2008
Tokanga ki he Fakafoʻituituí
Mē 2008


Tokanga ki he Fakafoʻituituí

Ko Sīsū Kalaisi ʻa hotau faʻifaʻitakiʻanga maʻongoʻongá. Naʻe ʻākilotoa ia ʻe ha kakai tokolahi peá ne malanga ki ha kakai ʻe toko lauiafe, ka naʻá Ne tokanga maʻu pē ki he fakafoʻituituí.

ʻĪmisi
Elder Joseph B. Wirthlin

ʻOku ou fakamālō ʻi he faingamālie ke u ʻi heni mo kimoutolu he Senitā Konifelenisi fakaʻofoʻofá ni he ʻahó ni. Neongo e tokolahi ʻa e haʻofangá ni, ka ko ha meʻa fakatupu loto fakatōkilalo moʻoni he ko e konga siʻi pē ia ʻo ha kakai ʻe laui miliona te nau mamata, fanongo mo lau e ngaahi lea naʻe leaʻaki ʻi he konifelenisi maʻongoʻongá ni.

Ko e moʻoni, te tau ʻofa ki hotau Palesiteni ʻofeina ko Kōtoni B. Hingikelií. Neongo ia, kuo tau hoko kotoa pē ko ha kakai lelei ange koeʻuhí ko hono ivi tākiekina ki he leleí. ʻOku toe mālohi ange ʻa e Siasí koeʻuhí ko ʻene fakahinohinó. ʻOku hoko moʻoni ʻa e māmaní ko ha feituʻu ʻoku toe lelei ange he naʻe taki ai ha taha ʻo hangē ko Palesiteni Kōtoni B. Hingikelií.

ʻOku ou fie lea siʻi ʻo kau ki hotau Kau Palesitenisī ʻUluaki foʻoú.

Ne u ʻiloʻi ʻa Palesiteni Monisoni ʻi ha taimi lōloa. Ko ha tangata maʻongoʻonga ia ʻo ʻIsileli ne tomuʻa fakanofo ke ne tokangaʻi ʻa e Siasí ni. ʻOku ʻiloa ia ʻi heʻene ngaahi talanoa mo e ngaahi tala-fakatātā mālié, ka ko kitautolu ko ia ʻoku tau ʻiloʻi iá ʻoku mahino kiate kitautolu ko ʻene moʻuí ko ha faʻifaʻitakiʻanga moʻui ia ʻo e ngaahi talanoa ko iá. Neongo ko ha fakalāngilangi kiate ia hono ʻiloʻi mo fakaʻapaʻapaʻi ia ʻe ha kakai maʻongoʻonga mo māʻolunga ʻo e māmaní, kae mahalo ko e fakalāngilangi māʻolunga angé ʻa hono ui ia ʻe he tokolahi ʻo e kakai māʻulalo tahá ko honau kaumeʻa.

ʻOku angaʻofa mo manavaʻofa ʻa Palesiteni Monisoni. ʻOku fakahā mai ʻe heʻene ngaahi leá mo ʻene ngaahi ngāué ʻa ʻene tokanga ki he fakafoʻituituí.

Ko ha tangata fakapotopoto, poto, mo fakalaumālie ʻa Palesiteni ʻAealingi. ʻOku ʻikai ngata pē ʻi hono ʻiloa mo fakaʻapaʻapaʻi ia ʻi he Siasí, ka ʻoku aʻu foki kiate kinautolu ʻoku ʻikai kau ki heʻetau tui fakalotú. Ko e faʻahinga tangata ia ʻoku fakafanongo ki ai ʻa e kakai kotoa pē ʻi he taimi ʻoku lea aí. Kuó ne ʻai ha tuʻunga lāngilangi moʻó e hingoa “ ʻAealingí.”

