Polut todelliseen onneen
Vanhin Ulisses Soares
seitsemänkymmenen koorumien johtokunnasta
Brigham Youngin yliopiston Havaijin kampuksen valmistujaistilaisuudessa 8. kesäkuuta 2017 pidetystä puheesta ”Paths for Happiness” [Polut onneen].
Päättäköön kukin meistä rakastaa Herraa ja seurata Hänen polkujaan onneen.
Enemmän kuin mitään muuta taivaallinen Isä haluaa meille todellista ja kestävää onnea.
”Kaikkien Hänen meille antamiensa siunausten – evankeliumin opetusten, käskyjen, pappeuden toimitusten, perhesuhteiden, profeettojen, temppelien, luomistekojen kauneuden ja jopa mahdollisuuden kokea vastoinkäymisiä – tarkoituksena on meidän onnemme. – – Hän lähetti rakkaan Poikansa toteuttamaan sovituksen, niin että me voimme olla onnellisia tässä elämässä ja saada ilon täyteyden iankaikkisuuksissa.”1
Ihmiset kaikkialla etsivät jotakin. Omalla tavallaan he itse asiassa etsivät onnea. Kuitenkin samoin kuin on itse totuuden kohdalla, monet ovat erossa onnellisuudesta vain ”siksi, että eivät tiedä, mistä sen löytäisivät” (OL 123:12).
Koska he eivät tiedä, mistä löytää todellista ja kestävää onnea, he etsivät sitä asioista, jotka oikeastaan tuovat vain tilapäistä mielihyvää – ostamalla tavaroita, tavoittelemalla maailmalta kunniaa ja ylistystä sopimattomalla käytöksellä tai keskittymällä fyysiseen kauneuteen ja viehätysvoimaan.
Mielihyvä sekoitetaan usein onnellisuuteen. Näyttää siltä, että mitä enemmän ihmiset tavoittelevat tilapäistä mielihyvää, sitä onnettomammiksi he tulevat. Tavallisesti mielihyvä kestää vain lyhyen aikaa.
Kuten presidentti David O. McKay (1873–1970) on sanonut: ”Voitte kyllä saada hetkellistä mielihyvää, mutta te ette voi löytää iloa, ette voi löytää onnea. Onnellisuus löytyy vain sen hyvin tallatun polun varrelta, niin kapea kuin se onkin ja suora, joka johtaa iankaikkiseen elämään.”2
Valitettavasti monille onnellisuus on saavuttamatonta. Tiedemiehet tietävät, että ”onnellisuus on enemmän kuin pelkkää myönteistä mielialaa. Se on hyvinvoinnin tila, joka sulkee sisäänsä sen, että elää hyvää elämää – eli kokee merkityksen tunnetta ja syvää tyydytystä.”3
Tutkimukset osoittavat, ettei onnellisuus tule siitä, että hyppää yhdestä kokemuksesta toiseen. Sen sijaan onnellisuuden saavuttamiseen kuuluu tavallisesti pitkään jatkuvaa pyrkimystä johonkin suurempaan elämässä. Onnellisuus määräytyy tottumuksilla, käyttäytymisellä ja ajatusmalleilla, joita me voimme suoraan hallita tarkoituksellisilla teoilla. Suuri osa onnellisuudestamme on itse asiassa ”omassa hallinnassa”4.
Tarkastelkaamme sitä, miten tärkeitä ovat jotkin onnellisuuden polut, jotka löytyvät pyhistä kirjoituksista ja joita nykyajan profeetat ja apostolit opettavat. Se, että laskemme jalkamme uskollisesti ja lujasti niille poluille, suo meidän nauttia onnellisuudesta edessä olevalla matkalla.
Hyveellisyys
Ensimmäinen näistä poluista on hyveellisyys, joka on korkeisiin moraalin tasovaatimuksiin perustuva ajattelu- ja käyttäytymismalli. Siihen sisältyvät siveys ja moraalinen puhtaus, jotka tekevät ihmisestä kelvollisen astumaan Herran pyhiin temppeleihin. Hyveellisissä ihmisissä on hiljaista arvokkuutta ja sisäistä voimaa. He ovat luottavaisia, koska he ovat kelvollisia saamaan Pyhän Hengen johdatusta ja olemaan Hänen johdettavinaan. Hyveellisyys alkaa sydämessä ja mielessä, ja se koostuu tuhansista pienistä päätöksistä ja teoista joka päivä.
