2015
Ko e Ngaahi Afo ʻo e Feilaulaú
Tīsema 2015


Ngaahi Leʻo ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Ko e Ngaahi Afo ʻo e Feilaulaú

Candice A. Grover, ʻAitahō, ʻAmelika

ʻĪmisi
illustration of a dress and gift packages

Tā fakatātā ʻa Allen Garns

ʻI ha Kilisimasi ʻe taha ʻi he ngaahi taʻu lahi kuohilí naʻe lahi ha ngaahi meʻa ʻi hoku ʻatamaí ke fakatōliʻa ʻaki ʻa e faʻahitaʻú. Naʻe fokoutua hoku husepānití ko ʻEnitī, ʻi he talé pea hoko mai ai mo hono ngaahi sivi fakafaitoʻo, naʻe uesia hono maʻamaʻá, tafa, fakafoʻou e tiupi ʻi hono kiá (esophagus), mo ha sivi makehe (biopsies)—“ke fakapapauʻi pē ʻoku hao.” Naʻe hoko hono tafá ʻi ha uike kimuʻa pea mau hiki ki ha ʻapi foʻou.

ʻI ha ngaahi uike siʻi kimuʻa e Kilisimasí, ne u ʻaʻahi ai ki hoku kaungāʻapi ko Sení. Naʻá ne ʻeke mai pe ʻoku ou mateuteu ki he Kilisimasí. Naʻá ku tali atu pē kuó u mateuteu ʻaupito. Naʻá ku talaange ʻoku mau faʻa taʻo pisikete Kilisimasi maʻu pē mo ʻeku kui fefiné kimuʻa he Kilisimasí, pea ne u fie maʻu ke ngaohi ha fanga kiʻi ʻēpani maʻá e tamaiki fefiné kae mahalo ʻe ʻikai lava ia.

ʻI ha uike ʻe taha mei ai naʻá ku tangutu ʻi he fuʻu sea lahi he tafaʻaki ʻo ʻemau ʻakau Kilisimasí. Naʻe kei mohe ʻa e tamaiki fefiné, pea naʻe ngāue ʻa ʻEnitī ʻi hono ʻōfisí ʻi heʻeku fanongo ki he fafangu he matapaá. Naʻá ku fakaava hake ʻa e matapaá ʻoku ʻi he sitepú ʻa Seni, ʻokú ne toʻo mai ha kofukofu ʻe tolu lolotonga ʻoku tō hifo ha fanga kiʻi sinou ʻi hono tuʻá.

Naʻá ku pehē atu, “Hū mai,” mo ʻeku ʻilo pau ʻokú ne lava pē ʻo ʻilo ʻeku ʻohovalé.

Naʻá ne pehē mai, “Mālo ʻaupito, ka ʻoku ou fie foki. Ko e meʻa eni ki hoʻo tamaiki fefiné.”

Naʻe ʻomi ʻe Seni ʻa e fanga kiʻi kofukofú kiate au.

Naʻá ne pehē mai, “Ko e ʻēpani. ʻOku ʻikai ko e lelei tahá ʻena ia, ka ne u lava pē ʻo fakaʻosi ʻanepō.”

ʻI he loto fakatōkilalo moʻoni, naʻá ku fakamālō ange kiate ia. Naʻá ma feʻiloaki, pea ne u mamata atu ki heʻene foki atu ki hono ʻapí.

ʻI heʻeku tangutu ʻi hoku seá, naʻá ku toʻo fakalelei ʻa e ngaahi līpine satini hinehina ʻo e puha ʻe tahá. ʻI heʻeku fakaava haké, naʻá ku maʻu ai ha ʻēpani tuitui kuo teuteuʻi ʻaki ha fanga kiʻi tupenu faka-Kilisimasi. Naʻá ku ongoʻi lahi ʻeku fakakaukau atu kia Sení. ʻOku ʻi ai ʻene fānau iiki ʻe toko fā, ʻo kau ai ʻene ongo māhanga ne toki taʻu taha. ʻOkú ne faiako tā piano, pea ʻoku femoʻuekina ʻi hono fatongia ʻi homau uōtí.

Ne u feinga ke u fakakaukauʻi pe ko e taimi fē ia naʻá ne ngaohi ai ʻa e ʻēpaní, pea ne u ʻilo naʻe ʻikai hano taimi. Naʻá ne fakafaingamālieʻi hono taimí.

Naʻá ku tangi heʻeku ongoʻi ʻa e ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní kuo fakafou mai ʻia Sení—ko ha fakanonga mo ha fakafiemālie ʻi hono ʻākilotoa au “ʻi he ongo nima ʻo [ʻEne] ʻofá” (T&F 6:20).

Kuo ʻosi atu eni ha ngaahi taʻu mei heʻemau maʻu mai ʻa e fanga kiʻi ʻēpaní. Kuo fuʻu lahi ʻeni ʻeku fānau fefiné ʻo ʻikai ke toe hao ʻiate kinautolu, ka ʻoku ou tauhi ia ʻi heʻeku kōpaté, ʻo tautau mei ha tautauʻanga ʻi lalo hifo he ngaahi meʻa foʻou angé. ʻI he taimi kotoa pē ʻoku ou sio ai ki he meʻaʻofa ʻa Sení, ʻokú ne fakamanatu mai kiate au ʻa e fiemālie mo e ʻofa naʻá ku ongoʻi ʻi he pō ko iá. ʻOku nau fakamanatu mai kiate au ʻa e fie maʻu ke u hoko—ko ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisi ʻo feʻunga ke maʻu ha fakahā mo vilitaki ke fai ha ngāue tokoni.