Naʻá ku ʻiloʻi ʻa Palesiteni ʻUkitofa ʻi heʻeku hoko ko e Palesiteni Fakaʻēlia ʻi ʻIulopé. Mei he mōmeniti pē naʻá ma feʻiloaki aí, naʻá ku ʻiloʻi ko ha tangata anga fakalaumālie moʻoni ia pea lahi mo e ngaahi meʻa te ne malavá. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe manatuʻi ia ʻe he ʻEikí. ʻI he taʻu ʻe uofulu mā tolu kuo hilí, ne u lāngilangiʻia ke fakahoko kiate ia e uiuiʻi ʻa e ʻEikí ke ne hoko ko ha palesiteni fakasiteiki ʻi Felengifeeti ʻi Siamane. ʻI heʻeku vakai ki ai ʻi he ngaahi taʻu ko iá, ne u fakatokangaʻi naʻe alaisia mo alai-kolonga. ʻOku kau fakataha ʻa e ʻEikí mo ia. Ko ʻeku fakakaukau pē kia Palesiteni ʻUkitofá, ʻoku haʻu ha ongo foʻi lea ki hoku ʻatamaí: Alles wohl—ko hono faka-Siamane ia ʻo e “ ʻOku lelei e meʻa hono kotoa.”

Kuo tokanga maʻu pē ʻa e kau ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisí ki he fakafoʻituituí. Ko Sīsū Kalaisi ʻa hotau faʻifaʻitakiʻanga maʻongoʻongá. Naʻe ʻākilotoa ia ʻe ha kakai tokolahi peá ne malanga ki ha kakai ʻe toko lauiafe, ka naʻá Ne tokanga maʻu pē ki he fakafoʻituituí. Naʻá Ne folofola, “Pea kuo hoko mai ʻa e Foha ʻo e Tangatá ke fakamoʻui ʻa ia naʻe heé.”1 Ko hai ha tangata ʻiate kimoutolu ʻoku teau ʻene sipí, pea ka mole honau taha, ʻe ʻikai tuku ʻa e hivangofulu mā hivá ʻi he toafá kae ʻalu ʻo kumi ʻa ia kuo molé, kae ʻoua ke ne ʻilo ia?”2

ʻOku ʻuhinga ʻa e fakahinohino ko ʻení kiate kinautolu kotoa pē ʻoku muimui ʻiate Iá. Kuo fekau ke tau kumi ʻa kinautolu ʻoku heé. ʻOku fie maʻu ke tau hoko ko e tauhi ki hotau tokouá. He ʻikai lava ke tau taʻetokanga ki he fekau ko ʻeni kuo tuku mai ʻe hotau Fakamoʻuí. Kuo pau ke tau tokanga ki he fakafoʻituituí.

ʻOku ou fie lea he ʻahó ni ʻo kau kiate kinautolu ʻoku molé—ʻoku mole ʻa e niʻihi he ʻoku nau kehe, ko e niʻihi he ʻoku nau ongosia, pea niʻihi he kuo nau hē.

ʻOku mole ʻa e niʻihi he ʻoku nau kehe. ʻOku nau ongoʻi ʻoku ʻikai ke tali lelei ʻa kinautolu. Mahalo ʻoku mavahe atu ha niʻihi mei he tākangá koeʻuhí he ʻoku nau kehe. Mahalo ʻe kehe honau fōtungá, tōʻongá, ʻenau fakakaukaú, mo ʻenau leá mei he niʻihi ʻoku nau feohí pea faʻa tupu ai ʻenau fakakaukau ʻoku ʻikai ke nau feʻunga ke feohi mo kinautolu. ʻOku nau pehē ʻoku ʻikai fie maʻu kinautolu.

ʻOku ʻi ha kaunga ki he fakakaukau hala ko ʻení ʻa e maʻu hala ko ia ʻo pehē ʻoku totonu ke tatau e kāingalotu kotoa pē ʻo e Siasí ʻi he fōtunga mo e lea pea nau faitatau. Naʻe ʻikai fakakakai ʻe he ʻEikí ʻa e māmaní ʻaki e ngaahi ʻulungāanga kehekehe ʻo hangē ko ha ngaahi meʻalea ʻa ha kau tāmeʻalea ka ne toki mahuʻingaʻia pē ia ʻi he meʻalea ʻe taha. ʻOku mahuʻinga ʻa e meʻalea kotoa pē pea ʻokú ne fakalahi atu ʻe ia ki he fakaʻofoʻofa ʻo e kau tāmeʻaleá. ʻOku kehekehe ʻa e fānau kotoa ʻa e Tamai Hēvaní, ka ʻoku takitaha moʻona pē hono fakaʻofoʻofa, ʻo tānaki atu ia ki heʻenau lelei fakalūkufuá.