”Hyve kaunistakoon ajatuksiasi lakkaamatta; silloin sinun luottamuksesi vahvistuu Jumalan edessä ja pappeuden oppi laskeutuu sieluusi kuin kaste taivaasta.
Pyhä Henki on kumppanisi alati ja valtikkasi muuttumaton vanhurskauden ja totuuden valtikka; ja sinun herruutesi on oleva ikuinen herruus, ja ilman pakkoa se virtaa sinulle aina ja ikuisesti.” (OL 121:45–46.)
Presidentti Thomas S. Monson (1927–2018) on opettanut: ”Ei ole ystävyyttä, joka olisi arvokkaampi kuin oma puhdas omatuntonne, oma moraalinen puhtautenne – ja kuinka suurenmoinen tunne onkaan tietää, että olette paikalla, johon teidät on kutsuttu, puhtaina ja varmoina siitä, että olette kelvollisia olemaan siinä.”5
Rehtiys
Toinen polku onneen on rehtiys. Vanhin Richard G. Scott (1928–2015) kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:
”Huomatkaa, että kestävä onni tulee siitä, mitä te olette, eikä siitä, mitä teillä on.
Todellinen ilo tulee vanhurskaasta luonteesta, ja se taas rakentuu jatkuvista vanhurskaista päätöksistä. – – Vanhurskaat päätöksenne tekevät teistä sen, mitä olette, ja kertovat, mikä teille on tärkeää. Niiden ansiosta oikeiden tekojen tekeminen on helpompaa. Jotta teillä olisi onnea nyt ja koko elämänne ajan, olkaa uskollisesti kuuliaisia Herralle.”6
Kun tutkimme pyhiä kirjoituksia, opimme, että Herran meille antamat lupaukset kannustavat vanhurskaaseen elämään. Nuo lupaukset ravitsevat sieluamme ja antavat meille toivoa kannustamalla meitä olemaan antamatta periksi, vaikka kohtaammekin päivittäin haasteita, koska elämme maailmassa, jonka eettiset ja moraaliset arvot ovat häviämässä. Sen vuoksi meidän täytyy huolehtia siitä, että meidän ajatuksemme, sanamme ja tekomme johtavat meitä takaisin taivaallisen Isämme luo vievää polkua.
Uskollisuus
Kolmas polku onneen on uskollisuus. On olennaista ymmärtää, että Jumala siunaa meitä meidän uskomme mukaan, joka on alkuna sille, että elämällämme on jumalallinen tarkoitus ja iankaikkinen näkökulma. Usko on käytännön periaate, joka innoittaa uutteruuteen. Se käy ilmi myönteisestä asenteestamme ja halustamme tehdä auliisti kaikki, mitä taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus pyytävät meiltä. Juuri se saa meidät polvillemme rukoilemaan Herralta johdatusta sekä kannustaa meitä nousemaan ja toimimaan luottavaisina saavuttaaksemme Hänen tahtonsa mukaiset asiat.
Kun jatkatte matkaanne eteenpäin, teitä koetellaan, jotta nähtäisiin, teettekö kaiken, mitä Herra teidän Jumalanne käskee teitä tekemään (ks. Abr. 3:25). Se on osa kuolevaisuuden kokemustamme. Se edellyttää, että ponnistelette eteenpäin uskoen lujasti Kristukseen, antaen Hengen ohjata teitä ja luottaen siihen, että Jumala huolehtii tarpeistanne.
Muistakaa, ettette saa horjua uskossanne – edes suurten vaikeuksien aikoina. Kun pysytte lujina, Herra lisää kykyänne nousta elämän haasteiden yläpuolelle. Pystytte hillitsemään kielteisiä mielihaluja, ja teissä kehittyy kyky voittaa ylivoimaiseltakin tuntuvia esteitä.
