Mitä myöhempien aikojen pyhien naiset tekevät parhaiten: pysyvät voimakkaina ja järkkymättöminä

Ensiksi, myöhempien aikojen pyhien naisten on oltava voimakkaita ja järkkymättömiä uskossaan. He voivat ja heidän tulee kunnostautua viedessään muille todistuksensa Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen palautetusta evankeliumistaan ja eläessään sen mukaan. Me teemme niin, kun me

1. solmimme ja pidämme liittoja Hänen kanssaan

2. olemme kelvollisia ja palvelemme Hänen temppeleissään

3. tutkimme Hänen oppiaan pyhistä kirjoituksista ja profeettojen sanoista

4. tulemme kelvollisiksi saamaan Pyhän Hengen, tunnistamme Hänet ja seuraamme Häntä

5. viemme eteenpäin Hänen evankeliumiaan ja puolustamme sitä

6. rukoilemme vilpittömästi itseksemme ja perheemme kanssa

7. pidämme perheillan

8. elämme omavaraisuuden ja kaukonäköisen elämäntavan periaatteiden mukaan.

Ne ovat välttämättömiä asioita, jotka on tehtävä ennen toisarvoisia asioita. Ne ovat yksinkertaisia, korvaamattomia menettelytapoja, jotka vaikuttavat melkein tavanomaisilta puhuessamme niistä. Ne ovat kuitenkin opetuslapseuden merkkejä, jotka ovat olleet aina perusasioita Apuyhdistyksen sisarille. Kukaan ei voi tehdä niitä puolestamme – ne ovat henkilökohtaisia menettelytapoja ja tottumuksia, joista meidät tunnistetaan voimakkaiksi ja järkkymättömiksi siinä, mikä on oikein.

Miten erilainen tämä maailma ja kirkko olisikaan, jos jokainen myöhempien aikojen pyhien sisar kunnostautuisi liittojen solmimisessa, uudistamisessa ja pitämisessä, jos jokainen sisar olisi kelvollinen saamaan temppelisuosituksen ja palvelisi useammin temppelissä, jos jokainen sisar tutkisi pyhiä kirjoituksia ja Kristuksen oppeja ja tuntisi ne niin hyvin, että hän voisi opettaa ja puolustaa niitä milloin ja missä tahansa. Ajatelkaa yhdistettyä voimaamme, jos jokainen sisar pitäisi vilpittömän rukouksen joka aamu ja ilta, tai mikä vielä parempaa, rukoilisi lakkaamatta kuten Herra on käskenyt. Jos jokaisessa perheessä pidettäisiin perherukous päivittäin ja perheilta kerran viikossa, olisimme vahvempia. Jos jokainen sisar olisi niin omavarainen, että kykenisi jakamaan auliisti tietojaan, kykyjään ja voimavarojaan, ja jos jokaisen sisaren opetuslapseus näkyisi siinä, mitä hän sanoo ja miten pukeutuu, me olisimme järkkymättömiä siinä, mikä on oikein.

Toiseksi, myöhempien aikojen pyhien naisten on oltava voimakkaita ja järkkymättömiä perheessä. He voivat ja heidän tulee menestyä perhe-elämässä paremmin kuin kukaan muu. Kristuksen opetuslapsina me voimme ja meidän tulee olla aivan parasta maailmassa perheen vaalimisessa, vahvistamisessa ja suojelemisessa. Me teemme niin, kun me

1. ymmärrämme naisten jumalalliset roolit ja puolustamme niitä

2. otamme vastaan pappeuden siunaukset

3. muodostamme iankaikkisia perheitä

4. pidämme yllä lujia avioliittoja

5. synnytämme ja kasvatamme lapsia

6. ilmaisemme rakkautta perheenjäsenille ja hoivaamme heitä

7. omaksumme vastuun valmistaa vanhurskasta nousevaa sukupolvea

8. tunnemme perhettä koskevan opin, elämme sen mukaan ja puolustamme sitä

9. etsimme sukulaisiamme ja suoritamme temppelitoimituksia heidän puolestaan.

Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena jokaiselle tämän kirkon naiselle on annettu vastuu vaalia, vahvistaa ja suojella perheitä. Naisille on annettu erityisiä tehtäviä jo ennen maailman perustamista. Ja liittonsa pitävinä myöhempien aikojen pyhien naisina te tiedätte, että se, että kohotatte äänenne puolustamaan oppia perheestä³, on ratkaisevan tärkeää perheiden lujuudelle ympäri maailmaa.

On hyvin tärkeää tuntea naisten jumalalliset roolit ja puolustaa niitä maailmassa, jossa naisia pommitetaan väärillä viesteillä heidän identiteetistään. Suositut mediahahmot radiossa ja televisiossa asettuvat auktoriteeteiksi ja naisten edustajiksi. Vaikka näissä tiedotusvälineiden viesteissä voikin olla totuuden murusia, useimmat saarnaavat itsensä toteuttamisen ja itsensä palvomisen evankeliumia johtaen usein naisia harhaan todellisesta identiteetistään ja arvostaan. Nämä äänet tarjoavat väärennettyä onnea, ja sen tuloksena monet naiset ovat onnettomia, yksinäisiä ja hämmentyneitä.

Ainoa paikka, jossa myöhempien aikojen pyhien naiset oppivat koko täyden totuuden korvaamattomasta roolistaan onnensuunnitelmassa, on tässä kirkossa ja sen opissa. Tiedämme, että suuressa kuolevaisuutta edeltäneessä sodassa me asetuimme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen puolelle säilyttääksemme mahdollisuutemme kuulua iankaikkiseen perheeseen. Me tiedämme olevamme Jumalan tyttäriä, ja me tiedämme, mitä meidän on määrä tehdä. Naiset löytävät todellista onnea, kun he ymmärtävät ainutlaatuisen roolinsa pelastussuunnitelmassa ja iloitsevat siitä. Täällä puolustetaan ja opetetaan anteeksipyytelemättä sitä, mitä naiset voivat ja mitä heidän tulee tehdä aivan parhaiten. Me uskomme iankaikkisten perheiden muodostamiseen. Se merkitsee sitä, että me uskomme naimisiinmenoon. Tiedämme, että käsky lisääntyä ja täyttää maa on edelleen voimassa. Se merkitsee sitä, että me uskomme lasten hankkimiseen. Me uskomme, että me voimme Herran avulla onnistua lasten kasvattamisessa ja opettamisessa. Ne ovat erittäin tärkeitä tehtäviä onnensuunnitelmassa, ja kun naiset hyväksyvät nuo roolit koko sydämestään, he ovat onnellisia! Perhettä koskevan totuuden tunteminen ja sen puolustaminen on jokaisen tämän kirkon sisaren etuoikeus.

Koska perheet ovat iankaikkisia, meillä ei ole varaa suhtautua huolettomasti tai omahyväisesti perhesuhteisiin. Suuri osa tämän yhdistyksen työstä menneisyydessä on keskittynyt auttamaan myöhempien aikojen pyhien naisia vahvistamaan perhettään painottuen parantamaan hoivaamistaitojamme – kodinhoitotaitoja, vanhemmuuden taitoja ja avioliitossa tarvittavia taitoja. Perheet merkitsevät työtä, mutta ne ovat suuri työmme – emmekä me pelkää työtä. Sen me osaamme parhaiten; kukaan ei osaa pitää perheestään paremmin huolta kuin tämän Apuyhdistyksen sisaret. Me vaalimme, vahvistamme ja suojelemme niitä.

