. Moos. 4:26), Saarasta (ks. 1. Moos. 17:16), Rebekasta (ks. 1. Moos. 24:60) sekä Mariasta (ks. 1. Nefi 11:13–20), jotka asetettiin jo ennalta äideiksi, ennen kuin heille syntyi lapsia. Joillekin naisille ei anneta vastuuta synnyttää lapsia kuolevaisuudessa, mutta aivan kuten Vanhan testamentin Hanna rukoili hartaasti, että saisi lapsen (ks. 1. Sam. 1:11), se arvo, jonka naiset antavat äitiydelle tässä elämässä, ja ne äitiyden ominaisuudet, jotka he saavuttavat täällä, nousevat heidän kanssaan ylösnousemuksessa (ks. OL 130:18). Naisille, jotka haluavat saada ja jotka pyrkivät saamaan tuon siunauksen tässä elämässä, luvataan, että he saavat sen koko iankaikkisuudeksi, ja iankaikkisuus on paljon, paljon pidempi aika kuin kuolevaisuus. Äitiydessä on iankaikkista vaikutusta ja valtaa.

Äidit, jotka tietävät, pitävät pyhät toimitukset ja liitot kunniassa. Olen vieraillut sakramenttikokouksissa joissakin maailman köyhimmistä paikoista, joissa äidit ovat pukeutuneet huolella pyhävaatteisiinsa huolimatta siitä, että he joutuvat kävelemään kilometritolkulla pölyisiä teitä pitkin ja käyttämään rähjäisiä joukkoliikennevälineitä. He tuovat mukanaan tyttäret, joilla on puhtaat, silitetyt mekot ja joiden hiukset on huolella harjattu; heidän pojillaan on valkoinen paita ja solmio, ja heillä on lähetyssaarnaajien tapaan leikatut hiukset. Nämä äidit tietävät, että he menevät sakramenttikokoukseen uusimaan liittonsa. Nämä äidit ovat tehneet temppeliliitot, ja he pitävät ne kunniassa. He tietävät, että jos he eivät johdata lapsiaan temppelin suuntaan, he eivät johdata heitä kohti toivottuja iankaikkisia tavoitteita. Näillä äideillä on vaikutusta ja valtaa.

Äidit, jotka tietävät, ovat hoivaajia. Tämä on heidän erityinen tehtävänsä ja roolinsa pelastussuunnitelmassa.⁵ Hoivaamisella tarkoitetaan kehittämistä, huolehtimista ja kasvattamista. Sen tähden äidit, jotka tietävät, luovat kotiinsa ilmapiirin, joka edistää hengellistä ja ajallista kasvua. Toinen hoivaamista tarkoittava sana on kodinhoito. Kodinhoitoon kuuluu ruoanlaitto, vaatteiden ja astioiden pesu sekä kodin pitäminen siistinä. Koti on paikka, jossa naisilla on eniten valtaa ja vaikutusta; sen tähden myöhempien aikojen pyhien naisten tulisi olla maailman parhaita perheenemäntiä. Lasten rinnalla työskenteleminen kodinhoitotehtävissä luo tilaisuuksia opettaa ja antaa malleja ominaisuuksista, joita lasten tulisi jäljitellä. Hoivaavat äidit tietävät paljon, mutta mikään naisten saavuttama koulutus ei hyödytä heitä, jos heillä ei ole kykyä luoda kotiin ilmapiiriä, joka edistää hengellistä kasvua. Kasvua tapahtuu parhaiten ”järjestyksen huoneessa” ja naisten tulisi pitää Herran huonetta kotinsa mallina (ks. OL 109). Hoivaamisessa vaaditaan järjestystä, kärsivällisyyttä, rakkautta ja työtä. Kasvun auttaminen hoivaamisen kautta on todella voimallinen ja vaikuttava rooli, joka on annettu naisille.