Pyhyys
Pyhyys – jälleen yksi polku onneen – liittyy hengelliseen ja moraaliseen täydellisyyteen. Pyhyys merkitsee sydämen ja aikeiden puhtautta. Kuinka voimme pyrkiä ravitsemaan hengellisyyttämme päivittäin, jotta voimme omaksua tällaisen jumalallisen luonteen?
Presidentti Harold B. Lee (1899–1973) on vastannut: ”Me kehitymme hengellisesti harjoittelemalla. – – Meidän hengellisyyttämme täytyy harjoittaa päivittäin rukouksin, tekemällä päivittäin hyviä tekoja, jakamalla toisten kanssa. Meidän on ravittava hengellisyyttämme päivittäin tutkimalla pyhiä kirjoituksia joka päivä, pitämällä [perheillat], käymällä kokouksissa ja nauttimalla sakramentti. – –
Vanhurskas pyrkii kehittämään itseään tietäen, että hänen on joka päivä tarpeen tehdä parannus.”7
Toinen tärkeä pyhyyden osatekijä liittyy temppelissä tehtävien liittojen tekemiseen ja pitämiseen. Jos olemme uskollisia, nuo liitot voivat kohottaa meidät oman voimamme ja näkökykymme rajojen yläpuolelle. Kaikki Jeesuksen Kristuksen evankeliumin luvatut siunaukset voivat olla meidän, kun olemme uskollisia toimituksille ja liitoille, joita teemme taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen edessä temppelissä. Onnellisena elämisen malliin sisältyy temppelin rakentaminen. Siellä palvelemme Jumalaa ja teemme liittoja Herran kanssa. (Ks. 2. Nefi 5:16, 27.)
Tärkeintä tällä polulla on, että meidän tulee hyvin huolellisesti vahvistaa hengellisyyttä ja olla moraalisesti puhtaita.
Kuuliaisuus
Muut onneen johtavat polut liittyvät kaikkien Jumalan käskyjen pitämiseen. Kun nefiläiset olivat erkaantuneet lamanilaisista, he menestyivät suuresti, kun he noudattivat Herran tuomioita, säädöksiä ja käskyjä ”kaikessa Mooseksen lain mukaan” (2. Nefi 5:10). Tämä kaava on jälleen yksi tärkeä osatekijä siinä, että voi elää onnellisena.
Presidentti Monson on opettanut: ”Kun pidämme käskyt, elämämme on onnellisempaa, tyydyttävämpää ja yksinkertaisempaa. Haasteemme ja ongelmamme ovat helpompia kestää, ja me saamme [Jumalan lupaamat] siunaukset.”8 Hän on myös sanonut: ”Tieto, jota etsimme, vastaukset, joita kaipaamme, ja voima, jota haluamme tänään kohdataksemme monimutkaisen ja muuttuvan maailman haasteet, voivat olla meidän, kun olemme halukkaita tottelemaan Herran käskyjä.”9
Vapahtaja pyytää meitä hartaasti:
”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. – –
Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.” (Joh. 14:15, 21.)
Epäitsekkyys ja rakkaus
Kultainen polku onneen on epäitsekkyyden ja rakkauden tie – rakkauden, joka välittää, on kiinnostunut ja osoittaa jossain määrin laupeutta jokaista elävää sielua kohtaan. Rakkaus on onneen johtava suora reitti, joka rikastaa ja siunaa meidän elämäämme ja muiden elämää. Se merkitsee, kuten Vapahtaja sanoi, että osoittaa rakkautta myös vihamiehiään kohtaan (ks. Matt. 5:44).
Niin tehdessänne te täytätte suurempaa käskyä rakastaa Jumalaa. Te nousette huonojen vaikutteiden yläpuolelle – kaiken alhaisen, tuhoon johtavan ja katkeran yläpuolelle. Todellinen ja kestävä onni tulee vain, kun päätämme rakastaa Herraa Jumalaamme koko sydämestämme, koko sielustamme ja koko mielestämme (ks. Matt. 22:37; ks. myös 5. Moos. 6:5; Mark. 12:30; Luuk. 10:27).
Päättäköön kukin meistä rakastaa Herraa ja seurata Hänen polkujaan onneen, joka on ”olemassaolomme päämäärä ja tarkoitus”10.