Kolmanneksi, myöhempien aikojen pyhien naisten on oltava voimakkaita ja järkkymättömiä avun antamisessa. Me olemme Apuyhdistys, ja meidän tulee olla avun antamisessa parhaita naisia maailmassa. Se on ollut erityisalamme alusta asti. Apuyhdistyksen englanninkielisessä nimessä Relief Society oleva sana relief tarkoittaa kohottamista, keventämistä. Se tarkoittaa nostamista. Ajatus on ”nostaa jotakuta tai nostaa vaikeuksista”⁴. Palvelemisemme ja antamamme apu ovat merkki siitä, että olemme Herran opetuslapsia ja että olemme Hänen palautetun tosi kirkkonsa jäseniä. On etuoikeus kuulua tähän maailmanlaajuiseen naisten järjestöön, jonka nimi kuvaa sitä, mitä meidän on määrä tehdä: antaa apua.

Joseph Smith sanoi, että tämän kirkon naisten järjestämisen tarkoituksena oli ”köyhien, lohduttomassa tilassa olevien, leskien ja orpojen auttaminen sekä kaikenlainen hyväntahtoinen toiminta”⁵ eikä vain ”köyhien auttaminen, vaan sielujen pelastaminen”⁶. Vanhin John A. Widtsoe määritteli edelleen, että tätä auttamistyötä on ”köyhyyden lievittäminen, sairauden lievittäminen, epäilyksen lievittäminen, tietämättömyyden lievittäminen – kaiken sen lievittäminen, mikä estää naisen iloa ja edistystä”⁷.

Menneisyyden tärkeästä auttamistyöstä huolimatta tämän kirkon naisten suurin ja tärkein työ on vielä edessäpäin. Maa on valmistettava vastaanottamaan Herra Jeesus Kristus, ja meidän täytyy auttaa tässä valmistamisessa keskellä sotia, sekasortoa, luonnonmullistuksia ja pahuuden lisääntymistä. Koskaan maailman historiassa ei ole ollut aikaa, jolloin täysimittaista auttamistyötä tarvittaisiin enemmän. Koska me olemme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia ja olemme tehneet liittoja Hänen kanssaan, olemme jo sitoutuneet liitoin osallistumaan tähän auttamiseen.

Kukin teistä on ainutlaatuinen ja kallisarvoinen. Kullakin teistä on omat kuormanne ja haasteenne, jotka tuovat teille siunauksen pyytää Herralta apua. Meillä on myös tilaisuus auttaa Herraa auttamalla muita, mikä on paras ja nopein ratkaisu yksinäisyyteen ja toivottomuuteen ja varma keino saada Hengen kumppanuus. Voimme aloittaa avun antamisen vain polvistumalla ja kysymällä: ”Kuka tarvitsee apuani?” Jokaista sisarta – olipa hän naimisissa tai naimaton, nuori tai vanha – tarvitaan tässä auttamistyössä, ja sitä meidän tulee tehdä paremmin kuin kukaan muu.

Nyt joitakin ajatuksia teille suurenmoisille Apuyhdistyksen johtokunnille, jotka palvelette niin uskollisesti. Teillä on innostava tehtävä ja pyhä luottamusasema toteuttaessanne Apuyhdistyksen työtä. Teidän velvoituksenanne on auttaa myöhempien aikojen pyhien naisia kunnostautumaan uskossa, perheessä ja avun antamisessa. Te autatte kirkon naisia kiinnostumaan evankeliumista syvästi ja vastustamattomasti. Te autatte naisia hiomaan kodinhoidossa, vanhemmuudessa ja avioliitossa tarpeellisia taitoja, jotta he voivat elää täysin evankeliumin mukaan omissa kodeissaan.

Jokaisella kutsutulla ja tehtävään erotetulla Apuyhdistyksen johtohenkilöllä on oikeus ja valtuus saada johdatusta innoitetun tehtävänsä toteuttamiseen niin, että se vastaa parhaiten hänen palvelemiensa sisarten tarpeita.⁸ Saatte Pyhän Hengen apua, kun keskitytte olennaiseen ja rohkaistutte jättämään joutavanpäiväisen.