Äidit, jotka tietävät, ovat johtajia. He johtavat suurta ja iankaikkista organisaatiota tasa-arvoisina kumppaneina aviomiehensä kanssa. Nämä naiset suunnittelevat organisaationsa tulevaisuutta. He tekevät suunnitelmia lähetystyötä, temppeliavioliittoja ja koulutusta varten. He tekevät suunnitelmia rukousta, pyhien kirjoitusten tutkimista ja perheiltaa varten. Äidit, jotka tietävät, tekevät lapsistaan tulevaisuuden johtajia, ja he ovat tärkeimpiä esimerkkejä siitä, miltä johtajat näyttävät. He eivät hylkää suunnitelmaansa antaen periksi sosiaalisten paineiden alla ja maailmallisten vanhemmuuden mallien edessä. Nämä viisaat äidit, jotka tietävät, ovat valikoivia omien harrastustensa ja osallistumisensa suhteen säästääkseen rajallisia voimiaan, jotta heillä olisi mahdollisimman paljon vaikutusta siellä, missä se on kaikkein tärkeintä.

Äidit, jotka tietävät, ovat aina opettajia. Koska he eivät ole lapsenvahteja, heillä ei ole koskaan vapaata tehtävästään. Eräs oppinut ystäväni kertoi minulle, ettei hän oppinut kirkossa mitään, mitä hän ei ollut oppinut jo kotona. Hänen vanhempansa käyttivät opettamiseen perheen yhteistä pyhien kirjoitusten lukemista, rukousta, perheiltaa, ateria-aikoja ja muita kokoontumisia. Ajatelkaapa tulevaisuuden lähetyssaarnaajien voimaa, jos äidit pitäisivät kotiaan valmistavana lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksena. Silloin Lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa opetetut evankeliumin opit olisivat kertausta eivätkä ilmoitusta. Se on vaikutusta; se on valtaa.

Äidit, jotka tietävät, tekevät vähemmän. He sallivat vähemmän sitä, mikä ei kanna iankaikkista hyvää hedelmää. He sallivat vähemmän median vaikutusta kodissaan, vähemmän sellaista, mikä häiritsee, vähemmän toimintoja, jotka vievät heidän lapsensa kodin ulkopuolelle. Äidit, jotka tietävät, ovat halukkaita tulemaan toimeen vähemmällä ja kuluttamaan vähemmän maailman tavaroita voidakseen viettää enemmän aikaa lastensa kanssa – enemmän aikaa syödä yhdessä, enemmän aikaa työskennellä yhdessä, enemmän aikaa lukea yhdessä, enemmän aikaa jutella, nauraa, laulaa ja olla esimerkkinä. Nämä äidit valitsevat huolella eivätkä yritä valita sitä kaikkea. Heidän tavoitteenaan on valmistella lasten nouseva sukupolvi, joka vie Jeesuksen Kristuksen evankeliumin koko maailmaan. Heidän tavoitteenaan on valmistaa tulevia isiä ja äitejä, joista tulee Herran valtakunnan rakentajia seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Se on vaikutusta; se on valtaa.

Kuka valmistelee tämän vanhurskaan poikien ja tytärten sukupolven? Myöhempien aikojen pyhien naiset tekevät sen – naiset, jotka tuntevat Herran ja rakastavat Häntä ja todistavat Hänestä, naiset, jotka ovat voimakkaita ja järkkymättömiä ja jotka eivät luovuta vaikeina ja masentavina aikoina. Meitä johtaa innoitettu Jumalan profeetta, joka on vedonnut kirkon naisiin, että he ”tukevat kirkossa voimakkaasti ja järkkymättömästi sitä, mikä on Herran suunnitelman mukaan oikein ja soveliasta”⁶. Hän on pyytänyt meitä aloittamaan omissa kodeissamme⁷ opettamalla lapsille totuuden teitä. Myöhempien aikojen pyhien naisten tulisi olla kaikkein parhaita maailmassa perheiden tukemisessa, hoivaamisessa ja suojelemisessa. Luotan täysin siihen, että meidän naisemme tekevät sen ja että heidät tullaan tuntemaan äiteinä, jotka tiesivät (ks. Alma 56:48). Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.