ʻOku hoko ʻa e kehekehe ko ʻeni ʻo e fakatupú ko ha fakamoʻoni ki he mahuʻingaʻia ʻa e ʻEikí ʻi hono kotoa ʻo ʻEne fānaú. ʻOkú ʻikai te Ne mahuʻingaʻia ange ʻi he tangata ʻe toko taha ʻi ha tangata ʻe taha, ka ʻokú Ne “fakaafeʻi ʻa kinautolu kotoa pē ke nau haʻu kiate ia ʻo maʻu ʻi heʻene angaleleí; pea ʻoku ʻikai te ne taʻofi ha tokotaha ʻoku haʻu kiate ia, pe ko ha ʻuliʻuli pe hinehina, pe ko ha pōpula pe tauʻatāina, pe ko ha tangata pe fefine; … ʻoku tatau ʻa e kakai fulipē ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.”3

ʻOku ou manatu ki heʻeku kei siʻí, naʻe ʻi ai ha tamasiʻi naʻe lahi ange ia ʻiate au ka naʻe faingataʻaʻia fakaesino mo fakaeʻatamai. Naʻe ʻikai lava ʻo lea lelei pea faingataʻa ʻene ʻalú. Naʻe faʻa fakakata ʻaki ia ʻe he fānau tangatá. Naʻa nau fakamataliliʻi mo lumaʻi ia pea aʻu ʻo ne siʻi tangi he taimi ʻe niʻihi.

ʻOku ou kei lava pē ke fanongoa hono leʻó: Naʻá ne pehē, “ ʻOku ʻikai ke mou angaʻofa kiate au.” Ka naʻa nau kei manukiʻi pē ia, tekeʻi ia mo talanoa hua ʻaki ia.

ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe ʻikai ke u toe lava ʻo fakamaʻumaʻu. Neongo ne u kei taʻu fitu pē, ka naʻe foaki kiate au ʻe he ʻEikí ha loto-toʻa ke u maluʻi hoku ngaahi kaungāmeʻá.

Naʻá ku pehē ange kiate kinautolu, “ʻOua te mou ala kiate ia. Tuku hoʻomou fakamataliliʻi iá. Mou angaʻofa. Ko e foha ia ʻo e ʻOtuá!”

Ne holomui hoku ngaahi kaumeʻá pea nau tafoki ʻo ʻalu.

Ne u fifili he taimi ko iá pe ʻe hanga ʻe heʻeku loto-toʻa ʻo taʻofi kinautolú, ʻo maumauʻi homau vaá. Ka ne kehe e meʻa ia ne hokó. Ne kamata mei he ʻaho ko iá mo ʻemau toe vāofi ange mo hoku ngaahi kaungāmeʻá. Naʻe lahi ange ʻenau manavaʻofa ki he tamasiʻí. Naʻa nau hoko ko ha tamaiki lelei ange. ʻI heʻeku ʻiló, naʻe ʻikai pē ke nau toe fakamamahiʻi ia.

Ngaahi tokoua mo e tuofāfine, taumaiā ne toe lahi ange ʻetau manavaʻofá kiate kinautolu ʻoku kehe meiate kitautolú, he ʻe maʻamaʻa ange ai ʻa e ngaahi palopalema mo e loto-mamahi lahi ʻi he māmaní he ʻahó ni. ʻE hoko ai hotau ngaahi fāmilí mo e Siasí ko ha feituʻu māʻoniʻoni mo fakalangi ange.

ʻOku mole ha niʻihi he ʻoku nau ongosia. Ko e meʻa faingofua ke te ongoʻi lōmekina. ʻOku ʻikai ha ofo ʻi heʻetau ongosiá he ʻoku lahi fau e taʻefiemālié mo ʻetau femouʻekiná mo ʻetau mafasiá ʻi he ʻaho taki taha. ʻOku ongoʻi loto-foʻi ha niʻihi he kuo teʻeki ai ke nau fakahoko ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau malava ʻo faí. Pea ongoʻi vaivai ha niʻihi ke tokoni. Pea ʻi he laka māmālie atu ki muʻa ʻa e tākangá, neongo he ʻikai ke ʻilonga ka ʻe faifai pē ʻo tō ki mui ha niʻihi ʻo ʻikai laka fakataha mo e toengá.