Jokainen johtaja tietää, että jokaiseen perheeseen osuvat lujaa tämän maailman myrskyt, sellaiset kuten riippuvuudet, velka, uskottomuus ja tottelemattomuus. Vapahtaja näki meidän aikamme synnytystuskien alkuna⁹, jolloin monet joutuisivat petetyiksi. Hän kertoi sodista ja sotahuhuista, nälänhädistä, maanjäristyksistä ja kulkutaudeista. Se kuvaa maailmaa, jossa me elämme tänä päivänä, ja siksi on välttämätöntä, että tämän kirkon naiset pitävät kiinni vastuustaan olla valmiita kaikessa.

Apuyhdistyksen johtajina te voitte auttaa jokaista sisarta jokaisessa kodissa ja jokaisessa seurakunnassa tulemaan muista riippumattomaksi. Heidän pitäisi olla kokoamassa varastoon rahaa, ruokaa ja taitoja, jotka pitävät heidät ja heidän perheensä hengissä vaikeina aikoina. Auttaakseen teidät alkuun kirkko on antanut teille erinomaisia apukeinoja kuten lehtisiä, joissa käsitellään, kuinka tulla toimeen omillaan. Se kuuluu työhönne.

Teillä on etuoikeus yksissä tuumin pappeusjohtajien kanssa neuvotellen suunnitella puolustusta ja suojaa näiltä myrskyiltä ja räätälöidä auttamistyö ihmistenne erityistarpeisiin. Työmme luontaisia sivutuotteita ovat ystävyys ja seuranpito, jotka tekevät elämän hyvin paljon miellyttävämmäksi. Keskittyminen auttamiseen luo aina seuranpitoa, kun taas keskittyminen seuranpitoon ei ehkä aina edistä avun antamista.

Kun kokoonnumme missä tahansa tarkoituksessa Apuyhdistyksen nimissä, meidän on käytettävä kallisarvoinen aikamme ja pyhitetyt varamme siihen, että autamme sisaria tekemään sitä, mitä meidän tulee tehdä parhaiten. Apuyhdistyksen sunnuntaikokouksissamme alkuohjelman tulee olla lyhyt ja kutsua Henki luoksemme. Tarvitsemme jokaisen mahdollisen minuutin evankeliumin tutkimiseen yhdessä, niin että voimme olla parhaita tehtävissämme. Kaikkien Apuyhdistyksen konferenssien, toimintojen, kokoontumisten ja kokousten on keskityttävä siihen, että autamme sisaria tekemään sitä, mitä heidän tulee tehdä parhaiten. Presidentti Hinckleyn pyyntö meille on:

”Meillä on suurempi haaste kuin me käsitämmekään.

– – ’Tehkää parhaanne’, mutta haluan tähdentää, että sen pitää olla aivan parhaanne. – – Kykenemme hyvin paljon parempaan. – –

– – Meidän on laskeuduttava polvillemme ja pyydettävä Herralta apua ja voimaa ja ohjausta. Sitten meidän on noustava jaloillemme ja mentävä eteenpäin.”¹⁰

Rakkaat sisareni, profeetta, jota tuen koko sydämestäni, on sanonut, että on olemassa parempi tie kuin maailman tie. Hän on kutsunut kirkon naiset puolustamaan yhdessä vanhurskautta. Hän on sanonut, että jos me olemme yhtä ja puhumme yhdellä äänellä, voimamme on mittaamaton. Olen ilmaissut hänelle luottamukseni siihen, että tämän kirkon naiset pysyvät voimakkaina ja järkkymättöminä uskossamme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen palautettuun evankeliumiinsa, voimakkaina ja järkkymättöminä vaaliessaan, vahvistaessaan ja suojellessaan perhettään sekä voimakkaina ja järkkymättöminä antaessaan apua. Rukoukseni on, että Herra siunaa meitä, kun teemme tätä naisten mitä elintärkeintä työtä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.