2013
Ko ha Foʻi Hiva Kilisimasi Manakoa
Tīsema 2013


Ko ha Foʻi Hiva Kilisimasi Manakoa

ʻOku nofo e tokotaha ʻoku ʻaʻana e talanoá ʻi Uāsingatoni, USA.

Naʻe ʻikai ke u fakahoungaʻi ʻene hivá kae tālunga ʻeku fakatokangaʻi pe ko hai ʻoku hiva moʻoni ki aí.

ʻĪmisi
Illustration of Christmas decorations.

Tā fakatātaaʻi ʻe Dan Burr

ʻOku ou manatuʻi naʻe hangē pē ko hoʻomou paati Kilisimasi angamahení: ʻosi ʻufiʻufi e ngaahi tēpilé ʻaki e pepa lanu kulokulá mo e lanu matá, tufa e meʻatokoni efiafí ʻi he ngaahi peleti pepa, lele holo e longaʻi fānau īkí, mo e ongo fiefia e talanoa ʻa e kau mēmipa ʻo e uōtí. Ne lava ha taha ʻo ʻai ke nau fakalongolongo kae tāpuakiʻi ʻa e meʻatokoní, pea kai leva ʻa e taha kotoa. Ne ʻamanaki ke kamata ʻa e polokalamá.

Naʻe ʻikai ko hoku uōtí. Naʻá ku ʻalu mo haku kaungāmeʻa ki he paati hono uōtí, ko ia naʻe ʻikai ke tokolahi e kakai naʻá ku ʻiloʻí. Naʻá ma fie mavahe vave, ka naʻe fakalotoʻi heʻene faʻeé kimaua ke ma nofo ki he polokalamá.

Ko e ʻuluaki faiva ʻi he polokalamá naʻe fai ʻe he fānau Palaimelí, naʻa nau hū mai ki he funga siteisí ʻoku nau tui ha kalauni lanu koula ʻi honau ʻulú. Naʻa nau hivaʻi ha foʻi hiva pea nau feteketekeʻi mo kata ʻi heʻenau mavahe atu mei he siteisí, kae laku e fanga kiʻi kongokonga foila koulá ʻi honau halá.

Naʻe tā ʻe ha ongo tā-piano ha ngaahi hiva fakafiefia. Naʻe tā ʻe he ʻuluaki taha tā-pianó ʻa e “Mou Haʻu Kāingá” (Ngaahi Himi, fika 111) ʻo ʻikai fehālaaki ha foʻi nota ʻe taha. Ko e toko tahá, ko ha kiʻi tamasiʻi kei siʻi, naʻe tangutu he pianó ʻo sio mata mamahi ʻi hono funga umá ki heʻene faʻeé, ʻa ia naʻá ne lau leʻo siʻi atu ʻa e taá. Naʻe fakatau ʻe he kiʻi tamasiʻí ʻene mānavá, tafoki atu ki he pianó, peá ne tā ʻi heʻene lelei tahá ʻa e “Up on the Housetop [ʻI ʻOlunga he Funga Falé].”

Ko e polokalama hokó ko e taha ia e ngaahi hiva ʻoku ou saiʻia taha aí—“C-h-r-i-s-t-m-a-s [K-i-l-i-s-i-m-a-s-í].”

Naʻá ku hanga hake ke sio ki ha fefine naʻe punou hono ʻulú kimuʻa mo peluki pē hono nima ʻe taha ʻo ofi ki hono sinó, ʻoku faingataʻa ʻa e anga ʻo ʻene laka atu ke tuʻu ʻi he veʻe pianó. Naʻe tuʻu ʻo fetōʻaki e māʻolunga hono vaʻé ʻo malimali fakahipa ki muʻa pea toki kamata. Te u talaatu naʻe hala ʻeku fakakaukau pe ʻe lelei nai ʻa e foʻi hivá.

Naʻá ne hivaʻi, “Ko e taimi naʻá ku kei siʻi aí, naʻe ʻuhinga e Kilisimasí ki ha meʻa pē ʻe taha.” Ne hoko atu e hivá ʻo fakamatala e anga ʻo e ako ʻa ha kiʻi tamasiʻi ke sipela e Kilisimasí mo ʻiloʻi hono ʻuhinga moʻoni ʻo e ʻaho mālōloó.

Naʻe kiʻi hipa hono ngutú ʻi he tuliki ʻe taha, pea naʻe faingataʻa ke ne puʻaki e ngaahi foʻi leá.

Naʻá ku kiʻi hilehila fakalelei takai he lokí ʻo siofi e mata e kau mēmipa hono uōtí. Naʻe hala ʻatā ha taha ʻe ngali mā. Ko hono moʻoní, naʻa nau tangutu malimali mo fakafanongo lelei.

Naʻe hoko atu ʻene hivá pea hanga ki ʻolunga, ʻo tuʻu maʻu hono matá ʻi ha feituʻu ʻi he ʻaofí. Ne ʻosi ha momeniti siʻi, ne hanga hake mo au, ka ko e meʻa pē naʻá ku sio ki aí ko e taila ʻo e ʻaofí. Ka ko e taimi naʻá ku toe sio atu ai ki aí, ʻoku tafe e loʻimatá ʻi siʻono fofongá.

Ko e taimi naʻe ʻosi aí, naʻe pasipasi kotoa ʻa e loto falé. Naʻe kula hono kouʻahé. Pea ʻi heʻene foki mai ki hono nofoʻangá, naʻe ala atu ha ngaahi nima ke pā ki hono umá ʻi hono fakahaaʻi ʻe he kau mēmipa ʻo e uōtí ʻenau houngaʻia moʻoní. Naʻe talaange ʻe ha fefine ʻe taha, naʻe tangutu ofi mai kiate au, ʻa e lelei ʻo ʻene taá, peá ne tali leʻo siʻi mai pē, “Mālō. ʻOfa pē naʻe saiʻia ai.”

ʻA hai? Ko hai naʻe hiva ki aí? Pea naʻa mo ʻeku fai kiate au ʻa e fehuʻí, naʻá ku ʻilo e talí. Naʻá ku fakatokangaʻi ta naʻe ʻikai ko ʻene hiva maʻa ha taha ʻi he falé. Naʻe ʻikai ko haʻane hiva ke fiefia e kakaí. Naʻe hiva maʻá e Fakamoʻuí ke fakahīkihikiʻi Ia.

Kuo ʻosi atu ha ngaahi Kilisimasi talu mei he paati ʻa e uōtí, pea kuó u fanongo hono hivaʻi ʻo e “K-i-l-i-s-i-m-a-s-í” ʻe ha ngaahi leʻo tokolahi kuo akoʻi lelei. Ka ko e hiva naʻá ku ongona he Kilisimasi ko iá, naʻe hivaʻi ʻe ha taha naʻe kehenga atu ʻene fakahokó ka naʻe ongo ki he lotó, ko e meʻa ia ʻoku ou manatuʻi lelei tahá.