ʻOku ʻi ai pē e taimi kuo ongoʻi helaʻia mo ongosia ai ʻa e tokotaha kotoa. ʻOku lahi ange ʻeku ongoʻi peheé he taimí ni ʻi he taimi ne u kei talavou aí. Naʻe mahino kia Siosefa Sāmita, Pilikihami ʻIongi, naʻa mo Sīsū Kalaisi—ʻa e ongosiá. ʻOku ʻikai te u loto ke u taʻe tokaʻi e mafatukituki ʻo e kavenga ʻoku fua ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí, pe te u fakasiʻisiʻia ʻa e ngaahi ʻahiʻahi fakaeloto mo fakalaumālie ʻoku nau fehangahangai mo iá. ʻOku lava pē ke mamafa ʻa e ngaahi meʻá ni pea faʻa faingataʻa ke matuʻuaki.

Neongo ia, ʻoku ʻi ai ʻeku fakamoʻoni ki he ivi fakafoʻou ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe pehē ʻe he palōfita ko ʻĪsaiá “ ʻoku foaki [ʻe he ʻEikí] ʻa e mālohi ki he vaivaí; pea kiate kinautolu ʻoku ʻikai hanau mālohí, ʻokú ne fakatupu ʻa e mālohi.”4 ʻI he taimi ʻoku ou ongoʻi helaʻia aí, ʻoku ou manatu ki he ngaahi lea ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá:

“He ʻikai koā ke tau fai atu ʻi ha ngāue mahuʻinga pehē? Laka atu ki muʻa pea ʻoua ʻe fakaholomui. Ke mou loto-toʻa, ʻe kāinga; pea fai atu, fai atu ki he ikuna! Tuku ke fiefia ʻa homou lotó, pea nēkeneka ʻo lahi ʻaupito. Tuku ke pā mai ʻa e fonuá ʻi he hiva… .

“… Tuku ʻa e ngaahi vaó mo e ngaahi ʻakau kotoa pē ʻo e vaó ke nau fakafetaʻi ki he ʻEikí; … pea tuku ke kalanga ʻi he fiefia ʻa e ngaahi foha kotoa pē ʻo e ʻOtuá!”5

Kiate kimoutolu kāingalotu ʻo e Siasí ʻoku momou ke kau ki ha meʻa koeʻuhí ko haʻamou ongoʻi taʻemalavá, ʻoku ou kole atu ke mou laka ki muʻa, ʻo ngāue mālohi ke ʻunuaki e ngāue ʻa e ʻEikí. Naʻa mo e taimi ʻoku mou ongoʻi ai he ʻikai fuʻu ʻaonga homou iví, ʻoku fie maʻu kimoutolu ʻe he Siasí. ʻOku fie maʻu kimoutolu ʻe he ʻEikí. Manatu ʻoku faʻa fili ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi meʻa vaivai ʻo e māmaní ke fakahoko ʻEne ngaahi taumuʻá.6

Kiate kimoutolu kotoa ʻoku ongosiá, tuku ke fakanonga ʻa kimoutolu ʻe he ngaahi lea fakafiemālie ʻa e Fakamoʻuí: “Haʻu kiate au ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku feinga mo mafasiá, pea te u foaki ʻa e fiemālié kiate kimoutolu.”7 Tau falala muʻa ki he talaʻofa ko iá. ʻE lava ke fakafonu ʻe he mālohi ʻo e ʻOtuá ʻa hotau laumālié mo e sinó ʻaki ha ivi mo ha mālohi. ʻOku ou tapou kiate kimoutolu ke mou fekumi ke maʻu ʻa e tāpuakí ni mei he ʻEikí.

ʻUnuʻunu kiate Ia, pea te Ne ʻunuʻunu atu kiate koe, he kuó Ne talaʻofa “ko kinautolu ʻoku tatali ki [he ʻEikí] ʻe fakafoʻou honau mālohí; te nau puna hake ʻaki ʻa e kapakau ʻo hangē ko e fanga ʻīkalé; te nau lele kae ʻikai vaivai; pea te nau ʻeveʻeva kae ʻikai pongia.”8

ʻI he taimi ʻoku tau fakahā ai ʻa ʻetau tokanga kiate kinautolu ʻoku ongosiá, ʻoku tau “tokoniʻi [ai] ʻa e vaivaí, hiki hake ʻa e ngaahi nima ʻoku tautau ki laló, pea fakamālohi ʻa e ngaahi tui ʻoku vaivaí.”9 ʻOku manatuʻi ʻe he kau taki tokanga ʻo e Siasí ʻa e ngaahi fakangatangata fakafoʻituituí ka ʻoku nau loto ke fakaʻaongaʻi e kāingalotú ʻo fakatatau ki honau iví mo e ngaahi meʻa ʻoku nau malavá. ʻOku akoʻi mo poupouʻi kinautolu ʻe he kau taki ʻo e Siasí ka ʻoku ʻikai ke nau ʻai ke “vave ange ʻenau lelé pe ngāue ʻo lahi ange” ʻi he meʻa ʻe malava ʻe honau iví.10

Manatuʻi ko e taimi ʻe niʻihi, ʻoku faʻa kātaki fuoloa ange ʻa kinautolu ʻoku tuai taha ʻenau kamatá.

ʻOku mole ha niʻihi koeʻuhí he kuo nau hē. Kuo tau fehālaaki kotoa pē, tuku kehe pē ʻa e ʻEikí. ʻOku ʻikai ko e fehuʻí pe te tau humu ʻo tō ki lalo, ka ko e hā e meʻa te tau fai ki aí? ʻOku ʻi ai ha niʻihi ʻoku hili ʻenau fai ha fehālākí pea nau hē kinautolu mei he tākangá. Ko e meʻapango ʻeni. ʻOku ʻikai koā ke mou ʻiloʻi ko e Siasí ko ha feituʻu ia moʻó e kakai ʻoku ʻikai ke nau haohaoá ke nau fakataha mai ki ai—mo honau ngaahi vaivai fakamatelié—ke nau hoko ʻo lelei ange? ʻI he falelotu kotoa pē he Sāpaté ʻi he funga ʻo māmaní, ʻoku fakataha mai ki ai ʻi he feohi fakakatokoua mo e ʻofa faka-Kalaisi ʻa e kakai tangata, kakai fefine, mo e fānau ʻoku ʻikai haohaoa, ka ʻoku nau feinga ke hoko ko ha kakai lelei ange, ke nau ako kau ki he Laumālié, pea ke fakalotolahi mo poupou ki he niʻihi kehé. ʻOku ʻikai te u ʻilo ʻe au ha tohi ʻi he matapā ʻo hotau ngaahi falelotú ʻoku pehē ai, “Hū Fakangatangata—Kakai Haohaoá Pē.”

ʻOku tau fie maʻu e Siasi ʻo e ʻEikí he ʻoku ʻikai ke tau haohaoa. Ko e feituʻu ia ʻoku akoʻi ai ʻEne ngaahi tokāteline ʻo e huhuʻí pea fakahoko ai mo ʻEne ngaahi ouau fai-fakamoʻuí. ʻOku fakalotolahiʻi mo poupouʻi kitautolu ʻe he ʻEikí ke tau hoko ko ha kakai lelei mo fiefia ange. Ko ha feituʻu foki ia ʻe lava ke tau līʻoa ai ʻetau moʻuí he tokoni ki he niʻihi kehé.

ʻOku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻe ʻi ai ʻetau ngaahi fehālaaki. Ko hono ʻuhinga ia naʻá Ne mamahi ai koeʻuhí ko ʻetau ngaahi angahalá. Ko hono finangaló ke tau tuʻu hake pea feinga ke fai lelei ange. ʻOku fiefia e kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá ʻi he fakatomala ʻa e tokotaha faiangahalá.

Kiate kimoutolu kuo hē koeʻuhí ko hano fakalaveaʻi homou lotó, te mou lava nai ʻo fakangaloʻi hoʻomou mamahí mo e ʻitá? Te mou lava nai ʻo fakafonu homou lotó ʻaki ʻa e ʻofá? ʻOku ʻi ai ha feituʻu heni moʻomoutolu. Mou haʻu, kau fakataha mo e tākangá pea fakatapui homou iví, talēnití mo e pōtoʻi ngāué. Te mou hoko ai ʻo toe lelei ange pea ʻe monūʻia mo ha niʻihi kehe koeʻuhí ko hoʻomou faʻifaʻitakiʻangá.

Kiate kimoutolu kuo hē koeʻuhí ko hoʻomou taʻefiemālie ki he tokāteliné, he ʻikai ke mau lava ʻo kole fakamolemole atu koeʻuhí ko e moʻoní. He ʻikai lava ke mau fakaʻikaiʻi ʻa e tokāteline kuo foaki tonu mai kiate kitautolu ʻe he ʻEikí. He ʻikai ke mau lava ʻo fai ha meʻa ʻe kehe mei he tefitoʻi moʻoni ko ʻení.

ʻOku mahino kiate au ʻoku ʻikai faʻa tali ʻe he kakaí ʻa e tokāteliné he taimi ʻe niʻihi. ʻOku aʻu pē ki haʻanau pehē ʻoku ngali vale ʻa e tokāteliné. Ka te u toe fakaongo atu pē ʻa e ngaahi lea ʻa e ʻAposetolo ko Paulá, ʻa ia naʻá ne pehē ʻoku faʻa lava pē ke hā ki he tangatá ko e vale ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālié. Neongo ia, “ko ia ʻoku vale ʻi he ʻOtuá, ʻoku poto lahi ia ʻi he tangatá.”11

Ko hono moʻoní, ʻoku fakahā ʻe he Laumālié ʻa e ngaahi meʻa ʻo e Laumālié. “ ʻOku ʻikai maʻu ʻe he tangata fakakakanó ʻa e ngaahi meʻa ʻo e Laumālie ʻo e ʻOtuá; he ko e vale ia kiate ia: pea ʻoku ʻikai te ne faʻa ʻilo ia, he ʻoku ʻilo fakalaumālie pē ia.”12

ʻOku tau fakamoʻoni ʻoku ʻi he māmaní ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he ʻahó ni. Naʻá Ne akonaki ʻaki e tokāteline ʻa ʻEne Tamaí, “Pea ko ia ia ʻe fai ki hono finangaló, te ne ʻilo ʻa e akonakí, pea ʻoku ʻi he ʻOtuá ia, pe ko ʻeku lea ʻiate au pē.”13

ʻOku ou ʻilo ʻoku mou takitaha tokanga ki ha taha ʻoku mou ʻofa ai. Fakalotolahiʻi, tokoniʻi, mo poupouʻi kinautolu. ʻOfa ʻiate kinautolu. Angaʻofa kiate kinautolu. ʻE foki mai hanau niʻihi. Pea he ʻikai foki mai ha niʻihi. Ka tau ngāue muʻa kiate kinautolu ʻo taau mo e huafa ʻoku tau toʻo kiate kitautolú, ʻa ia ko e huafa ʻo Sīsū Kalaisí.

Kiate kinautolu ʻi he māmani fakaʻofoʻofa ko ʻení, ʻoku ou hiki hake hoku leʻó pea fakamoʻoni ʻi he loto māluʻia ʻoku moʻui ʻa e ʻOtuá pea ko e Kalaisí ʻa Sīsū, ko hotau Fakamoʻui mo hotau Tuʻi! Naʻá Ne fakafoki mai ʻEne moʻoní mo ʻEne ongoongoleleí ʻi he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. ʻOkú Ne folofola ki Heʻene kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló. Ko Palesiteni Tōmasi S. Monisoní ko e pani ia ʻa e ʻEikí pea ʻokú ne tataki ʻa Hono Siasí he ʻahó ni. Ko ʻeku fakamoʻoní ia ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Mātiu 18:11.

  2. Luke 15:4.

  3. 2 Nīfai 26:33.

  4. ʻĪsaia 40:29.

  5. T&F 128:22–23.

  6. T&F 1:19.

  7. Mātiu 11:28.

  8. ʻĪsaia 40:31.

  9. T&F 81:5.

  10. T&F 10:4.

  11. 1 Kolinitō 1:25; vakai foki, veesi 18.

  12. 1 Kolinitō 2:14.

  13. Sione 7:17.